Kyse lienee Maksim Gorkin kertomuksesta Laulu myrskylinnusta.Kerttu Kyhälä-Juntusen suomennos sisältyy teokseen Ihmisen synty (Rodzenie celoveka, 1983).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1262475?sid=5065947390Jalmari VIrtasen suomennos vuodelta 1936 on luettavissa alla olevasta linkistä.https://fi.wikisource.org/wiki/Laulu_myrskylinnusta
Lähimmät sijainnit sinulle taitavat olevan Kansalliskirjasto Helsingissä ja Turun yliopiston sanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisiossa. Alla linkit kyseisten paikkojen kokoelmiin Savon sanomien osalta, sekä yhteystiedot. Kotilainaanhan niitä ei saa, mutta voit lukea niitä paikan päällä ja ottaa kopioita.https://www.finna.fi/Record/fikka.3422988?sid=5096916244 (Kansalliskirjasto. Pohjoissaliin tilattavat mikrofilmit)https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedothttps://www.finna.fi/Record/utu.992958685405971?sid=5096916244 (Turun yliopisto. Sanomalehti- ja pienpainatepalvelut, varastokokoelma, Raisio. Käyttö vain kirjaston tiloissa)https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/…
Perinteisesti sivut on avattu paperiveitsellä, ks. linkki. Sivut voi avata myös paksun paperin avulla, ks. video. Paperiveitsen käyttäminen on luultavasti helpompaa, kunhan veitsi on oikean muotoinen (litteä, ei liian ohut, kärjestä terävä). Työnnä veitsen terä kiinni olevien sivujen väliin ja pidä toisella kädellä sivuja paikallaan painamalla niitä kämmenellä. Liu'uta veitsen terää taitosta pitkin itsestäsi poispäin samalla leikaten taitosta auki. Ole erityisen varovainen, kun lähestyt kirjan keskiosaa, ettet leikkaa mitään ylimääräistä.
Naisten oli mahdollista saada ylioppilastutkinto erityisluvalla ennen vuotta 1901, jolloin sukupuoleen perustuva rajoitus poistettiin. Tilastokeskuksella on avoimessa tietokannassaan aikasarja ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrästä vuodesta 1880 lähtien, mutta aikasarja ei näytä naisylioppilaiden määrää tuolta vuodelta.Vuonna 1899 kirjoittautui yliopistoon yli sata naisylioppilasta, mikä antaa suuntaa myös naisylioppilaiden määrästä. Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli vuosilta 1900-1907 kertoo, että vuonna 1900 yliopistoon kirjoittautui 112 naista, joten tämäkin luku antaa suuntaa tuon vuoden naisylioppilaiden lukumäärästä.
"Revontulten leikki" -laulun sanat on kirjoittanut Ilmari Kianto. Laulu alkaa: "Ne leimuaa, ne loimuaa". Laulua lauletaan eri melodioilla.Kansansävelmä on melodiana lauluissa, jotka sisältyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21 ja nuottiin "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008).Selim Palmgrenin sävellys mieskuorolle sisältyy esimerkiksi nuottiin Palmgren, Selim: "Mieskuorolaulut. 2" (Ylioppilaskunnan Laulajat, 1995).Myös Heino Kaski on säveltänyt "Revontulten leikin" lauluäänelle ja pianolle. Tämä nuotti näyttää olevan ostettavissa Music Finland -sivustolla:https://core.musicfinland.fi/works/revontulten-leikki-3e4d674d-98a2-4c29-bf8e-8c5e7cce5b12Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-…
Keski-kirjastoilla ei ole omaa appia eli sovellusta. Keski-Finna-verkkokirjasto toimii puhelimen, tabletin tai tietokoneen selaimella, eli erillistä sovellusta ei tarvitse ladata. Verkkokirjastoon pääsee osoitteessa keski.finna.fi. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Verkkokirjastossa voit nähdä lainasi, uusia ne, tehdä varauksia ja selata kirjaston tietokantaa.E-aineistot ovat E-kirjasto-nimisessä sovelluksessa. E-kirjastosta löytyy sähköisiä lehtiä, e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Sovelluksen voi ladata oman mobiililaitteen sovelluskaupasta hakusanalla "E-kirjasto". Tarkemmat ohjeet löydät E-kirjaston sivuilta. E-kirjastoon kirjaudutaan ensimmäisellä kerralla Suomi.fi-tunnistuksen avulla. Tämän…
