Mitään varmaa tietoa aamuhartausvihkosten nimestä ei löytynyt. Tiedonhakua varten käytiin läpi kouluhistoriaa käsitteleviä teoksia kuten Juhani Seppovaaran laatima Kansakoulu: armas aika ja Hannu Syväojan Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja: perussivistystä koko kansalle 1866–1977. Lahden pääkirjaston varastosta löytyvässä vuonna 1962 julkaistussa Kouluhartauden käsikirja -teoksessa on sivulla 423 lueteltu aamuhartauskirjallisuutta, joten on mahdollista, että vihkosten nimi on listassa, mutta mikä se noista mahdollisesti on, ei osaa arvata.
Voisikohan kyseessä olla Vibeke Olssonin Ulrike ja sota (Otava, 1976)?"München, syyskuu 1939. Sota on syttynyt. Kaksitoistavuotias Ulrike Beckenbauer on kansallissosialisti koko sydämestään. Oltuaan koko kouluaikansa alttiina Saksan mahtavalle propagandakoneistolle hän uskoo lujasti Saksan asiaan ja valtakunnan voittoon. Nuori Ulrike kestää valittamatta pommitukset, unettomat yöt, nälän ja kylmyyden, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Ja kun sota viimein päättyy on Ulrike melkein kahdeksantoista. Maailma hänen ympärillään on romahtanut ja jotain peruuttamatonta on tapahtunut myös hänessä itsessään. Nuoruus on poissa: pommisuojissa, raunioissa, omaisten haudoissa. On aloitettava elämä."Kirjan kannessa on tyttö, jonka takin olkavarteen on…
Vastaajamme eivät valitettavast löytäneet sarjaa. Ritva-tietokannasta emme tunnistaneet, mutta ehkä itse saat siitä apua. Jos joku lukijoistamme muistaa sarjan, kommenttikenttään voi kirjoittaa tiedon.
Tässä näyttäisi olevan enemmän kyse vertailevasta sananparresta kuin osasta laajempaa kokonaisuutta: tutkimissani lähteissä "savolainen pulloposki" ja "kainuulainen kaitanaama" (varhaisemmissa versioissa "meriläinen mekkotakki") esiintyvät poikkeuksetta parina sananlaskussa, jossa yksi syö ruokansa leivän kanssa, kun toiselle se kelpaa ilman leipääkin.SKVR-aineistosta (Suomen Kansan Vanhat Runot) löytyvät esimerkit:http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-025235 http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-029686 Savolaisten ja kainuulaisten keskinäisessä nokittelussa ollaan maakuntatasolla, mutta jos kylien ja pitäjien välinen pilkka kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti tutustua Kirsti Mäkisen nimittelyperinnettä käsittelevään kirjaan Lollot ja…
Tarkoitat varmaan etymologiaa eli sanojen alkuperän selvittämistä. Siitä löytyy uusimpina suomen kieltä tutkivina kirjoina Pitkäranta, Reijo: Nova fata verborum : näkymiä sanojemme historiaan. (2023), Saarikivi, Janne: Hankalat sanat (2023) sekä Männikkölahti, Hanna: Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen (2022) Selkokirja. Linkki Helmet hakutulokseen
Nibelungeinlaulu on suomennettu ainakin kahdesti. Toivo Lyyn (1934) ja Osmo Pekosen (2023) suomennokset ovat käännetty suoraan keskiyläsaksasta. Näissä molemmissa suomennoksissa teoksen nimi on käännetty samalla tavalla: Nibelungeinlaulu. Viitatessa etenkin näihin käännöksiin on perusteltua kirjoittaa nimi yhdyssanana.Lähteet:Osmo Pekonen, Nibelungeinlaulu, 2023V. I. Mikkonen, Saksalaisten kansalliseepos suomeksi, Suomalainen Suomi 3/1935 s. 177
Hei! Olisiko etsimäsi kirja tämä? Kyseistä kirjaa voi päästä katsomaan vain Jyväskylän yliopiston kirjastossa tai Kansalliskirjastossa Helsingissä. Antikvariaateistakin se näyttää olevan loppuunmyyty.
