Keski-kirjastojen uuden verkkokirjaston Keski-Finnan kautta ei toistaiseksi voi muuttaa varausten alkamispäivää. Varausten ajastamismahdollisuudesta on tullut jonkin verran asiakastoiveita. Tämä ominaisuus saadaan mahdollisesti päivitettyä Keski-Finnaan myöhemmin. Kirjaston henkilökunta voi ajastaa varauksia asiakkaan puolesta. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon tai Keski-Finnan etusivulla arkisin klo 9-16 päivystävään chat-palveluun.
Emme ole onnistuneet saamaan selville mistä runosta on kyse. Verkkohauilla kyseistä säettä ei löytynyt, joten ainoa keino on selata läpi kaikki Tommy Tabermannin teokset.
Jyväskylän historiaa, perustamisen aikoihin, käsittelevää kirjallisuutta:
•Brummer: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1912
•Tommila: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965
Tietoa myöhemmistä ajoista:
•Keski-Suomen historia, 1.osa
•Repo, Onni: Jyväskylän kunnan historia
Suosittelen tutustumaan myös Jussi Jäppisen teoksiin, hän on tehnyt useita
Jyväskylän historiaan liittyviä kirjoja, joissa menneisyyden kaupunki herää eloon
valokuvien välityksellä.
Koronatilanteen vuoksi Rauman pääkirjaston lehtilukusali on toistaiseksi suljettu. Lehtiä voi lainata, mutta asiakkaat eivät pääse niitä selaamaan. Laina-aika on 14 vuorokautta. Aikakauslehtien uusinta numeroa ei lainata.
Satakirjastojen verkkokirjastosta voi varata myös aikakauslehtiä, kunhan kirjautuu kirjastokortilla ja pin-koodilla. Kaikkien Satakunnan alueiden aikakauslehtiä voi varata ja pyytää ne lähetettäväksi omaan lähikirjastoon. Kannattaa kirjoittaa hakuruutuun käsityölehdet ja rajata hakutulosta aineistotyypin mukaan = lehti/artikkeli.
Rauman kirjastojen sanoma-ja aikakauslehtiluettelosta voi myös katsoa mitä lehtiä meille on tilattu tänä vuonna, mutta vanhempia lehtiä löytyy myös paljon listan…
Valitettavasti tällaista vertailua ei käytettävissä olevista lähteistä löytynyt. Katsoin kirjastojen käytössä olevan eMagz –palvelun, johon kuuluu mm lehdet TM Rakennusmaailma, Meidän Mökki ja Maaseudun Tulevaisuus. Näitä lehtiä löytyy vuosi taaksepäin. Kuluttaja lehden testeistä ei myöskään löytynyt vertailua jätevesijärjestelmistä. Finna –palvelusta löytyy muutamia opinnäytetöitä, jossa käsitellään erilaisia menetelmiä. Näissä ei kuitenkaan ole mitään vertailua eri kaupallisten toimijoiden tuotteista.
Hei,
Jyväskylän yliopiston opinto-oppaan mukaan kirja on Kontturi, Kuokkanen-Kekki, Palmujoki, ESPAÑOL 1, Finn Lectura; ISBN: 978-951-792-672-0
Tässä vielä linkki opinto-oppaaseen ja kurssiin Espanja 1: https://opinto-opas.jyu.fi/2021/fi/opintojakso/xes0005/
1960-luvulla oli voimassa asevelvollisuuslaki 452/1950.
16§:
Asevelvolliselle, joka palvelusaikanaan on erityisesti kunnostautunut ja kehittynyt hyväksi sotilaaksi, voidaan, mikäli olosuhteet sen sallivat, antaa rauhan aikana vakinaisesta palvelusajasta lomaa enintään kolmekymmentä päivää.
Pakottavista henkilökohtaisista syistä voidaan asevelvollisille myöntää lomaa tarpeen mukaan. Mikäli asevelvollisen koulutus sellaisen loman johdosta kärsisi tuntuvaa haittaa, voidaan hänen palvelusaikaansa pitentää enintään lomaa vastaavalla, ajalla.
Palvelusaika oli 240 tai 330 päivää riippuen tehtävistä.
