Juuri sennimistä kirjaa kuin Koululainen ei kirjastosta löydy, mutta Koululainen-niminen lehti tulee kyllä Kuusamon kaupunginkirjaston Pääkirjastoon. Lehteä säilytetään nuortenosastolla. Lehden verkkosivut löytyvät täältä: http://www.koululainen.fi/ .
Kysymyksestäsi tuli mieleeni myös Pirkko-Liisa Perttulan Kelvoton koululainen -kirjat. Ne kuuluvat myös nuortenosaston kokoelmiin.
Kuusamon kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä aineistotietokannan kautta: http://kirjasto.kuusamo.fi/ . Jos et löydä etsimääsi tai tarvitset apua tietokannan käytössä, voit kysyä neuvoa kirjaston henkilökunnalta.
Kalevaa säilytetään sekä paperisena että mikrofilmiversiona. Mikrofilmilukulaitteelle voi varata ajan Varaamon kautta https://varaamo.ouka.fi/ .
Arkkitehti-lehti löytyy paperisena. Varastossa säilytettävät aikakaus- ja sanomalehdet (siis sekä Arkkitehdin että Kalevan) saa luettavakseen pyytämällä ne virkailijalta.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot on luettavissa sivulta https://tilastot.kirjastot.fi. Kun Helmet-kirjastot: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistetään samaan taulukkoon, voi todeta, että henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmaistuna on yhteensä 836,25 henkilötyövuotta vuonna 2018.
Pasilan kirjaston johtaja,Tiina Tarvonen, kertoi että Pasilan kirjaston osalta, seudullinen Helmet-kirjavarasto mukaan lukien, henkilöstön määrä on tällä hetkellä yhteensä 31. Luku käsittää Helsingin kaupunginkirjastoon vakinaisessa työsuhteessa olevat ja heidän sijaisensa. Lisäksi Pasilan kirjastossa työskentelee työllistettyjä, eripituisia jaksoja harjoittelijoita, työkokeilijoita ja kirjastoalan…
"Preivi" on väännös ruotsin kielen kirjettä tarkoittavasta sanasta "brev". Rahapreivi viittaa yksikertaisesti kirjeeseen, jonka mukana on rahaa tai lupaus rahasta. Kun pankkilaitos oli vielä kehittymätön, pieniä summia lähetettiin kirjeissä. Yhä edelleenkin näin usein tehdään, kun vastaanottajana on esimerkiksi lapsi, jolla ei ole omaa tiliä tai kun hautaan lahja antaa perinteiseen tapaan.
Heikki Poroila
- Juurakko, Arto : Rakkauren kipunoota pohojalaasittain : parisuhtehen patolokiaa II, Minerva 2008
- Kilpi, Eeva : Runossa ei ole otsaketta " Toive näkymättömästä miehestä". Kilpi ei käytä runoissaan otsakkeita. Jos runossa ei ole otsaketta, käytetään yleensä runon alkua, joka tässä tapauksessa on :"Minä rakastan monenlaisia miehiä". Runo on kokoelmasta : Kiitos eilisestä, WSOY 1996
- Svärd, Sinikka : Ajattelen sinua, Minerva 2013
- Tabermann, Tommy : Oodeja kahdelle iholle, Gummerus 2001
- Niit, Ellen : Maailman pysyvyys, WSOY 1994 (suomennos, Brita Polttila)
Monihaussa ei ollut Porin uutta aineistotietokannan osoitetta. Se on nyt päivitetty ja Porin aineiston pitäisi löytyä monihaussa, https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Vaski-kirjastojen verkkomaksussa minimisumma on 1€ ja sitä pienemmät maksut täytyy hoitaa kirjastossa paikan päällä.
Hallitus on eilen 4.5. tiedottanut, että kirjastot voivat aloittaa uloslainauksen heti, mutta itse tilat aukeavat 1.6. alkaen. Turun kaupunginkirjasto odottaa aluehallintaviraston ohjeita ja tarvitsemme hieman aikaa toiminnan valmisteluun, jotta avaaminen tapahtuu hallitusti sekä turvallisesti. Informoimme lisää, kun tiedämme tarkemmat toimintaohjeet.
