Hei,
Kappaleeseen Hopearuusu ei löydy nuottia Keski-kirjastoista ja näyttäisi siltä, että sellaista ei ole julkaistu, koska siitä ei ole tietoa myöskään Kansalliskirjaston tietokannassa. Chordifystä löytyy kuitenkin soinnut tuohon kappaleeseen, jospa niistä olisi hyötyä: Eero Aven - Hopearuusu.
Hei,
Klamydialta ei ole julkaistu yhtään nuottikirjaa. Yleisistä kirjastoista löytyy ainoastaan kitaranuotit/tabulatuurinuotit kappaleeseen Pienen pojan unelmaa. Tämä on nuottikokoelmassa: Kitararock. Suomirock.
Jannika B. ei ole myöskään julkaissut yhtään omaa nuottikirjaa, mutta hänen kappaleitaan löytyy seuraavasti nuottikokoelmista. Näissä nuotinnokset ovat yleensä varsin yksinkertaisia.
- Aamun takana (Pop tänään vol 9.)
- Itseni Herra (Suomipop naiset)
- Seuraavaan elämään (Suomipop naiset ja Bändibiisejä)
- Jääkausi (Hits 2014)
- En luovu susta koskaan (Hits 2018)
- Skumppalaulu (Pop tänään vol 6.)
- Siva (Pop tänään vol 4.)
- Riisu kokonaan (Pop tänään vol 7.)
Olisiko kyseessä Marcel Gobineaun "Stefanie ja miehet"? Kansi on kylläkin vihertävä, mutta muut yksityiskohdat täsmäisivät suurin piirtein. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8736
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä otanta runoista, joissa puhutaan kirjoista ja/tai lukemisesta.
Hannele Huovi: Kirjatanssi, Lukutoukat, Taikakirjat, Kohta osaan teoksessa Hiiri mittaa maailmaa
Hannele Huovi: Tarinapuu teoksessa Karvakorvan runopurkki
Jukka Itkonen: Sanamaa teoksessa Sanamaa
Nuotio, Eppu: Kirjavinkkari Kirjavainen teoksessa Matkalla tullaan suuremmiksi
Kaija Pispa: Lukin lukihäiriö teoksessa Kärpäslätkää
Sirowitz, Hal: Äiti sanoi
Tiihonen, Ilpo: Biblio teoksessa Largo
Johanna Venho ja Marjo Nygård: Lukutoukka teoksessa Linnunmaitoa kainalokanoille
Kirjastoon liittyviä runoja on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin, tässä linkki vastaukseen: Etsin kirjasto-aiheisia ja/tai kirjastoon liittyviä runoja sekä lasten että…
Sävellyksestä löytyy nuotinnos teoksessa Reijo Kallio (Musiikki Fazer, 1985): sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut.
Nuottikirjaa ei näytä olevan OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta Suomen kirjastoalueilta. Siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Sanonta näyttää olevan peräisin englannin kielestä. Siinä se on ollut klisee jo pitkään. Sen ilmeisesti teki tunnetuksi sävellys "Home, James and Don't Spare the Horses" vuodelta 1934. Sitä ennen se oli ollut jo parinkin elokuvan nimenä ja myöhemmin sitä on käytetty monissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja kirjoissa, sekä otsikkona että vuoropuhelussa. Suomeen se lienee tullut näiden teosten käännösten kautta.
Sanonnan luojaksi on väitetty kuningatar Viktoriaa, jonka vaunuja ajoi 1870-luvulla mies nimeltä James Darling. Ajajaa puhuteltiin yleensä sukunimellä, mutta "home, Darling" olisi kuulostanut kaksoismerkityksensä vuoksi kiusalliselta, joten kuningatar käytti sen sijaan ajajan etunimeä. Sanonta esiintyy lehdistössä jo 1890-luvulla,…
Kjetil Østlin ja Lars Monsenin teosta Lars Monsen : mitt liv (2019) ei ole käännetty englanniksi.
https://search.worldcat.org/
https://bibsys-almaprimo.hosted.exlibrisgroup.com/primo-explore/search?…
Lieksan Lehteä ei ole paperisena luettavissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Voit lukea lehteä Helmet-kirjastojen asiakaskoneilla EPress-palvelussa. Lehdestä on luettavissa numerot kaksi vuotta taakse päin.
Vanhempia lehtiä voit lukea Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Verkosta tekijänoikeusvapaita käsikirjoituksia löytyy melko vähän ja nekin yleensä vanhoja. Silloin niiden tekijänoikeus on jo rauennut.
Doria palvelusta löytyy muutama käsikirjoitus esim. Wanhan pojan naimisiin meno : näytelmä 1:ssä näytöksessä Linkki Doriaan.
Project Gutenberg löytää muutamia näytelmiä lisää esim. Ibsenin Nora ja Martti Wuoren Ryöstö. Linkki projektin sivuille.
