Kuvauksesi sopii Harry Harrisonin humoristiseen scifisarjaan Bill - Linnunradan sankari, tosin kannet eivät ole valkoiset. Sarjan teoksista viisi ensimmäistä ilmestyi suomeksi Liken kustantamina vuosina 1995-1998. Kirjan päähenkilöllä on kaksi oikeaa kättä. Voit lukea lisää Kirjasammossa ja Risingshadow -sivustolla.
Lauri Lembergin 3-näytöksisen Mustalais-Manjan ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä oli joulukuussa 1937. Nimiosan näytteli Maija Leppänen. Muita mukana olleita näyttelijöitä olivat Eeva Saario (Ulla), Anni Koskinen (mustalaisvaimo Juulia), Kaisu Mattsson (Anja), Aino Tuominen (Liisa), Eino Jäntti (Markku), Onni Korhonen (Feda), Viljo Karhu (Jussi Marttila), Mikki (Einari Paasonen), Helge Gunnar (nuori talonpoika). Ohjaaja oli Eino Weckström, joka oli KTN:n johtaja vuosina 1936–38.Lähteet: Mustalais-Manja. Ensi-ilta Kotkan Työväen Näyttämöllä. – Eteenpäin, 11.12.1937 Teatterin maailma
"Puut puhkeis, maat halkeis, meri mustaksi muuttuis" lauletaan ainakin kansanlaulussa, josta julkaisuissa käytetään esimerkiksi nimiä "Tämä maa on niin viheriäinen", "Tämä maa on niin veheriäänen", "Tämä maa on niin viheriäänen" ja "Viheriäinen maa". Laulu alkaa: "Tämä maa on niin viherjäinen". Laulusta on olemassa erilaisia toisintoja eikä kaikissa ole mukana mainittua kohtaa. Esimerkiksi Marjatta ja Martti Pokelan esittämässä "Karjalaisessa piirilaulussa" ei tuota kohtaa ole, vaikka laulu alkaa samoin sanoin ja melodia on sama. Sanonnasta löytyy erilaisia muunnelmia esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista.Mainittu kohta on mukana esimerkiksi seuraaviin nuotteihin sisältyvissä toisinnoissa:Alavuden laulukirja (…
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Toki Tšernobylin onnettomuudesta kirjoja löytyy. Tässä poimintoja suomenkielisestä tarjonnasta:Yleistajuisia tietokirjoja: Tšernobyl : maailman pahin onnettomuus Tshernobyl : jälkeenjääneet paperitSerhii Plokhy, Tšernobyl : ydinkatastrofin historiaDokumenttiromaani: Svetlana Aleksijevitš, Tšernobylistä nousee rukousTutkimuksia ja viranomaisraportteja: Tsernobyl ja Suomi Ilkka Timonen & Riitta Kallio & Tuomo Mörä, Tshernobylin voimalaonnettomuus lehdistössä Juha Kytömäki & Markku Lehtola & Seppo Paananen, Tshernobylin voimalaonnettomuus radiossa ja televisiossa : kolme ensimmäistä viikkoa Viisi vuotta Tshernobylistä
Vanhat kartat -palvelussa on painetut peruskartat ja Senaatin kartat georeferoituna ja verrattavissa moderniin taustakarttaan. Senaatin kartat ovat kopioita venäläisten topografisten karttojen 1:21 000 alkuperäislehdistä. Alkuperäiset kartat on valmistettu vuosina vuosina 1870–1907. Palvelussa saat pudotusvalikosta näkyviin vanhat kartat vuosiluvun perusteella ja voit tarkastella esim. eri alueiden muuttumista. Kaikista alueista ei tietenkään ole palvelussa karttaa 1800-luvun lopulta, mutta esim. pääkaupunkiseudun kuntien rajalinjat näkyvät näistä kartoista.Suurin osa Suomen vanhoista kartoista löytyy Kansallisarkiston, Kansalliskirjaston ja Maanmittauslaitoksen arkistoista. Karttoja löytyy myös Ruotsin valtionarkistosta, Ruotsin…
Yksinomaan tähän aiheeseen paneutuvia kirjoja voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi seuraavista PIKI-kirjastoista saatavilla olevista teoksista voisi olla apua asian selvittämisessä:Leif Björkman, Suomen tie sotaan 1940–41 Wolf H. Halsti, Suomen puolustaminen : Suomen puolustuskysymyksen ja puolustusmahdollisuuksien pääpiirteet : mitä jokaisen kansalaisen tulisi tietää näistä asioista Mauno Jokipii, Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 Jenni Kirves & Sari Näre, Suur-Suomen unelma ja unohdus Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat Toivo Nygård, Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot …
Selityksin varustettu suomennos Yhdysvaltain Itsenäisyysjulistuksesta sekä historiatietoa löytyy Ari Helon teoksesta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät Federalistikirjoitukset ja Yhdysvaltain perustuslaki lisäyksineen (2014).Finna.fi: https://finna.fi/Record/3amk.86098?sid=5010715370
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua, eikä Pikku-Poretta löytynyt tietokannoistakaan. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helsingin kaupunginkirjaston kopiokoneilla voi ottaa A4- ja A3-kokoisia kopioita. Jos alkuperäinen on isompi kuin A4, niin kannattaa valita paperikooksi A3, jolloin kopioitava mahtuu paperille. Kopiokoneissa on automaattinen koon tunnistus, mutta jos alkuperäinen ei ole A4- tai A3-kokoa, niin kone voi ilmoittaa "oikeaa paperikokoa ei ole". Silloin auttaa, kun valitsee paperikoon valikosta itse.
