Helsingin Sanomissa julkaistuissa ilmoituksissa käytettiin vuonna 1956 nimitystä Kirkkonummen piirin nimismiehen virkahuone. Se sijaitsi Kirkkonummen Lapinkylässä samoissa tiloissa poliisin muiden toimintojen kanssa. Vuonna 1964 uutisoitiin Kirkkonummen poliisin muuttavan uusiin tiloihin, jolloin Lapinkylän kahden huoneen kokoinen, puurakennuksessa sijainnut toimitila vaihtui Kirkkonummen kirkonkylään Hörngården-nimiseen rakennukseen. Lapinkylässä poliisitalo oli jutun mukaan sijainnut kymmenen vuotta. Lapinkylän virkahuoneen tarkka osoite ei käy ilmi lehden ilmoittelusta.
Helsingin Sanomat arkistohaku
HS 11.6.1964
Oletan, että etsit nuottia laulajalle. Sellaista nuottia, jossa myös resitatiivi olisi mukana, en löytänyt g-mollissa, mutta varsinaiseen aariaan (”Je crois entendre encore”) nuotti löytyy esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org):
https://vmirror.imslp.org/files/imglnks/usimg/a/a5/IMSLP366977-PMLP55417-Bizet_-_Je_crois_Gm.pdf
Kirjastojen tietokannoista nuottia ei pysty etsimään sävellajin perusteella nuottia näkemättä, jos sävellaji ei ilmene esimerkiksi teoksen nimestä.
Minusta nimi näyttäisi olevan Lindholm ja signeeraus näyttää samalta kuin esimerkiksi tässä myynnissä olevassa taulussa, https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/714604, jossa taiteilijan signeeraus V. Lindholm on avattu Valter Lindholmiksi. Lisäksi on mainittu hänen syntymävuotensa 1893.
Suomen kuvataiteilijat -matrikkelista taiteilijaa ei löytynyt, ei vanhemmista painetuista kirjoista eikä verkosta, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Lisätietoja voisi kysyä tuosta galleriasta, jonka yhteystiedot löytyvät ilmoituksesta tai Bukowskis'ta, joka myös on myynyt taiteilijan teoksia, https://www.bukowskis.com/.
Risto Ahdin suomennos kyseisestä Edna St Vincent Millayn runosta sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (koonneet Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s. 634).
Runon otsikko on Sonetti ja se alkaa rivillä "Mitä huulia missä ja miksi huuleni suutelivat...".
Seuraavat julkaisut löytyivät:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.63384?sid=4512047907
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/MLB9HKAEBRHEJ7CUIX1XAF64BVDKBQFR…
Ensiksi mainittu teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta ja se sisältää mm. tehtaan kartan, valokuvia tehtaasta, parin sivun mittaisen historiikin ja runsaasti tietoa tehtaan erilaisista tuotteista.
Suomessa verotuloja – ja tuottoja lasketaan monin eri tavoin. Tilastokeskus ylläpitää kansantalouden tilinpitoa, verohallinto tekee tilastotietokantaa, valtiovarainministeriö valmistelee kansantalouden tilinpäätöksen, Veronmaksajien keskusliitto seuraa tilastollisesti eri tuloluokkien verorasitusta. Tämän yllä olevan datan perusteella on helppo vastata kysymyksesi jälkimmäiseen osaan, eli siihen, kuinka paljon valtio saa verotuloja verottamalla palkkoja. Vuonna 2023 valtion verotulot kotitalouksien tuloverotuksesta (kunnallisvero, valtion ansio- ja pääomatulovero, yleisradiovero) olivat noin 34,7 miljardia euroa. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/verotuotot/#4a07161ahttps://www.veronmaksajat.fi/…
Verkkolähteet tarjoavat mm. seuraavia vuoden 1848 tapahtumia: Joensuun kaupunki perustettiinKerimäen maailman suurin puukirkko otettiin käyttöön Maamme-laulu sai ensiesityksensä Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa julkaistiin Tampereella aloitti yleinen sairaala ja Finlaysonin tehtaanomistaja rakennutti sinne puiston Suomen ensimmäinen ulkoilmaravintola Pinella avattiin Turkuun Vuosi tunnetaan ns. Euroopan hulluna vuotena, jolloin ympäri Eurooppaa oli kapinointia, vallankumouksia tai niiden yrityksiä. Nationalistiset, sosialistiset ja liberalistiset aatteet saivat nostetta. J.L. Runebergin runouden myötä eurooppalainen kansallisromanttisuus teki tuloaan Suomeenkin. Itsenäisyyspyrkimykset eivät vielä tuolloin näkyneet Suomessa kovin…
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
Kollega tunnisti toisen kirjoista eli makkarahyllylle nukahtanut mies taitaa olla Jukka Laajarinteen kirjassa Ruoalla ei saa leikkiä (WSOY 2009), tarinan nimi on Mies makkarana. Vaski
Harrastajille tarkoitetusta kirjallisuudesta ei löydy tietoja kalojen painoista, ainoastaan pituuksista. Tutkijat ovat kyllä punninneetkin kaloja. Löydät tutkimusartikkeleita hakemalla Googlesta esimerkiksi hakulauseella "length-weight relationship of ornamental fish species". En pystynyt äkkiä löytämään kalaa, jonka paino olisi juuri 140 grammaa, mutta esimerkiksi vannekirjoahven (Heros efasciatus) vaikuttaisi kykenevän kasvamaan sen painoiseksi.
