En löytänyt enää Finnasta kovinkaan monia koirista ja tunteista kertovia kuvakirjoja. Muutamia ehdokkaita kuitenkin paikansin. Esim. Aura Koiviston Kurttunaaman kaverit (ilmestynyt tosin jo 1975), Maikki Harjanteen Alma ja Ruttu (1986), Kaija Luotosen Jek-ku ja Pe-ni (1996) sekä Ritva Toivosen Kukkanen, kumma koira (1996). Nämä eivät kuitenkaan taida olla tarkoittamasi kirja.Vanhimmasta päästä tunnekirjoja on Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi (2013) Se tuli mieleeni kysymyksestäsi ensiksi, vaikka Molli ei taida olla koira.Löysin myös muutamia sivustoja, joilla on listattu tunnetaito kirjoja. Linkki Kasvuntaika.fi, Linkki Lastenkirjainstituutti.fi sekä Linkki Lue lapselle.…
Uuslatina, humanistilatina on keskiajan jälkeen käytetty latinan kieli, joka on ollut käytössä Euroopan oppineiden ja tieteen kielenä.Uuslatinalla tarkoitetaan renessanssin ja varhaismodernin ajan latinaa suunnilleen Francesco Petrarcasta alkaen (1304–1374). Uuslatina edusti tietoista paluuta klassiseen kielimuotoon erotuksena keskiaikaisesta tai skolastisesta latinasta. Renessanssin oppineet pyrkivät tietoisesti palauttamaan latinan klassiseen kielimuotoonsa ja poistamaan antiikin jälkeen kieleen vakiintuneet, korruptoituneina pidetyt rakenteet ja kirjoitustavat sekä sanaston, esimerkiksi skolastiset termit. Vaikka ihanteena oli klassinen kielimuoto, latinan käyttäjät mukauttivat kieltä pragmaattisesti oman aikansa tarpeisiin.…
Sirkka-sanan alkuperää merkityksessä "nauhareiän metallivahvike" ei tiedetä, mutta arvellaan, että sana viittaisi metaforisesti hyönteiseen. Ks. etymologinen sanakirja.
Voisikohan etsimäsi teksti olla Einari Vuorelan runosta Yhteenmeno kokoelmasta Yön kasvot (1923)?Kyseistä runoa on etsitty palvelussamme aiemminkin. Runo päättyy näin: "Sinä tulit mulle / ja minä tulin sulle. / Meistäpä tulikin hyvät! / Mulla on kaksi vahvaa kättä, / sulla on silmät niin syvät."https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-meni-einari-vuorelan-runo?language_content_entity=fiRuno sisältyy myös esimerkiksi teokseen Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille : valitut runo 1919 - 1975 (toim. Eila Kostamo, 1989)
Kyseessä voisi olla Usko Laukkasen kirja Keiju ja peikot vuodelta 1977. Onnet-tietokannasta löytyy siitä seuraava kuvaus: "Metsänkeiju Orvokki ja metsänpeikot Puntti ja Sintti valmistautuvat talven viettoon. Peikot auttavat siipensä loukannutta keijua selviytymään talvesta." Kirjan eri painoksia on saatavilla kirjastoissa.Puntti ja Sintti palaavat oppimaan aakkoset Laukkasen kirjassa Metsänpeikot opintiellä, mutta tämä kirja julkaistiin vasta vuonna 1986. Myös sitä löytyy kirjastoista.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa. Alkoholikuvauksia elokuvahistoriasta löytyy runsaasti, mutta tuollainen juonenkäänne on epätavallinen. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
On-off-parisuhde on sellainen, jossa ollaan yhdessä, erotaan, palataan yhteen, erotaan taas - ja niin edelleen.
On-off -parisuhde vahingoittaa - Askel Terveyteen
Selluliitti ilmenee yleensä alueilla missä on enemmän rasvakertymiä kuten pakaroissa, reisissä, kupeissa ja vatsassa. Näiden alueiden rasvasoluissa on runsaasti α-adrenergisia reseptoreita mitkä ovat anti-lipolyyttisiä, eli ne estävät rasvahajoamista.
Näkyvä selluliitti on naisilla yleisempää kuin miehillä. Naisten ihonalaisen rasvakerroksen, hypodermiksen sidekudos on rakentunut eri tavalla kuin miesten. Naisilla sidekudoksen väliseinät ovat järjestäytyneet kohtisuoraan ihonpintaan kun miehillä ne ovat järjestäytyneet ristikkäin ihon pintaan nähden. Naisilla rasva on järjestäytynyt lohkoihin jotka ovat myös yleensä isompia ja suorakulmaisempia kuin miehillä. Löystyvä sidekudos ja toisaalla kiristyvät säikeet työntävät rasvaa kohti ihon…
Pääsykoetta tuntematta on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitkä teokset ja lähteet olisivat hyödyllisiä juuri sen kannalta. Tässä kuitenkin joitakin tuoreita alan teoksia:
Kangas, Jonna: Voimauttava varhaiskasvatus (Otava, 2021)
Karjalainen, Mervi: Kasvatus- ja ohjausalan käsikirja (Sanoma Pro, 2020)
Ranta, Samuli: Kasvun juuret : miten tuen lapsen oppimista ja hyvinvointia? (PS-kustannus, 2021)
Sarén, Sirpa: Tulevaisuustaidot varhaiskasvatuksessa (Otava, 2021)
Tietoa varhaiskasvatuksesta Opetushallituksen kotisivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://okm.fi/varhaiskasvatus.