Tiedot Pihlajaniemen suunnitelmista ovat aika niukkoja.Jarmo Grönroosin teoksessa Vähä-Heikkilän Mäkitupalaisyhdistys ry.(1994, s. 47) kerrotaan: "Pihlajaniemestä piti purkaa kaikki rakennukset ja asukkaiden oli muutettava pois. Siitä suunniteltiin teollisuusaluetta. [...] Purettujen rakennusten tilalle annettiin ns. siirtotontit, joita oli paljon Korppolaismäellä, kartanon peltoalueilla ja kasarmipellolla. Ne, jotka joutuivat siirtämään tonttia, olivat katkeria, vaikka lunastus sinänsä oli iloinen asia. Lunastuksessa mukana olleet saivat yleensä hyvät tontit, jotkut jopa kaksikin." Grönroos ei valitettavasti mainitse lähdettä tiedoille.Heikkilän kasarmin rakennushistoriaselvitys (2019) mainitsee kalkkisataman ja talojen purkamisen 1950-…
Suomessa ei ole vielä tehty dokumenttia vaikeasti koronaan sairastuneista. Dokumenttisarjoissa Rankka vuosi ja Koronavuosi on kyllä haastateltu myös koronan sairastaneita ihmisiä. Yle Areenasta löytyy myös hakusanalla pitkä korona ohjelmia, jotka kertovat pitkittyneestä taudista esim. Koronan pitkät oireet
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan avaarin kielestä ei ole suomennettu kirjallisuutta lainkaan.
Kansallisbibliografiasta voit etsiä aineisto mm. rajaamalla sen sekä alkuteoksen kielen että käännöskielen mukaan
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Mekään emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Kirjasammon avulla voit tehdä hakuja esimerkiksi kirjan henkilöhahmojen mukaan. Myös kansikuvan perusteella voi tehdä hakuja. Tässä tulokset hakusanalla 'lintu':
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=lintu&o=title_asc
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kirjan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on Joan Lingardin teos Heinäkuun kahdestoista (The twelft day of July, suom. Tutteli Lindberg, Otava, 1974).
Voit lukea kuvauksen teoksesta alla olevasta linkistä Kirjasampoon:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1bb6a0e1-58ea-4e60-b745-c…
Ja täältä voit tarkistaa teoksen saatavuuden alueesi verkkokirjastossa:
https://finna.fi/Record/lumme.1140100
Eukonkannon sprinttikisassa kantaja voi olla myös nainen - mutta kannettavan tulee olla vastakkaista sukupuolta. Kisojen säännöt löytyvät täältä: https://eukonkanto.fi/eukonkannon-kilparata-ja-saannot/
Uudempia maantieteen kirjasarjoja ei tosiaankaan ole ilmestynyt eikä niitä löydy englanniksi Finnastakaan. Kustantajat tietäisivät tämän parhaiten, mutta oletetaan, että kyse on internetistä ja tiedon nopeasta vanhenemisesta. Tiedot on helppo päivittää verkkoon, kun taas kirjasarjojen tiedot vanhenevat osittain nopeasti. Sama koskee tietosanakirjoja. Yksiosainen tietokirja on ilmestynyt: Kimmo Kiljusen Maailman maat: liput ja historia (2018), joka painottuu lippujen lisäksi eri maiden historiaan.
Verkosta Makupaloista löytyy maantiedeaiheisia linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/415%2B26804/hae?category=113769&sort=titl…
Näistä linkeistä voisi nostaa esiin Suomen YK-liiton Globalis-tietokannan, joka sopii erityisesti…
KHT-tilintarkastajan tutkintoon osallistuaksesi sinulla on oltava ylempi korkeakoulututkinto tai kokemusta ammattimaisesta HT-tilintarkastajana toimimisesta vähintään 4 vuotta. Esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeiden mukaan tradenomin ylempi korkeakoulututkinto riittäisi KHT-tutkinnon vaatimuksiin, samoin kauppatieteiden maisterin ja hallintotieteiden maisterin tutkinto. Polkuja on useampia, joten riippuu ihan henkilöstä itsestään, mikä reitti on mieluisin tai järkevin.
