"Mies ja haitari" nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Suomen Kansallisdiskografiasta (Violasta). Ei äänitteenä eikä nuottina. Olisiko kappaleella jokin toinen nimi? Tiedätkö, kuka sitä on esittänyt?
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjasarjan. Ilmoitamme sinulle heti jos saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjasarjaa?
Näyttää siltä, ettei M/S Estoniasta kertovia sarjakuvia ole ilmestynyt myöskään Virossa ja Ruotsissa. Hain tietoja Viron Ester-tietokannasta ja Ruotsin Kungliga biblioteketin kokoelmista.https://www.ester.ee/https://www.kb.se
Tässä joitakin vinkkejä:Mainiot muodot (Disney Autot) (Sanoma Media Finland 2017)Muodot & kuosit (WSOY 2008)Somara, Shini: Minusta tulee matemaatikko (Mäkelä, 2022)Tison, Annette: Barbapapan muodot (Otava 2011)
Kyseessä on romaani "Staalo", jonka on kirjoittanut Stefan Spjut. Löydät kirjan tiedot Vanamo-verkkokirjastosta: Staalo | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastot (finna.fi)
Hei,Mätäjoki on oikeastaan kaupunkipuro ja entinen osa Vantaanjoen uomaa. Nykyisin se saa alkunsa Kaivokselan alueella soistuneesta jokiuomasta. Vantaanjoki taas saa alkunsa Hausjärvestä.Lähteet:Mätäjoki Mätäjoki – WikipediaHausjärvi Hausjärvi – WikipediaMätäjoki - nimeään parempi julkaisu-06-98.pdfVantaanjoki Vantaanjoki – Wikipedia
Etsimäsi Lassi Nummen runo Jossakin on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Lähdössä tänään (1977. s 14.). Runo sisältyy myös esimerkiksi Lassi Nummen runojen kokoelmaan "Runot 1947 - 1977" (1978).
Näyttää siltä, että pienemmille lapsille tarkoitetuissa tietokirjoissa ei vielä kerrota kuukautisista. Aihepiiriä käsitellään vasta nuorten tietokirjoissa (esim. Nina Brochmann – Ellen Dahl: Tyttökirja : opas kehoon ja mieleen tai Karen Gravelle & Jennifer Gravelle: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä .. mutta haluaisivat tietää!).Ihmisen fysiologiasta ja anatomiasta kertovia lasten tietokirjoja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:Matthew MacDonald: Näin kehosi toimii : käyttäjän käsikirjaSteve Parker: Kehon atlasNaomi Craft: Ihme nimeltä ihminenAlex Frith, Minna Lacey, Jonathan Melmonth ja Matthew Oldhan: 100 asiaa ihmiskehosta
lähtökohtaisesti luonnonvaraisia eläimiä ei saa pitää lemmikkeinä. Suomessa on tällainen laki:https://sey.fi/luonnonelaimet/usein-kysyttya-luonnonelaimista/luonnonvaraisia-elaimia-koskeva-lainsaadanto/Samanlainen laki lienee voimassa Ruotsissakin, yleensä EU-alueella on yhtenevät lait.Tämän artikkelin perusteella villieläimet pitäisi vapautta 48 tunnin jälkeen tai toimittaa ammattilaisten hoitoon.https://www.svt.se/nyheter/lokalt/ost/fa-viltrehabiliterare-i-ostergotl…
Ensimmäinen yleistä leskeneläkettä säätelevä laki on vuodelta 1969. Kyseinen laki on perhe-eläkelaki (38/1969). Perhe-eläkelain mukaan miespuolisen edunjättäjän leski ja lapset olivat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen. Leskelle voitiin maksaa myös koulutustukea.Vuoden 1969 perhe-eläkelakia muutettiin useita kertoja ennen kuin se kumottiin vuonna 2007. Nykyään leskeneläkkeestä säännellään kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa.Yleisen perhe-eläkkeen puuttumista pidettiin 1960-luvun loppupuolella suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pahimpana aukkona. Ansioperusteinen perhe-eläkejärjestelmä oli tähän aikaan vielä keskeneräinen, ja valtaosa leskistä ei päässyt perhe-eläketurvan piiriin. Tämän korjaamisesi esitettiin koko kansaa koskevan yleisen…