Hei,Yhtä ainoaa sopivaa teosta ei löytynyt, mutta näissä voisi olla jotain tietoa:Vanhempaa kirjallisuutta:Smolan, Rick, ja David Cohen. A Day in the Life of the Soviet Union: Photographed by 100 of the World's Leading Photojournalists on One Day, May 15 1987. New York (NY): Collins, 1987.Pennanen, Erkki. Naapurin maailma: Raportti Neuvostoliitosta. Helsinki: Tammi, 1979.Schildt, Göran, ja Lauri Hirvensalo. Kolme Viikkoa Neuvostoliitossa. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1954.Shahov, A., ja Juhani Konkka. Matkoja Neuvostoliitossa. Porvoo: WSOY, 1954.Saves, Seppo, Eero Balk, ja Jüri Vendelin. Niin Suuri on Maa. Helsinki: Tammi, 1990.Steinbeck, John, Robert Capa, ja Olli Mäkinen. Matkalla Neuvostoliitossa. Helsinki: Tammi, 2002.Ja tuoreempaa:…
If it is suitable for You, please try first these www-pages:
http://www.intermin.fi/eng/current.html
http://www.uvi.fi/englanti/index.html
http://www.kaapeli.fi/~pakneuv/#RAC
http://www.personal.eunet.fi/pp/finnref/linkit.htm
http://www.redcross.fi/spreng.htm
http://www.mol.fi/migration/english/lyheng.html
Kyseinen äänite löytyy kyllä kokoelmistamme, mutta sekä pääkirjaston musiikkiosaston, että Huhtasuon lähikirjaston kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa (ens. eräpäivä 28.9.04). Voitte halutessanne tehdä 1 euron hintaisen varauksen äänitteestä joko kirjastossa käydessänne, puhelimitse (014-624 448) tai, jos teillä on kirjastomme antama salasana, internetissä. Netistä löydätte myös aineistotietokantamme, jossa voitte tehdä tiedonhakuja kokoelmistamme. Esim. nyt etsimänne cd löytyy haulla: tekijä: Rosti, Vicky nimeke: 20 suosikkia aineistolaji: cd-levy. Kaikkia em. kohtia ei tarvitse täyttää. Kotisivumme löytyvät osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto
Suurimmat kokoelmat venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy esimerkiksi Pasilan, Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjastoista.
Lähes kaikissa Helsingin kirjastoissa on ainakin jonkin verran myös venäjänkielisiä lastenkirjoja.
HelMet-aineistohaun, http://www.helmet.fi , kautta voit etsiä eri kirjastojen venäjänkielisiä lastenkirjoja seuraavasti:
Valitse hakutavaksi Sanahaku, laita hakusanaksi kaksi tähteä( ** ). Rajaa haku kielen ja aineiston mukaan (venäjä, kirjat). Valitse seuraavaksi kirjasto ja sen lastenosasto esim. Pasila lapset
Meille on kyllä tilattu vuoden 2005 painos Metsästäjän oppaasta, mutta se ei ole jostain syystä vielä saapunut. Pitänee kovistella kustantajaa, että muistaavat sen meille lähettää. Meillä on kaksi kappaletta vuoden 2004 painosta, molemmat lainassa täällä hetkellä.
Lahden kirjastoissa ei ole vielä käytössä harrastehuoneiden digitaalista ajanvarausta tai varaustilannenäkymää. Meillä on käytössä paperikalenteri. Pianohuoneisiin voi varata ajan puhelimitse numerosta 044 416 3517 tai paikan päällä pääkirjaston musiikin alueella. Palveluaikamme ovat ma-pe 10-20, la-su 10-16.
Lempi Pursiaisen kirjan Savon tyttö ja sotavuodet painos on lopussa, joten ainoa keino on yrittää metsästää sitä aktikvariaateista. Verkossa toimiva Antikvaari.fi on hyvä paikka jättää kirjaa koskeva ostohaluilmoitus.
Heikki Poroila
Hei,
jos tarkoitat sukunimen vaihtamista kirjaston asiakasrekisteriin, onnistuu se Vanamo-kirjastoissa virkatodistuksen ja vanhan ajokortin/passin kanssa.
Sanalla kaukorakkaus voi hakea kirjoja Helmet -kirjastojen tietokannasta, https://haku.helmet.fi/.
Suositeltavia kirjoja ovat Heidi Köngäksen "Dora, Dora" ja Marisha Rasi-Koskisen "Valheet : romaani". Erikoisemman lukuelämyksen eräänlaisesta kaukorakkaudesta tarjoaa Milla Keräsen "Sisilialainen ruusu". Monissa sota-aikaan sijoittuvissa kertomuksissa muistellaan myös kaukaista rakastettua. Uudehkona esimerkkinä näistä voisi mainita Mauri Paasilinnan "Jäämerentie" -kirjan.
Kirjaston aineistoa poistetaan pääasiassa huonon kunnon takia. Uudempia ja ehjiäkin kirjoja poistetaan, kun alun suuri kysyntä hiipuu ja kappaleita on liikaa lainauslukuihin nähden. Osa vähän lainatusta aineistosta varastoidaan. Jos kirjaston viimeinen kappale poistetaan, se lähetetään usein Varastokirjastoon Kuopioon, josta kirja on edelleen lainattavissa kaukolainana. Hyvin harvoin kirja siis poistuu kokonaan saatavilta.
Varsinais-Suomen alueella jokainen kirjasto hoitaa itse poistokirjojensa myynnin. En ole tietoinen, että muuallakaan Suomessa olisi järjestelmällisempää poistokirjojen myyntiä. Turussa poistokirjoja on jatkuvasti myynnissä osastoilla. Joidenkin tapahtumien yhteydessä…
