Olisiko kyseessä Radio Disney Jams -sarjan Vol. 2 vuodelta 2000? Sieltä löytyy Aguileran kappale "Reflection". Sama kappale on mukana myös taiwanilaisella Disney-kokoelmalla All for Love Vol. 2. vuodelta 1998.
Christina Aguileran kappaleita löytyy myös useilta muilta kokoelmalevyiltä, jotka kuuluvat johonkin sarjaan.
Asiaa voisi tiedustella sekä Paasikivi-seurasta että Kirkkonummen kunnasta (Porkkala kuuluu nykyään Kirkkonummeen).
Yhteystiedot:
office@paasikivi-seura.fi
kirjaamo@kirkkonummi.fi
Valitettavasti Suomen patsaiden sukupuolijakaumasta ei löydy tilastotietoa. Suomen patsaille ei ole yhteistä koontisivua, mutta suomalaisia patsaita on koottu kattavasti Wikipediaan. Sukupuolijakaumasta saanee jonkinlaista osviittaa Wikipedian Suomen patsaat ja veistokset -teemasivulta täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_patsaat_ja_veistokset
Lista Suomen liputuspäivistä löytyy sisäministeriön verkkosivulta täältä: https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2024 Kyseiseltä listalta voi laskea, että naispuolisille henkilöille on viisi liputuspäivää ja miespuolisille yhdeksän liputuspäivää. Yhteensä vuonna 2024 on 30 liputuspäivää.
Etelä-Pohjanmaan kuntakivet -julkaisun mukaan kuntakiviä on valittu tälle alueelle vuonna 1995 ja aktiivisena toimijana siinä on ollut Lakeuden kivikerho.
Muita nimikkolajeja (kuten lintu ja kasvi) valittiin Seinäjoelle syksyllä 1997.
Turusta löytyi esim. seuraava tieto: tuoreet silakat tukuttain 1:50/kilo, vähittäin 1:75/kilo. Suolatut 2,-/kilo tai 50,-/nelikko. Nelikko oli isohko tilavuusmitta.
Olisiko kyseessä Kyösti Wilkunan "Viimeiset luostarinasukkaat". Se on julkaistu myös Koulun peruskirjasto -sarjassa eli on ollut koulujen käytössä.
Tässä kirjan saatavuustietoja Lapin kirjastoissa:https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=wilkuna+viimeiset…
Näillä tiedoin on kyllä aika mahdotonta selvittää onko haastateltavan lausahdus hänen oma mietelmänsä, vai yleisemmin toistettu näkemys. Ainakaan verkkohauilla ei näyttäisi löytyvän suomen kielellä tällaista väittämää. Myöskään englanninkieliset, eri tavoin sanontaa mukailevat käännökset eivät tuottaneet tuloksia. Kyse voi olla myös haastateltavan omasta ajattelusta.
Kirja Rooman 12. Orientalistikonferenssin artikkeleista löytyy useista Euroopan kirjastoista sekä englanniksi että ranskaksi. Esim. Göttingen yliopiston kirjastosta ja British Librarysta. Suomesta en löytänyt luetteloitua kirjan kappaletta, mutta Europeanan kautta teos löytyy digitoituna, https://www.europeana.eu/fi/search?page=1&view=grid&query=Twelfth%20Int…...
Suomalaiset, joilta on esitelmä mukana, ovat Otto Donner ("Über die Charakteristik der Ural-Altaischen sprachen und die typen des Sprachbaues", osa 2) ja Edvard Westermarck ("Sul culto dei santi nel Marocco", osa 3, nide 1).
Linkit Ranskan kansalliskirjastoon,
Osa 1: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k97609698
Osa 2: https://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k9680109j
Osa…
Valitettavasti en löytänyt kuvailuusi sopivaa äidinkielen oppikirjaa. Oma-alkuisia oppikirjasarjoja ovat Oma lukutaito, Oma aapinen ja Oma kieli. Näistä mikään ei sovi kuvailuusi. Oma lukutaito ja Oma aapinen -sarjat ovat värikuvitettuja ja kovakantisia. Oma kieli puolestaan on 1950-luvulta. Missään näistä kirjoista ei myöskään ole Säde Hagert -nimistä henkilöhahmoa.1990-luvun oppikirjasarjoista sana äidinkieli esiintyy sarjassa Koulun äidinkieli (Pirkko Kiravuo ym.). Voisikohan kyseessä olla se? Sen sisältöä en valitettavasti päässyt tarkistamaan, joten kuvituksesta tai henkilöhahmoista ei ole tarkempaa tietoa.
Eräs paljon käytetty blogialusta on Squarespace. Esimerkiksi tämä Techradarin artikkeli arvostelee kyseisen alustan toiseksi parhaaksi kategoriassaan. Squarespace on koonnut tälle sivulle esimerkkejä kyseisellä alustalla tehdyille blogeille, joten voit tarkastella sieltä, saako Squarespacella aikaan haluamasi kaltaista tulosta – vähintäänkin tuon ilmaisuuden pitäisi toteutua, kuten myös sen, että blogien lukeminen ei vaadi kirjautumista.
Anneli Heliö on suomentanut tämän Anna Ahmatovan runon vuodelta 1921. Runo on nimeämätön ja etsimäsi kohdat ovat runon viimeinen säkeistö.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne : Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s.204).Marja-Leena Mikkola on suomentanut lukuisia Ahmatovan runoja, mutta valitettavasti ei tätä.
Alle Tynni suomensi nämä rivit William Shakespearen sonetista 108 näin:"...omani, omasi, kuin silloin kun / nimesi ensi kertaa pyhitin."William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)
Valitettavasti tätä kirjasarjaa ei onnistuttu tunnistamaan varmuudella. Ainoa löydetty kaksiosainen Lappiin sijoittuva sarja on Jussi Lappi-Seppälän Vaeltajavartion urotyö (1933) ja sen jatko-osa Aina valmiina : vaeltajavartion seikkailuja (1936), mutta niiden sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi, mistä kirjoista on kyse?Linkit:Vaeltajavartion urotyö: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28216Aina valmiina: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au49efe434-c341-445e-99a0-3…
Ann Cleevesin Vera Stanhope -dekkareihin perustuvasta tv-sarjasta ei ole Helmet-kirjastoissa lainattavia dvd-tallenteita.https://helmet.finna.fi/Joissakin Suomen kirjastoissa on lainattavissa dvd Vera Stanhope -sarjan ensimmäisestä kaudesta, joten voit tilata sen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.https://finna.fi/Record/eepos.2287507?sid=4713343238https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Kaari Utrion vuonna 1979 ilmestynyt Rautalilja-romaani ei kuulu mihinkään sarjaan. Sille ei siis ole jatko-osia.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52096
Genre on itselleni hieman vieraampi, mutta mieleen tulivat sellaiset kirjailijat kuin Elizabeth Adler ja Sandra Brown, jotka ovat olleet omana aktiiviaikanaan hyvin suosittuja kirjailijoita.
En löytänyt esittämiäsi sanoja Kielitoimiston sanakirjasta tai käyttämästäni murrehakemìstosta.
Ensimmäisenä mieleen tulee samankaltaisuus yleiskielen sanan 'hapuilla' kanssa.
Asia kannattaa selvittää ottamalla yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen.
https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
.
