Aivan aluksi kannattaisi olla yhteydessä PHP Holdingiin. Jos asia ei ratkea suoraan sieltä, niin oletettavasti sieltä kuitenkin osataan neuvoa eteenpäin. PHP Holdingin yhteystiedot löytyvät täältä Yhteystiedot – PHP Holding Oy .
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan".
Etsin ohjelmaa Finna.fi tarkennetulla haulla. Hakusanat käsiohjelma ja Tamara Lund.Löysin muutamia tuloksia. Joukossa Pohjois-Karjalan museon kokoelmiin kuuluva esite vuoden 1998 konsertista.Linkki hakutulokseen
Nuottiin "Ylen opettavaiset laulut" (Yleisradio, 1979) sisältyvät "Harakoiden valituslaulu" ja "Taivas nousee" vastaavat kuvaustasi. Laulut on säveltänyt Jukka Jarvola ja sanoittanut Marja-Leena Tuurna. Laulut kuuluvat Jukka Jarvolan sävellykseen "Ensimmäinen auringonnousu", jonka teksti pohjautuu polynesialaiseen kansansatuun. Tämä sävellys tai musiikkisatu mainitaan Antti Häyrysen kirjoittamassa Konserttikeskuksen historiikissa "Sikamakeet konsertit : Konserttikeskuksen viisikymmentä vuotta" (s. 28):https://www.konserttikeskus.fi/wp-content/uploads/2021/04/kk_sikamakeet_konsertit_170x240_www.pdfYleisradiolla on kokoelmassaan äänite tästä musiikkisadusta:http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ensimm%c3%a4inen+auringonnousu…
Waltarin kertomuksessa Lapsi isä sanoo lapselle: ”elämä on vain musta kuilu keskellä vaaleavihreää kevättä, ohut lanka syntymän ja kuoleman välillä.” Kyse lienee tuosta sitaatista.Kertomus sisältyy Viisi ässää -kokoelmaan. Ensimmäisen kerran tarina on julkaistu Uusi Suomi -lehdessä vuonna 1931. Lehden voi lukea sähköisesti Kansalliskirjaston digitaalisesta kokoelmasta (24.05.1931 Uusi Suomi no 138 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto).
Kyseessä on Mikael Ilveksen kirja Karvaisia kohtaloita (Otava, 1995). Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50064Samantapainen idea on myös Heikki Salon kirjassa Kynsilehto (Like, 2001): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49614
Juoni kuulostaa elokuvalta Z for Zachariah: https://www.imdb.com/title/tt1598642/plotsummary/?ref_=tt_stry_plElokuva perustuu Robert C. O'Brienin kirjaan Tohtori L - vieras kuolleesta maailmasta.
Sodanajan autokomppanioista on kirjoitettu melko vähän, mutta Juha Ratinen avaa 1930-luvun liikekannellepanojärjestelmää väitöskirjassaan ”Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään : suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918-1945” (Maanpuolustuskorkeakoulu 2018). Lähtökohtaisesti joukot perustettiin saman reserviläisalueen reserviläisistä: ”Perustettavan joukon aselajin mukaisesti koulutetut reserviläiset, yhdessä suojeluskuntien muodostamien kaaderirunkojen kanssa olivat merkittävä kehitysaskel koulutustason ja sotakelpoisuuden parantamisessa. Kun sijoitettu henkilöstö oli vielä kotoisin samalta paikkakunnalta ja miehet tunsivat toisensa, muodostui komppanioita ja pattereita, joiden yhtenäisyys oli…
Ainakin seuraavissa mainitsemiesi historioitsijoiden kirjoissa/artikkeleissa käsitellään Suomen ja Venäjän suhteita monista eri näkökulmista:Ylikangas, H. (1998). Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa "...vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998", s. 449-461.Ylikangas, H. (1999). Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY.Ylikangas, H. (2001). Tulkintani talvisodasta. WSOY.Ylikangas, H. (2007). Suomen historian solmukohdat. WSOY.Vihavainen, T., Kalleinen, K., Ketola, K., Flink, T., Engman, M., Leinonen, M., . . . Suomela, J. (2004). Venäjän kahdet kasvot: Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä. Edita. (Teoksessa…
Hei!Valitettavasti kuvaamaasi kirjaa ei ole löytynyt. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista teoksen?Kysymyksesi on välitetty myös valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme sinulle, jos kirja tunnistetaan siellä.