Tyypillisimpiä käsityksiä eri osavaltioiden asukkaista listataan alla olevissa linkeissä. Näissä tietoa kerätty erilaisilla kyselytutkimuksilla, joista toiset ovat laajempia ja vakavammalla mielellä tehty kuin toiset.Karkeimmassa jaottelussa maa jakautuu viiteen alueeseen sen mukaan, mitä kyselyssä annetusta 20 adjektiivista liitettiin kunkin alueen osavaltioihin. Näin esimerkiksi etelän ja joitakin keskilännen osavaltioita pidetään kohteliaan käytöksen alueina verrattuna vaikka koillisen osavaltioihin. Toisaalta keskilännen pohjoisosissa asuviin liitetään tunnollisuus ja omatoimisuus paljon enemmän kuin muilla alueiden asukkaisiin. Koillisessa asuvat älykkäät mutta tylyt, maan länsiosissa taas kokeilunhaluiset ja mielikuvituksekkaat…
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan…
Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta saada käsiini suomennettua kirjaa, siitä on varausjono. Kirjan nimi on suomeksi Tätä on kristinusko. Jos mahdollista, voit varata kirjan itse Helmet-kirjastosta ja tutkia suomennosta, jonka on tehnyt Marja Liljeqvist.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Kun John Harrisonin 1735 kehittämä tarkka kello eli kronometri mahdollisti ensimmäisen kerran Greenwichin ajan (GMT) mittaamisen luotettavasti laivan kulkiessa merellä, sen lisäksi pituusasteongelman ratkaisemiseen tarvittiin koje, jolla voitiin määritellä tarkasti merellinen paikallisaika. Tällainen saatiin, kun John Hadley keksi 1731 peilioktantin, jolla voitiin mitata paikallinen aika taivaankappaleiden korkeuden perusteella. Nyt pituusaste saatiin mitattua meriolosuhteissa, kun laskettiin GMT:n ja paikallisen ajan erotus ja muutettiin tämä erotus asteiksi.Esimerkki pituusasteen laskemisesta, kun tiedetään GMT ja paikallinen aika:Lasketaan ero paikallisen ajan ja GMT:n välillä. Esimerkiksi, jos paikallinen aika on 3 tuntia edellä…
Tässä olisi muutamia mietelausekokoelmia, joista voisi löytyä sopiva teksti lohduksi vanhemmille.Liitän kirjat tähän linkkinä: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.1716427?sid=5185744928https://lastu.finna.fi/Record/lastu.238801?sid=5185745711https://lastu.finna.fi/Record/lastu.305091?sid=5185746767https://lastu.finna.fi/Record/lastu.43571?sid=5185747799
"Suuren toivelaulukirjan" osan 19 mukaan laulua "Mele kalikimaka" ("Joulu Havaijilla", "Hawaiian Christmas song") on Suomessa "kuultu Tapiolan kuoron riemukkaana tulkintana". Siinä ei suoranaisesti sanota, että Tapiolan kuoro olisi esittänyt laulua suomeksi tai levyttänyt sen suomeksi. Tapiolan kuoron englanninkielinen esitys tästä laulusta sisältyy sikermään "Joulukranssi kuudella kielellä", jonka on sovittanut Jorma Panula. Laulu sisältyy cd-levyille "Jouluna Jumala syntyi" (Ondine, 1994) ja "Iloinen joulu" (Ondine, 2001).Suomenkielisiä levytyksiä laulusta voit etsiä esimerkiksi nimillä "Joulu Havaijilla" tai "Joulu Hawaijissa".Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
SKDL:n eduskuntaryhmä toimi eduskunnassa vuodesta 1945 vuoteen 1990. Valta-osalla sen kansanedustajista on ollut myös SKP:n jäsenyys. SKDL:n ryhmä on ollut suurimmillaan heti sodan jälkeisissä eduskuntavaaleissa, joissa se sai 49 kansanedustajaa sekä 50 kansanedustajallaan vuonna 1958, jolloin se voitti vaalit ja muodosti suurimman ryhmän. Kommunistit pyrkivät heti sodan jälkeen yhdistämään vasemmiston voimat perustamalla SKDL:n, johon houkuteltiin myös sosiaalidemokraatteja.Eduskuntaryhmässä vaikutti sosiaalidemokraattitaustaisia edustajia kuten K.H.Wiik, Reinhold Svento tai Hella Wuolijoki, joista osa oli kuulunut sota-aikana SDP:n rauhaopposition "kuutosiin". SKDL ei kuitenkaan kyennyt yhdistämään vasemmistoa SKP vaikutuspiiriin,…