Suomessa on paljonkin miehiä, jotka ovat juosseet maratonin ja useita, jotka ovat juosseet sen ammattilaisena. Ensimmäisiä suomalaisia martaroonarimiehiä oli Kaarlo Nieminen, joka juoksi epävirallisen Suomen-ennätyksen vuonna 1906. Ensimmäisenä ammattijuoksiajana Suomen-ennätyksen juoksi yhdysvaltalais-suomalainen Viljam (Viljami) Kolehmainen vuonna 1912. Muita kuuluisia suomalaismaratoonareita ovat mm. Lasse Virén, Paavo Nurmi, Pekka Päivärinta ja Janne Homén.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Miesten_maratonin_Suomen_enn%C3%A4tyksen_kehitys
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Finnish_male_marathon_runners
https://yle.fi/urheilu/3-9922159
https://paavonurmi.fi/
Ilona Kivijärven Puktake on tumma huovutettu kaapu, jossa on repaleiset, pitkät helmat. Teos on kooltaan 250x600x500 cm ja se on ollut esillä Arktikumissa (2006), Ateneumissa (2011) ja Rovaniemen taidemuseossa (2012).
Tätä Karen Ericksonin vuonna 1986 suomeksi ilmestynyttä lasten kuvakirjaa ei ole myynnissä kirjakaupoissa, eikä ainakaan tällä hetkellä myöskään nettiantikvariaateissa tai yksityisten ihmisten myymänä netissä.
Kirjastoista eri puolelta Suomea sen voi saada lainaan. Leppävirran kirjaston kaukolainauksesta tietoa alla:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+rauhoittuminen+on+helppoa+…
Alkukielellään englanniksi se olisi mahdollista ostaa:
https://www.amazon.com/Can-Settle-Down-Karen-Erickson/dp/0590334948
Emäntä- ja talouskoulujen nimet muuttuivat koti- ja laitostalousoppilaitoksiksi keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä 1987.
Lähde: Suomalaisen ammattikasvatuksen historia, Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö, 2000.
Viipurissa ilmestyneessä Karjala-lehdessä on ollut 16.-17.1.1928 maininnat Viipurin Kulmahallissa esitettävistä koululaisnäytöksistä elokuvista "Chang" sekä "Kasimir ja Kleopatra". Kyseessä on ollut siis kaksi eri elokuvaa.
Changista kirjoitetaan 16.1.1928:
"Filmissä kuvataan Pohjois-Siamin asukkaiden vaikeata elämää sikäläisissä aarniometsissä. Viidakon villit pedot ja suuret norsulaumat aiheuttavat siamilaisille kamppailuja elämismahdollisuuksiensa puolesta --".
Lopuksi mainitaan myös:
"-- Jatkonumerona on hauska 2-osainen rakkaustarina kissamaailmasta Kasimir ja Kleopatra".
Kyseiset lehdet ovat vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
Karjala 16.1.1928, sivu 2
Karjala 17.1.1928, sivu 4
…
Asiaan on varmasti monenlaisia näkökulmia. Yle uutisoi (17.9.2018) aiheesta haastattelemalla mm. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtajaa Kyösti Arovuorta, jonka mukaan maatilojen määrä vähenee Suomessa melko tasaisesti, mutta tuotannon määrä ei ole pienentynyt. Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10407765
Pelin ja muutkin lainat voi palauttaa esim. Palokan kirjastoon. Keski-kirjastojen välillä toimivat kuljetukset, joten lainat voi maksutta palauttaa myös muuhun kirjastoon, kuin mistä ne on lainattu.
Lainoihin liittyvät kysymykset kannattaa laittaa kirjaston asiakaspalvelusähköpostiin Kirjasto.Asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi
Jokaisella on oikeus saada hautasija kotikuntansa evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalta tai sen tunnustuksettomalta hauta-alueelta.
https://minedu.fi/hautaustoimi
Evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita (Hautaustoimilaki 2. luku, 3. pykälä).
Myös ortodoksinen seurakunta, valtio, kunta tai kuntayhtymä voi ylläpitää hautausmaata (3. luku, 7. pykälä).
Hautasija on pyynnöstä osoitettava erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta, joka ei saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueesta (sama, 5. pykälä).
Muut uskonnolliset tai uskonnottomat yhteisöt voivat anoa lupaa perustaa hautausmaa. Hautapaikka voi olla myös yksityinen. Näistä luvista…
