Tuija Lehtisellä on hyvin laaja tuotanto eikä siitä ole helppoa poimia mitään ns. pääteoksia. Keskeisten teemojen löytäminenkin lienee tarkoitus olla esitelmän tekijän oma tehtävä, mutta lyhyesti sanottuna Lehtinen kirjoittaa realistisesti nuorten elämästä ja ihmissuhteista. Teokset sijoittuvat yleensä nykyhetkeen ja niinpä ne peilaavat nuorten elämää tämän päivän Suomessa.
Tuija Lehtisen merkitys yhtenä maamme tuotteliaimmista nuortenkirjailijoista on huomattava; aikuisten kirjailijana hän edustaa kevyehköä, naisille suunnattua viihdekirjallisuutta.
www.nuorisokirjailijat.fi -sivustolla Lehtinen kertoo tuotannostaan. Lähdekirjallisuutena voi käyttää mm. seuraavia:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ 2001).
- Heitä luetaan…
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirja siältää Suomen rahohen hinnat kuntoluokkineen. Sen mukaan vuoden 1911 50 penniä on arvoltaan 0,50-8 euroa kunnon mukaan.
Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan mukaan surra-sana on vanhaa perua, sana esiintyy mm. Agricolan kielessä. Sillä on suomen murteissa ja lähisukukielissä (mm. virossa) sellaisia merkityksiä kuin kuolla, puutua, turtua, kangistua (jäsen).
Myös Nykysuomen etymologisen sankirjan mukaan surra-sanan alkuperäinen merkitys on kuolla. Merkitys 'olla surullinen, murehtia' taas on uudempaa kehitystä ja sekaantunut germaanisperäiseen surku-sanaan.
Vasenkätisyyteen, kuten moneen muuhunkin ihmisten vähemmistöjen ominaisuuteen, on suhtauduttu monina aikoina kielteisesti. Vasenta kättä on pidetty oikeaa huonompana, ja vasenkätisiä tätä kautta joko vammaisina tai jopa rappeutuneina tai rodullisesti alempina. Toisaalta vasenkätisyyttä on myös ihailtu ja nähty siinä jotakin ihailtavaa.
Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Ainakin keskiajalla vasenkätisyyteen suhtauduttiin melko neutraalisti.
1900-luvulla suomalaisessakin koulumaailmassa tuli yleiseksi käsitys, että vasemmalla kädellä kirjoittaminen on väärin. Vasenkätisiä lapsia pakotettiin oikeakätisiksi. Onneksi viime vuosikymmeninä asia on alkanut muuttua.
Aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Väärän käden maailma : vasenkätisten…
Anette-nimi on rinnakkaismuoto Annetesta, joka taas on Anna-nimen ranskalainen muunnos.
Suomessa on vuosien 1899-2007 välillä väestötietojärjestelmään merkitty 3688 Anette-nimeä. Lukumäärässä on mukana myös kuolleiden henkilöiden nimet sekä ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
”Ulysses” on ilmestynyt Yrjö Jylhän suomennoksena ”Odysseus” teoksessa ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja” (WSOY, 1933).
Sen sijaan runoa ”The Lady of Shalott” ei ole mitä luultavimmin suomennettu, sillä sitä ei löydy osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta eikä runsaasti runoja sisältävästä Piki-tietokannasta. On pieni mahdollisuus, että suomennos olisi voinut ilmestyä jossakin pienilevikkisessä teoksessa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole siis kuitenkaan suomennettu. Alkuperäinen englanninkielinen runo löytyy osoitteesta http://www.lib.rochester.edu/camelot/shalcomb.htm kahtenakin…
Jatkosodan syttymisvaiheessa kesällä 1941 Kotijoukot perustivat kaikkiaan 24 koulutuskeskusta eri puolille Suomea, huolehtimaan rintamajoukkoihin lähetettävien täydennysjoukkojen koulutuksesta. Keskuksissa koulutettiin toisaalta vanhempia, aiemmin kouluttamatta jääneitä reserviläisiä, toisaalta taas varusmiesiän saavuttaneet nuoret miehet.
Jalkaväen Koulutuskeskus 16 aloitti toimintansa 18.6.1941 Tervolassa, jossa se toimi majuri V. Järvisen johdolla 15.1.1942 saakka. Tästä eteenpäin JvKoulK 16 toimi välillä 15.1.-25.10.1942 Kemissä, jona aikana keskuksella oli Järvisen lisäksi vielä kaksi muutakin johtajaa (maj J. Komonen, evl A. K. Pihlajamaa). Koska koulutettava miesmäärä pieneni jatkuvasti, voitiin epäedullisimmissa olosuhteissa…
Alakulo-sanalle ei näy löytyvän tyhjentävää selitystä vanhemmistakaan etymologisista lähdeteoksista. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen sanojen alkuperä teoksessa se kyllä mainitaan, mutta siinäkin selvitetään vain sinänsä ymmärrettävämpi alkuosa (ala-) - jälkiosan (-kulo) alkuperä on sen mukaan "epäselvä".
Sekä Suomen sanojen alkuperä että Raimo Jussilan Vanhat sanat -teos ajoittaa alakulon ensimmäisen kirjallisen esiintymän vuoteen 1781, jolloin J. E. Frosterus käytti sitä August Hermann Francken Postillan jälkimmäisen osan suomennoksessa (kahdessa eri muodossa - alakuloinen ja alaskuloinen). Sanan taustalla saattaa olla yksinkertaisesti viljelytermistön (ala)kuloinen-sana kuvaannollisesti käytettynä. Toisaalta, Vanhan kirjasuomen…
Etsimäsi kirjoittaja lienee Aapeli eli Simo Puupponen (1915-1967). Aapeli kirjoitti kaksi lastenkirjaa: Koko kaupungin Vinski (1954) sekä Vinski ja Vinsentti (1956).