Vinyylilevyjen listaus löytyy Helmet-tietokannasta, osoitteessa www.helmet.finna.fi. Tämä haku listaa kaikki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastojen kokoelmissa olevat LP-levyt. Voit tarkentaa hakua valitsemalla rajauksia vasemman reunan valikoista. Esimerkiksi kohdasta KIRJASTO voit rajata näkyviin vain tietyn kaupungin tai kirjaston levyt. Voit varata levyjä tietokannan kautta ja noutaa ne haluamastasi Helmet-kirjastosta.Kaikkien Suomen kirjastojen vinyylikokoelmia voi selata myös osoitteessa finna.fi, tai tästä hausta. Muiden kirjastoalueiden aineistosta voi tehdä kaukolainapyynnön, jos kyseistä levyä ei löydy Helmet-alueen kirjastoista. Levy toimitetaan valitsemaasi Helmet-kirjastoon.
Kysyimme asiaa eräältä Hugleikur Dagssonin tuotantoa paljon lukeneelta kulttuurintutkijalta. Hänen oletuksensa on, että stripin huumori perustuu vanhaan oivallukseen lapsia/nuorisoa paheksuvista aikuisista. Sattumalta paikalle tupsahtanut aikuinen alkaa lasta/nuorta tuntematta paheksua stereotyyppisesti mahdollisesta ruudun liikakatselusta ja lapsen hölmistynyt vastaus paljastaa (ehkä) aikuisen paheksunnan älyttömyyden. Nauru rakentuu ikiaikaisen ja lähes aina katteettoman nuorten paheksunnan kuvaukseen. Ehkä hauskaa on se, että usein selän takana tai yleisellä tasolla harrastettava paheksunta osoitetaankin tässä stripissä suoraan jollekin, kenelle tahansa nuorelle, josta tämä paheksuva aikuinen ei todellisuudessa tiedä mitään.
Voisikohan kyseessä olla Ylellä takavuosina esitetty sarja nimeltä Kotiin takaisin (A Place to Call Home)? Sarjassa sairaanhoitaja Sarah Adams palaa Australiaan sodan runtelemasta Euroopasta. Sarah tosiaan luulee miehensä kuolleen sodassa ja rakastuu toiseen mieheen, mutta sitten paljastuukin että hänen miehensä ei olekaan kuollut vaan loukkaantunut ja menettänyt muistinsa. Näyttelijä ei tässä sarjassa kuitenkaan ole Claudie Blakley vaan Marta Dusseldorp, joka on hyvin samannäköinen kuin Blakley. Aiheeseen liittyvät linkit ja lisätiedot: Kotiin takaisin | Yle AreenaMarta Dusseldorp – WikipediaClaudie Blakley - Actress
"Puut puhkeis, maat halkeis, meri mustaksi muuttuis" lauletaan ainakin kansanlaulussa, josta julkaisuissa käytetään esimerkiksi nimiä "Tämä maa on niin viheriäinen", "Tämä maa on niin veheriäänen", "Tämä maa on niin viheriäänen" ja "Viheriäinen maa". Laulu alkaa: "Tämä maa on niin viherjäinen". Laulusta on olemassa erilaisia toisintoja eikä kaikissa ole mukana mainittua kohtaa. Esimerkiksi Marjatta ja Martti Pokelan esittämässä "Karjalaisessa piirilaulussa" ei tuota kohtaa ole, vaikka laulu alkaa samoin sanoin ja melodia on sama. Sanonnasta löytyy erilaisia muunnelmia esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.Mainittu kohta on mukana esimerkiksi seuraaviin nuotteihin sisältyvissä toisinnoissa:Alavuden laulukirja (…
Kyseessä voisi olla Hans-Eric Hellbergin sarja Dunder & Brak, joita käännettiin suomeksi 70-luvun lopulla kuuden kirjan verran. Suomennettujen kirjojen nimet olivat Yksisilmärosvot, Ilmaryöstö, Vaeltava varjo, Pelastakaa Paratiisi!, Seikkailu maan alla ja Takapakkia. Ruotsinkielisen Wikipedian kirjasarjaa käsittelevän sivun kuvaus päähenkilöistä täsmää. Kirjoja ei valitettavasti enää löydy Lastu-kirjastojen kokoelmista, mutta niitä on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Kontulan kirjasto avasi ovensa keskiviikkona 17.9.1975 klo 9.30. Kirjasto perustettiin silloin, kirjasto ei ole toiminut muissa tiloissa. Tämä tieto on varmistettu Kontulan kirjastosta. Halutessasi voit kysyä sieltä lisää. Kontulan kirjasto
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua, eikä Pikku-Poretta löytynyt tietokannoistakaan. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,Kyseessä on Kantelettaresta löytyvä lastenloru Piilehtijä (myös Piilosilla tai alkusanojen mukaan Kitkat katkat).PiilehtijäKitkat, katkat, pitkät matkat!Sinä ja minä ja Hentun Liisa,Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.Ympäri tuvan minua etsivät.Eivät minua löytäneet.Minä vain pankolla makasin.