Kannattaa myös muistaa kirjastojen näytelmähyllyt. Sieltä löytyy kirjamuotoisena lainattavaksi melkoinen kasa näytelmiä. Linkki Helmet.fi
Lasten ulkohousujen kaavoista katso esim. Ottobre 4/2022, 4/2021 ja 4/2020 sekä maksullisista kaavoista Jujunan Softshell Collection.
Tilastotietoja ei ole, mutta esimerkiksi Ottobre Kids on usein kysytty lastenvaatteiden ompelulehti. Kirjoista suosittuja ovat esimerkiksi Paapiin kaavakirja vauvoille/lapsille.
Kirjastosta löytyy Jujunan eli Jenni Kulmalan kirjat Opi piirtämään kaavoja: hulmuavat hameet, Opi piirtämään kaavoja: mukavat alushousut sekä Taitava kaavasurffaaja. Lisäksi Ompelun musta kirja on tulossa.
Espoon teatterin uudelleenbrändäyksestä kirjoitetaan teatterin sivuilla: "Espoon Kaupunginteatteri = Espoon teatteri = Et = &&" Espoon Kaupunginteatteri on nyt && | Espoonteatteri
Tämän mukaan siis &-merkki tulisi lukea Et-merkkinä, eli &:n kääntyisi luettuna Etin.
Tämä tekoäänillekin hankala nimitys tuotti tosiaan jo lanseerauksessaan kovasti kritiikkiä, johon yhtyi myös kotimaisten kielten keskus Kotus: "Kotus muistutti, että julkishallinnon tuottamien palvelujen nimien tulisi olla hallintolain hengessä asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä." (Espoon teatteri muutti nimensä &:ksi ja tuli samalla nuorentaneeksi yleisönsä – ”En muista tällaista yleisöryntäystä” | Kulttuuri | Yle). Espoon teatteri on…
Mentulaa haastateltiin Keravan kirjastossa Toiviokoskesta tammikuun 11. päivä. Noin kohdassa 7:30 YouTubesta löytyvää haastattelun taltiointia Mentula puhuu häntä inspiroineista tehdaspaikkakunnista, joihin kuvitteellinen Toiviokoski perustuu; näitä paikkakuntia ovat muun muassa Valkeakoski, Jämsä, Myllykoski ja Kuusankoski. Hanna, Anna ja Johanna -kirja näyttää, kuten sanot, puhuvan alkuperäisessä ruotsinkielisessä versiossa "Dalslandista", joka tosiaan kääntyy suomeksi Dalslandiksi, eikä Taalainmaaksi, joka on täysin eri maakunta. Nopean haun perusteella tästä käännösvirheestä ei ole aikaisemmin keskusteltu, joten halutessasi voit ilmoittaa asiasta teoksen kustantajalle, joka voi ottaa asian huomioon mahdollista uutta painosta…
Löysin runon usasuomeksi sivustolta. Runo näyttäisi olevan Aulis Murron tekemä, vaikka tyyli muistuttaa hieman Eino Leinoa. Linkki sivustolle.Myös Birgitmummu.fi sivustolla tekijäksi mainitaan Murto. Linkki sivustolle
Valitettavasti meillä ei ole tarjota korjauspalvelua. Minäkin tekisin niin, että etsisin verkosta Kirjansitomo - sanalla ja soittelisin löytämiini yrityksiin. Jos tällä menetelmällä ei löytynyt ketään, joka voisi kirjan korjata, en osaa auttaa. Osaisiko joku lukijoistamme vinkata hyvää yritystä tai ammattilaista?
Kristiina Kivivuori on kääntänyt Persuasion-romaanin kahdeksannen luvun kolmannesta kappaleesta löytyvän virkkeen seuraavasti: "Ja nyt he olivat kuin vieraita toisilleen – ei, vaan jotain vieläkin pahempaa, sillä he eivät voineet koskaan tutustuakaan."
Hei! Käpylän yhtenäiskoulun lukio liitettiin Alppilan lukioon 1.8. 2015 alkaen eli erityistä Käpylän yhtenäiskoulun lukiota ei Alppilan lukioon yhdistämisen jälkeen enää ole ollut. Tässä linkki Opetusviraston tietoihin: https://opetusvirasto1.rssing.com/chan-11860105/all_p12.html
Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E.…
Kuvassa saattaisi olla sinisilmäkiitäjä (Smerinthus ocellata). Varmistusta varten voitte lähettää kuvan vaikka laji.fi -sivuston foorumille https://foorumi.laji.fi/Lähteet:https://laji.fi/taxon/MX.61459https://www.suomen-perhoset.fi/sinisilmakiitaja/
Tenniskenttätyypeistä massakentässä on päällysteenä murskattua tiiltä, savikiveä tai kiveä. Juoksuradoillakin on käytetty ennen hiili- tai tiilimurskaa, mutta nykyään yleensä käytetään tartan-pinnoitetta.LähteetTenniskenttien erilaiset alustat: http://fintennisopen.com/2018/06/04/erilaiset-tenniskentat/Tenniskenttien tyypit ja ominaisuudet: https://www.tennisleo.fi/tenniksen-eri-kenttatyypit/#massakentat-clay