Tarkoitat varmaan etymologiaa eli sanojen alkuperän selvittämistä. Siitä löytyy uusimpina suomen kieltä tutkivina kirjoina Pitkäranta, Reijo: Nova fata verborum : näkymiä sanojemme historiaan. (2023), Saarikivi, Janne: Hankalat sanat (2023) sekä Männikkölahti, Hanna: Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen (2022) Selkokirja. Linkki Helmet hakutulokseen
Hain tietoa kirkollisista pyhistä liputuspäivinä itsenäistymisen alusta lähtien. Niissä lähteissä, mitä meillä on täällä käytettävissä (valtiopäiväaiakirjat, lait ja kirjallisuus) en löytänyt asiasta mitään. Ensimmäisessä laissa Suomen lipusta 40/1918 säädetään, millainen lipun tulee olla ja laissa 283/1920 säädetään lipun käyttämisestä mm. suhteessa muihin lippuihin. Kirkollispyhinä liputtamisesta ei niissä ole mitään. Sisäministeriön sivulla liputuspäivät ja -ajat https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat kerrotaan viralliset liputuspäivät ja vakiintuneet liputuspäivät. Kirkolliset juhlapäivät eivät ole liputuspäiviä. Ei edes juhannus, jolloin liputetaan Suomen lipun päivän kunniaksi. Liputtaa voi muulloinkin kuin…
Nibelungeinlaulu on suomennettu ainakin kahdesti. Toivo Lyyn (1934) ja Osmo Pekosen (2023) suomennokset ovat käännetty suoraan keskiyläsaksasta. Näissä molemmissa suomennoksissa teoksen nimi on käännetty samalla tavalla: Nibelungeinlaulu. Viitatessa etenkin näihin käännöksiin on perusteltua kirjoittaa nimi yhdyssanana.Lähteet:Osmo Pekonen, Nibelungeinlaulu, 2023V. I. Mikkonen, Saksalaisten kansalliseepos suomeksi, Suomalainen Suomi 3/1935 s. 177
Kirjastoaineisto luokitellaan sisällön perusteella, ei fyysisen julkaisutyypin tai aineistolajin perusteella. Yleisissä kirjastoissa käytetään Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Fiktiiviset elokuvat, joissa on suomenkielinen tekstitys, sijoitetaan esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa luokkaan 84.2. Fiktiiviselle aineistolle on mahdollista antaa sanallinen lisäluokka, esimerkiksi Jännitys, Scifi, Fantasia.YKL - Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä:https://finto.fi/ykl/fi
Itse lähtisin pelaamaan gota, ja näin tuntuvat lukuisat muutkin tekevän go-aiheisilla sivuilla:
http://www.cs.helsinki.fi/u/kaniemel/go/shpg/shpgukk.html
http://www.helsinki.fi/~ktniemin/go.html
http://www.ee.oulu.fi/~paavo/go/linkit.html
Kielikone Oy:n taivutusohjelma http://www.kielikone.fi/kielikone/demot/formo.shtml taasen antaa muodoksi goa, mutta on tarkoitettu vain suomenkielisten sanojen taivutukseen
Satukortisto Satukallio osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ kertoo, että Louis Moella on Kuunsäteen silta niminen satu. Tämä löytyy teoksesta Lasten satuaarteita. Saatavuustiedot näet aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.libplussa.fi
Cd-levynä:How long has this been going on, löytyy Espoosta.Tapiolassa hyllyssä.(p.81657300)
Nuottina: Starway to heaven & 51 rock classics löytyy mm. Kannelmäen kirjastosta hyllystä.(p.310 85042)
tilaamalla saat ne lähimpään kirjastoosi.
Kesällä monet kirjastot joutuvat lyhentämään aukioloaikojaan. Työntekijöillä on kesälomia ja henkilökuntaa siis vähemmän paikalla kirjastoissa. En pysty sanomaan minkälainen tilanne Laukaassa on, mutta sijaisten palkkaamiseen ei välttämättä ole rahaa. Jos haluat kysysyä asiasta tarkemmin, voit lähettää sähköpostia Laukaan kirjastoon, osoitteeseen paakirjasto@laukaa.fi
