Hakupalvelu Finnasta löytyy haulla kalastusvälineet lukuisia kalastukseen ja pyyntivälineisiin liittyviä kuvia. Näitä kuvia kannattaa käydä läpi. Toisaalta tunnistaisko joku lukijoistamme esineen?
Finnan tulokset: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kalastusv%C3%A4lineet&type=…
Vastaavaan kysymykseen on vastattu aikaisemmin ja sieltä löytyy kuvalliset ohjeet lehden varaamiseen. Lehdet varataan Vaskin verkkokirjastosta vaski.finna.fi ja varaamiseen tarvitset kirjastokortin viivakoodin alla olevan käyttäjätunnuksen sekä oman nelinumeroisen pin-koodin.
Tässä linkki ohjeisiin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-voisin-tilata-parnasso-lehden?language_content_entity=fi
En löytänyt tällaista vertailua. Kultakaivosten ja kullan jalostamisen ympäristövaikutuksista löydät lisätietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/07/ulkolinja-vaarallinen-kulta-jalometalli-joka-liikuttaa-koko-maailmaa
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/environmental-disaster-gold-industry-180949762/
Tässä aihetta käsitteleviä romaaneja:
Natalia Kivikko: Punavuoriefekti
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Toni Tuomainen: Leipäjonoromaani
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen
Voisiko se olla jomipikumpi näistä Kirjasammon teoksista, joissa esiintyy henkilö nimeltä Rinna, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22Rinna%22?
Tietosuojasta on tietoa Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla, https://tietosuoja.fi/tietosuoja. Siellä mainitaan jokaisella olevan oikeus henkilötietojensa suojaan ja kerrotaan, että henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Esim. Kopiraittilan koulussa on kerrottu kuvien julkaisemisesta, https://kopiraittila.fi/teosten-kaytto/kuvien-kaytto/valokuvien-ottamin…. Valokuva katsotaan henkilötiedoksi, jos henkilön tunnistaa kuvasta. Jos siis luodut yleisluontoiset kasvot olisivat tunnistettavissa jonkun tietyn henkilön kasvoiksi, niitä ei voi todennäköisesti käyttää julkaisuissa, koska henkilö on tunnistettavissa, mutta jos eivät, ei käytölle…
Ylen 6.10. julkaisemassa uutisen Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä mukaan asiakkaille pyritään ilmoittamaan katkoista etukäteen esim. tekstiviestillä.
Olisikohan Invalidiliitto laatinut asiasta tarkempaa ohjeistusta? Heidän neuvontapuhelimensa palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 numerossa 0200 1234 tai heille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvot@invalidiliitto.fi.
Hei,
Tämä onkin pienoinen sotku, johon törmäsin itsekin. Epävakaat laitteet -albumi ei ole vielä tietokannassa, mutta haku löytää Caltechin kriisin, koska sen tiedoissa on, että kyseessä on kaksiosainen tarina, jonka toinen osa on Epävakaat laitteet.
Blake & Mortimer Suuren pyramidin arvoitus -albumin julkaisu taas on kuten mainitsitkin peruuntunut, mutta nähtävästi jostain syystä sen ISBN-koodi on annettu tuolle uudelle Natasha-albumille, jolloin kuva tai albumin tiedot eivät ole päivittyneet kaikkialle, vaan monessakin paikassa on vielä vanhaa tietoa. Koska järjestemät hyödyntävät kukin julkaisun yksilöintiin juuri tuota ISBN-koodia, aiheuttaa tämä sotkua. Asia korjaantunee heti kun tuo uusi Natasha-albumista on laitettu tilaukseen.
Hei,
Östersundista tuolta ajalta olemme saaneet tähän mennessä kaivettua tällaista tietoa.
Östersundissa oli rautatieasema jo 1880 (alla linkki kuvaan asemarakennuksesta) ja rautatien myötä Jämtlannista tuli turistien suosima paikka
(https://digitaltmuseum.se/021018105308/jarnvagsstationen-i-ostersund-1880)
Mörsilin parantola (Mörsils sanatorium) aloitti toimintansa (n. 60 kilometriä Östersundista, vesireitti Storsjö-järven yli lienee ollut nopein reitti). Tosin terveitä tämä tuskin houkutteli paikkakunnalle.