Ruotuväessä nro 7 (1964) nimimerkki P kirjoittaa lomien myöntämiskäytäntöjen ongelmista ja kuvailee käytännön tilannetta…
Opimuseossa.fi-sivustoon on listattu virtuaalimuseoita ja -opastuksia, https://opimuseossa.fi/opimuseossa/index.php?k=12378
Sieltä löytyy myös listaus verkkonäyttelyistä, https://opimuseossa.fi/opimuseossa/index.php?k=12322
Museot.fi:stä, https://museot.fi/, löytyvät suomalaisten museoiden tiedot: sijainti ja näyttelyt, liput sekä myös tietoa museopalveluista. Listaus virtuaaliopastuksiin löytyy myös, https://museot.fi/lahde-virtuaaliopastukselle-museoon. Sen sijaan kattavaa listausta museoiden maksullisista virtuaaliopastuksista en löytänyt. Siitä voisi antaa palautetta osoitteella museokortti(at)museot.fi.
Virtuaalimuseot Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A128592……
Hei,
ikävä kyllä en löytänyt kirjastossa paikalla olevista kirjoista kysymääsi tietoa. Kysyin asiaa myös sateenkaarihistoria.fi-sivustolta, mutta en ole vielä saanut vastausta.
Sateenkaarihistoria-sivustolla on Historiaa-osuudessa vuodelta 1985: "Seta aloittaa radio-ohjelmien lähettämisen Radio Cityn taajuudella 6.5.1985. Puskaradion nimi muutettiin muutaman vuoden päästä, ja siitä tuli Radio Toinen Linja. Suomessa oli ennen tapana sanoa, että joku “oli puskassa”, kun nykyään sanottaisiin, että joku on kaapissa."
Historiaa-osuudessa on myös kirjaluetteloita, esim. opinnäytteitä. Olisiko niistä apua.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ilkka Nummelan väitöskirjan mukaan puolustusmenojen kasvun aiheuttama valtion talouden ekspansio vuosina 1940-1944 rahoitettiin ”…kasvaneen verotuksen ohella lisäämällä valtion velkaa. Osittain se toteutettiin ottamalla lainaa Suomen pankista eli setelirahoituksella. Sen osuus oli suurimmillaan vuosina 1940 ja 1941, jolloin se oli molempina vuosina viitisen miljardia markkaa. Myös yksityispankit joutuivat turvautumaan tuolloin Suomen Pankkiin turvataukseen oman maksuvalmiutensa. Kokonaisuutena Suomen valtionvelka ei ollut kymmentäkään prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 1938. Valtion asema kotimaisilla rahamarkkinoilla oli suhteellisen hyvä, koska kilpailijoita oli vähän. Tämä näkyi valtion maksaman koron laskuna sodan alkuvuosina.…
Valitettavasti Helmet-sivuille on jäänyt vanhentunutta tietoa. Espoossa on järjestetty kursseja aikaisemmin. Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole studionkäytön, äänittämisen, konemusiikin tai masteroinnin kursseja. Kannataa kuitenkin seurata Helmet-musiikkisivuja ja Keskustakirjasto Oodin sivuja tulevaisuudessa. Kursseja saatetaan jossain vaiheessa tuoda takaisin palveluihin.
Musiikki | Helmet
Etusivu - Oodi (oodihelsinki.fi)
Jalaluddin Haqqani (1939–2018) oli afganistanilaisen Haqqani-verkoston perustaja ja johtaja. Terroristiverkosto aloitti toimintansa Afganistanin sodan (1978–1992) aikana, ja vastusti Yhdysvaltoja ja Afganistanin hallitusta 2001-2021. Verkosto on Taleban-liikkeen liittolainen.
Lähde: Wikipedia
Kyseessä on unkarilaisen Győző Csorban (1916 - 1995) runo Tämä ruusu tämä ruusu ( E rózsa E rózsa) kokoelmasta Séta és meditácio (1959 - 1964).
Runon on suomentanut Anna-Maija Raittila ja se sisältyy unkarilaisen runouden antologiaan Kaivojen maa : valikoima unkarilaista nykylyriikkaa (Kirjayhtymä, 1970, s. 31 - 32)
Teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://csorbagyozo.hu/
http://mek.oszk.hu/02300/02370/
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut runon jatkoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista, miten runo jatkuu. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Selasin läpi parikin suomalaisia kansansatuja sisältävää kirjaa sekä Anni Swanin satuja, mutta aivan tällaista ei niistä löytynyt. 'Vetehisen vangeissa' on kolme sisarusta, jotka joutuvat vetehisen vangeiksi, ja satuja kuninkaista ja heidän tyttäreistään löytyi useampia.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Portaiden värjäytymisen todennäköinen syy on saumalaastissa. Asiasta on ilmoitettu eteenpäin ja portaisiin on tulossa kuntotarkastus, jossa selvitetään, vaikuttaako asiaan jokin muukin tekijä.