Kirjojen pohjalta on tehty muun muassa kaksi tv-elokuvaa, joissa apteekkarin roolia näyttelee Tarmo Manni.
Lisätietoa Aapelista:
http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3
Koko kaupungin Vinski -elokuva IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0363748/combined
Vinski ja Vinsentti IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0364103/
Kaaosteoria on matematiikan ja fysiikan teoria, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäymistä jotka ilmenevät kaoottisina ja joita tunnetusti luonnehditaan herkkänä alkuolosuhteille (perhosvaikutus). Tämä lause on Wikipedian artikkelista, joka löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaaosteoria
Opetushallituksen sivuilla sanotaan mm. näin: 1980-luvulla kaaostutkimuksesta on muodostunut oma tieteenalansa, joka tutkii kaoottisia ilmiöitä ja niiden lainalaisuuksia. Kaaosilmiöitä esiintyy hyvin erilaisissa yhteyksissä ja ne koskettavat monia eri tieteenaloja, esimerkiksi fysiikkaa, tekniikkaa, biologiaa, yhteiskuntatieteitä, psykologiaa.
http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,438,3086,3987,28363,28414,…
Lähteenä Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002
Setelin hinta riippuu painoksesta ja kunnosta. Arvo on suurin, jos merkintää Litt. A tai Litt. B ei ole. Setelit on luettelossa hinnoiteltu kunnon mukaan ja seteliä, jossa Litt.-merkintää ei ole, esiintyy yleisimmin kuntoluokassa, jossa sen hinnaksi on merkitty 150 €.
Astiankuivauskaapin keksi kotitalousopettaja ja osastopäällikkö Maiju Gebhard (1896 - 1986).
Alla hiukan lisää tietoa Maiju Gebhardista ja hänen mainiosta keksinnöstään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maiju_Gebhard
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/astiankuivauskaapin_keksija_maiju…
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva.
"Palveluja voidaan luokitella monella eri tavalla. Yksi tapa on jakaa palvelut sen mukaan, kuinka saman- tai erityyppisinä ne tuotetaan eri asiakkaille. Tällöin puhutaan vakioiduista palveluista (standardoidut palvelut) ja erikoispalveluista (räätälöidyt palvelut).
Esimerkiksi VR, elintarvikeliike ja sanomalehti tuottavat palvelut suunnilleen samanlaisina kaikille asiakkailleen. Räätälöityjä erikoispalveluja asiakkailleen tarjoavat mm. kuntosali, puhelinyhtiö, ravintola ja mainostoimisto."
Lähde: Lahtinen, Jukka: Asiakaspalvelun- ja markkinoinnin perusteet (Avaintulos, 2001)
Uuteen ajanlaskuun siirryttiin maassamme v. 1753 siten että helmikuun 17 päivästä hypättiin suoraan maaliskuun ensimmäiseen päivään. Juliaaninen kalenteri oli siis tuolloin 11 päivää jäljessä gregoriaanisesta.
Itse asiassa kyseessä ei tuolloin vielä ollut varsinainen gregoriaaninen kalenteri, vaan juliaanisen paranneltu
versio, joka esim. pääsiäisen ajankohdan laskemisessa noudatteli omia sääntöjään. Niinpä Suomen suuriruhtinasmaassa vielä v. 1845 vietettiin pääsiäistä eri aikaan kuin kaikissa muissa kristityissä maissa. Täydellisesti gregoriaaniseen kalenteriin siirryttiin vasta vuoden 1869 alussa. Juliaaninen kalenteri tuli maassamme viralliseen käyttöön sitä mukaa kun kirkko vakiinnutti asemansa 1100-luvulta alkaen. Kalenterilla oli…
Vaalien toimittamista säädellään vuonna 1998 annetussa vaalilaissa (laki 2.10.1998/714). Lakia sovelletaan presidentinvaalien lisäksi myös eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin.
Vaalilain 58 ja 76 §:ien mukaan ehdokkaan numero tulisi kirjoittaa lippuun niin selkeästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta on tarkoitus äänestää. Vaalilain 85 §:n mukaan ne äänestysliput, joihin ehdokkaan numero on merkitty epäselvästi tulisi hylätä. Samoin 85 §:n mukaan äänestyslippu on mitätön mm. jos äänestyslippuun on kirjoitettu "äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä". Äänestyslippuun tulisi siis vaalilain mukaan merkitä vain ja ainoastaan ehdokkaan numero.
Vaalilaki on…
Keskeiset realismin edustajat suomalaisessa kirjallisuudessa ovat Minna Canth, Juhani Aho, Teuvo Pakkala ja Arvid Järnefelt.
Minna Canthin lyhyitä pienoisromaaneja ovat esimerkiksi Köyhää kansaa (1886) ja Salakari (1887).
Juhani Ahon tuotannossa suppeampia teoksia ovat mm. Papin tytär (1885), Papin rouva (1893), Yksin (1890) ja Helsinkiin (1889).
Teuvo Pakkalan teokset ovat jonkin verran pitempiä, mutta lyhyimmästä päästä ovat Vaaralla (1891) ja Elsa (1894).
Myös Arvid Järnefeltin Isänmaa-romaani (1893) on realimismia edustava klassikko.
Mikäli luettavan teoksen ei tarvitse olla romaani, niin kaikilta edellä mainituilta kirjailijoilta löytyy myös pitkiä novelleja ja novellikokoelmia.
Edellä mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa…