Lisätietoa Östersundista tuolta ajalta löytyy tästä:
https://www.jamtli.com/wp-content/uploads/2022/05/1895-Torget_1_Inlasning-aktorer.pdf
Lisäksi Gregorie marknad (markkinat) veti tuolloin n. 2000 asukkaan kuntaan 5000…
TEOS On meillä nasta täti : leikkikenttien vanhoja laululeikkejä
Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011
ULKOASU 1 sävelmäkokoelma (107 s.) : kuvitettu ; 21 cm
SARJA Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 1331
Kirjassa "On meillä nasta täti" esitellään kysymästäsi laululeikistä monta eri variaatiota.
Samassa kirjassa myös kerrotaan näitten leikkien historiasta.
Kirjaa löytyy useampi kappale helmet-kirjastoista.
Painettua suomenkielistä laitosta en tästä Shaw'n näytelmästä löytänyt, mutta sitä on kyllä esitetty Suomessa, joten kyllä se suomennettu on. Ensimmäisen kerran se nähtiin meillä Kansan näyttämöllä maaliskuussa 1928 nimellä Lääkäri pulassa. Samaa suomenkielistä nimeä näytelmästä käytetään myös Ruth Adamin kirjassa Mitä Shaw todella sanoi (WSOY, 1968).
Jos haetaan DVD-elokuvia, niin kokoelmat ovat suunnilleen yhtä suuret. Helmet 12 483 ja Piki 12 328 osumaa. Piki-kirjastojen kokoelma päihittää Helmet kokoelman, jos haetaan vain DVD-levyjä eli musiikkia, elokuvia, kielikursseja yms. samalla haulla. Silloin Piki kokoelma on 20 903 ja Helmet kokoelma 17 316.
(Tarkennettu haku, hakutermi * ja rajaus DVD sekä tarvittaessa genre elokuva)
Emäntäkouluista ja kotitalousoppilaitoksista löytyy kyllä hakupalvelu Finnan mukaan historiikkeja ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, mutta ei juurikaan luovutetun Karjalan puolelle jääneistä.
Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa tutkimalla löytää alueelta ainakin kaksi 1920-luvulla toiminutta emäntäkoulua. Sortavalaan perustettiin emäntäkoulu v. 1909 ja Sakkolan Petäjärvelle 1924.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=pet%C3%A4j%C3%A4rven%20e…
Voisikohan tuo isoäitisi mäntykuvioinen merkki viitata nimenomaan Petäjärven emäntäkouluun? Oheisen artikkelin mukaan paikallisen nuorisoseurankin nimi oli "Mänty" ja seuralehden nimi "Männynkäpy". http://www.sakkola.fi/kylat/Petajarvi.htm
Petäjärvi-kirjallisuutta: https://www.…
Kovin heikosti löytyy kuvaamasi kaltaista lastenkirjallisuutta suomeksi. Tässä muutamia teoksia, jotka jollakin tavalla käsittelevät pitkäaikaissairauksia:
Stiina Kiiveri: Pienen kulkijan sairauskirja - käsittelee pitkäaikaissairauksia ja oireyhtymiä
Tuula Korolainen: Aapo ja rytmihäiriö - käsittelee rytmihäiriötä
Marjut Vannas: Aurinkosisko - käsittelee Downin oireyhtymää
Anneli kanto: Paavo Virtanen ja tauti - keliakiaa, diabetesta ja allergioita sekä flunssaa
Tuula Pere: Helmi-kirjat - käsittelee vaikeasti vammaisen lapsen perheen elämää
L.K. Valmu: Osaston tähti - käsittelee lapsen elämää sairauden kanssa ja ystävyyttä
Heini Saraste ja Kalle Könkkölä: Voihan vammainen - lasten kuvasanakirja…
Kyseessä näyttäisi olevan Lappeenrannan keskuspuistossa sijaitseva Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja toteuttama Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas. Paaden toisella puolella on Karjalan vaakuna ja toisella Savon.
Runo Ingerid Slettenistä on Bjørnstjerne Bjørnsonin kertomuksesta Arne (1859).
Kertomuksesta on kaksi suomennosta, Hilda Käkikosken suomennos vuodelta 1899, runot kertomukseen on suomentanut Immi Hellén.
Vuonna 1906 saatiin kertomuksesta uusi Maila Talvion ja Yrjö Koskelaisen suomennos. Vuonna 1962 ilmestyi Talvion ja Koskelaisen suomennokseen perustuva laitos Bjørnstjerne Bjørnsonin Valitut kertomukset, johon runot on suomentanut Aale Tynni.
Käkikosken suomennoksessa runo Ingerid Slettenistä on sivulla 27.
Talvion ja Koskelaisen suomennoksen vuonna 1962 julkaistussa laitoksessa suomennos on sivulla 31.
https://www.bokselskap.no/wp-content/themes/bokselskap2/tekster/pdf/arn…