Löysin lehtiartikkeleista näitä kaikkia vaihtoehtoja, kuitenkin karkea arvioni mukaan useammin vastaanottaja ja saaja kuin voittaja. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sana nobelisti, jonka selityksenä on Nobelin palkinnon saaja. Kotimaisten kielten keskuksen muista aineistoista (esim. Kielikellon artikkelit ja vastaukset kielikysymyksiin) löysin vain kannanottoja väliviivan ja isojen tai pienten kirjainten käyttöön ja yhden henkilön tuotantoluettelosta artikkelin, jonka otsikko oli Nobel-palkittu fyysikko, joten myös ilmaus Nobel-palkittu voidaan lisätä listaan.
Jännityskirjailijoita on molemmissa maissa, mutta suomennoksia kirjoista on tullut melko vähän. Englanniksi löytyy kuitenkin jo enemmän luettavaa. Alla listattuna joitakin tekijöitä.
Korealaisia:
Kim Un-Su
You-jeong Jeong
Byeong-Mo Gu
Jung-Myung Lee
Mi-Ae Seo
Hye-Young Pyun
Japanilaisia:
Seichō Matsumoto
Shūsaku Endō
Akimitsu Takagi
Hideo Yokoyama
Seishi Yokomizo
Soji Shimada
Masako Togawa
Yukito Ayatsuji
Fuminori Nakamura
Natsuo Kirino
Keigo Higashino
Koji Suzuki
Kuvaukseesi sopii ainakin Russ Harrisin kirjoittama teos The Happiness Trap. Löydät kyseisen teoksen helmet-hausta tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2069173
Voisiko kyseessä olla tämä kirja?
Tämän listauksen mukaan ensimmäisessä elokuvassa äänen antaa Henry Czerny, toisessa Anthony Hopkins ja kolmannessa Billy Crudup. Oletettavasti myöhemmissä elokuvissa äänenä on saman kaavan mukaan orgaanisatiota tai tehtävää johtavaa henkilöä kulloinkin esittävä näyttelijä.
24.5.23 on tässä palvelussa vastattu: "Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa." Linkki
Sylvia Plathin "Witch Burning" -runoa ei ole ilmeisesti suomennettu missään runokirjassa. Kirjasammon mukaan Plathilta on suomennettu vain kolme runokokoelmaa: Ariel, Sanantuojat ja Sänkyjen kirja. Linkki Kirjasampoon
Arielin ja Sanantuojat olit jo tarkistanut. Kysyin Kauniaisten kirjastosta ja Sänkyjen kirja on yksi pitkä runo.
En löytänyt Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta Sirhaa. Linkki Kotus Kotimaiset paikannnimet
Googlella löysin maailmalta montakin Sirhaa. Yleisin näyttäisi olevan Sirha-messutapahtumat eri puolilla maailmaa. Seuraavana Sirha Lyon 2025. Linkki Sirha
Google käästäjä tiesi Sirhan merkitsevän Tongan kielellä hautaa.
Suomen historiaan liittyviä historiallisia romaaneja kirjastossa on paljon. Voit hakea Helmetistä hakusanoilla HISTORIALLISET ROMAANI SUOMI. Kun rajaat haun niin, että haussa on mukana vain kirjat, joissa hakusanat kohdistuvat AIHE-kategoriaan (LÖYTYY) ja rajaat haun koskemaan vain suomenkielisiä kirjoja, listalle jää noin 500 kirjaa. Luettelemiesi hienojen kirjojen jatkoksi sopisivat ainakin seuraavat kirjat:
Aho, Elizabeth : Sisar (Otava, 2011) : Helsingin Kallioon sijoittuva romaani, jossa eletään kansalaissotaa ja sen jälkeistä aikaa.
Linna, Väinö : Täällä Pohjantähden alla. Suomalainen klassikkoromaani kertoo suomalaisen torpparisuvun tarinan 1880-luvulta 1950-luvulle.
Lundberg, Ulla-Lena :…
Ranskassa oli vuosina 1803-1914 käytössä kultaan perustuva rahayksikkö, franc germinal. Verkkolehti Histoire-Généalogiessa julkaistun Jean Monangen artikkelin "De la valeur des choses dans le temps" mukaan vuoden 1803 frangi vastasi 2,07 vuoden 2006 euroa, joka puolestaan vastaa 2,60 euroa vuonna 2022.
Näin laskettuna Joséphine käytti rahaa 3 640 000 nyky-Euron edestä.
Lähteet:
Histoire-Généalogie: https://www.histoire-genealogie.com/De-la-valeur-des-choses-dans-le-tem…
Convertisseur franc-euro: https://www.insee.fr/fr/information/2417794
Gouvernement.fr: https://www.gouvernement.fr/partage/10952-creation-du-franc-germinal
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_frangi