Opetussuunnitelmasta päättää korkeimmalla tasolla opetushallitus. Opetushallituksen määrittämien perusteiden pohjalta määrittyy kuntien omat opetussuunnitelmat ja lopulta koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Ensisijassa siis ole yhteydessä kouluun, jonka opetussuunnitelmasta on kyse. Jos tämä ei ole riittävä, kysy seuraavan tason palautekanavaa kunnalle.
Fono.fi:stä ei löytynyt yhtäkään, ja Violasta eli Suomen kansallisdiskografiasta, josta pitäisi löytyä kaikki tiedot, löytyi vain hänen esittämänsä kappale Pieni sana yksinkertainen.
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä.
Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.
Lisäksi Töysän historia I /Laukkonen…
Hei,
Kappaleen "Hyvin vanha valssi" nuotit löytyvät vuonna 1980 ilmestyneestä nuotista 30 uutta kotimaista.
Kyseinen nuotti löytyy useammasta kirjastosta Suomessa. Esim. Puolangan kirjastossa tätä ei kuitenkaan näytä olevan, joten mikäli haluat nuotin
lainaan, siitä pitää tehdä kaukolainapyyntö omassa kirjastossa. Kyseisen palvelun hinnat selviää paikan päällä tai kirjaston verkkosivujen kautta.
Laulusta ei ole julkaistu nuotinnosta. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuehdotelmia:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/3272603
https://chordu.com/chords-tabs-kaija-koo-syd%C3%A4n-v%C3%A4h%C3%A4n-kal…
Bo Carpelanin runon Lumen tuoksu (Doften av snö kokoelmasta Minus sju, 195a) on suomentanut Tuomas Anhava.
Voit lukea suomennoksen teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : Valikoima runoja vuosilta 1946 - 1973 (suom. Tuomas Anhava).
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.27302?sid=3826413584
Oikeusministeriön ylläpitämä vaalit.fi-sivusto tarjoaa kaikenlaista mielenkiintoista tietoa vaaleista. Vaalien tieto- ja tulospalvelu -sivulta voit etsiä tietoa niin äänestysprosenteista kuin ehdokkaiden saamistä äänimääristäkin aina vuoteen 2003 saakka. Tätä vanhempien vaalien tietoja löydät Tilastokeskuksen palveluista. Linkin näihin vanhempiin palveluihin löydät samalta sivulta.
Esimerkikis kysymäsi Riihimäen vaalitiedot:
Eva Biaudet sai Riihimäeltä 142 ääntä vuonna 2012.https://tulospalvelu.vaalit.fi/TPV-2012_1/fi/ehdkutulos_694.html
Laura Huhtasaari sai vuonna 2018 Riihimäellä 1283 ääntä.https://tulospalvelu.vaalit.fi/TPV-2018_1/fi/ehdkutulos_694.html
Löytyy, kylläkin kiinnostus Itä-Karjalaa kohtaa oli suurempi vuosikymmeniä sitten. Niinpä monet kirjatkin ovat vuosikymmeniä vanhoja.
http://tinyurl.com/Viena-Karjala-ja-Aunus
Mutta uudempiakin löytyy, jotkut näistä ovat tutkielmia.
http://tinyurl.com/Finna-Ita-Karjala
Kumpikohan rakennuksista mahtaa olla kysyjän mielessä? Pitkänsillan eteläpuolella vasemmalla on Unioninkadulla taloyhtiö Bostadsaktiebolaget Unionsgatan 45, ja rannansuuntaisesti Siltavuorenranta 16.
Siltavuorenranta 16 valmistui vuonna 1885. Se oli alunperin Provianttimakasiini (viljamakasiini venäläiselle sotilasväelle), sitten Sota-arkiston käytössä ja sen jälkeen Kansallisarkiston lisätiloina.
Unioninkatu 45 valmistui vuonna 1926. Se tunnettiin myös nimellä Pikku Naantali.
Lähteet:
Ollila, Kaija : Puhvelista Punatulkkuun
[Helsinki] : Helsingin Sanomat, 1977
Helsingin vanhoja kortteleita : [1]
9519133585 kovakantinen
https://www.finna.fi/Record/hkm.C6CB42B9-71B9-401A-8D9D-1A292D9680AF?si…
https://finna.fi/Record/hkm.21DC0341-…
Varsinaista Uomaan kylän pitäjäkirjaa ei helmet-kirjastojen kokoelmissa ole. Impilahden historiaa käsitteleviä kirjoja löytyy seuraavat:
Muistojemme Impilahti / toimittanut Paavo Koponen (Impiranta-säätiö,1990)
Impilahti-kirja / Simo Härkönen
Esi-isiemme Impilahti / Paavo Koponen ( Impilahti-säätiö, 1982)
Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia / A. A. A. Laitinen
Näistä viimeksimainittu vaikuttaa kattavimmalta Impilahden alueen historiikilta (640 sivua). Kuntahistoriikit eivät välttämättä sisällä kylien kiinteistöistä ja tonteista tarkempia tietoja.
Vanhoja Impilahden kunnan maa- ja kiinteistörekisterejä koskevia asiakirjoja on finna-hakupalvelun mukaan sijoitettu Mikkelin maakunta-arkistoon, eli Kansallisarkiston Mikkelin…