Lähteet:
Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeet tilintarkastajatutkinnoista:
https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tietoa_tilintarkastajatutk…
https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tietoa_tilintarkastajatutk…
Suomen Tilintarkastajat:…
Kukaan ötökkiä tuntevista vastaajistamme ei ilmeisesti tunnistanut tätä. Se näyttää luteelta. Ötököitä voi tutkia Ötökkätieto-sivustolta, luteet, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
Ötökkätietoon on myös koottu lähdekirjallisuutta, https://www.otokkatieto.fi/moreinfo.
Lajeja voi tutkia myös Laji.fi:ssä, https://laji.fi. Siellä on myös foorumi, jonne kuvan voi lähettää, https://foorumi.laji.fi.
Sain apua KAVI:sta:
Tässä muutamia vaihtoehtoja ehdokkaiksi, mutta mikään näistä ei taida istua sataprosenttisesti näihin tuntomerkkeihin.
The Evil (1978 film), https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Evil_(1978_film)
Don't Be Afraid of the Dark https://en.wikipedia.org/wiki/Don%27t_Be_Afraid_of_the_Dark_(2010_film) [Tässä ei kyllä täsmää vuosiluku]
High Spirits, https://en.wikipedia.org/wiki/High_Spirits_(film)
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Francis Baconin kirjoituksia (1561-1626) on aiemmin suomennettu kahdessa itsenäisessä teoksessa: Filosofiset mietelmät (Essays, suom. 1910) ja Totuus ja kuolema : suuren filosofin puheita yleisölle (suom. 1917). Molemmat on suomentanut Elof Kristianson.
Vuonna 2002 ilmestynyt teos Matkoja utopiaan (toim. Mikko Lahtinen, Vastapaino) sisältää suomennoksen Francis Baconin teoksesta New Atlantis (1627), suom. Uusi Atlantis. Tämä on siis ainoa uudempi suomennos Baconin kirjoituksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3954087
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kaikki tiedot Venäjän tappioista ovat tässä vaiheessa vain arvioita. Minusrus.com listaa Venäjän joukko- ja kalustomenetyksiä sekä lukumääräisesti että suhteessa joukkojen kokonaisvahvuuteen. Kyse on kuitenkin Ukrainan asevoimien ylläpitämästä sivustosta, joten tappiolukuihin tulee suhtautua varauksella. Samoin luvut Venäjän voimien sotaa edeltäneestä vahvuudesta perustuvat avoimiin lähteisiin ja niissäkin on varmasti ilmaa. Esimerkiksi Global Firepowerin luvut Venäjän kalustomääristä ovat hyvin erilaiset, mutta Venäjän todellinen kalustomäärä jää melko varmasti selvästi nimellisvahvuutta pienemmäksi.
Oryx-sivusto listaa Venäjän kalustotappioita avoimien kuvalähteiden perusteella. Sen antamat luvut ovat alemmat…
Kotimaisten kielten keskuksesta vastataan näin:
Kyseessä ei ole pelkästään myöhäisimpiin lainasanoihin liittyvä ilmiö vaan varhaisimmat esimerkit lainanominien mukauttamisesta sananloppuisen i:n avulla ovat viimeistään balttilaislainojen kaudelta (tästä ks. Laalo 1982 https://journal.fi/virittaja/article/view/37664/32554), eli tuhansien vuosien takaa. Vanhoja i-loppuisia lainoja ovat esimerkiksi vuohi, pappi, risti ja helvetti. Ison suomen kieliopin mukaan sananloppuisen i:n käyttö on yleinen mukauttamiskeino, joka koskee hyvin eri ikäistä lainasanastoa ja on edelleen produktiivinen eli käytössä uusien lainasanojen mukauttamiseen ( https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=151).
Vieraskielisten nimien taivutuksesta on ohje…
Katkelma löytyy tosiaan Marguerite Duras'n omaelämäkerrallisen teoksen L'Amant ( 1984; Rakastaja 1985, Otavan kirjasto) alusta, Jukka Mannerkorven suomentamana:
"Minun elämässäni oli myöhäistä kovin varhain. Kahdeksantoistavuotiaana oli jo myöhäistä. Kahdeksantoista-, kaksikymmentäviisivuotiaana kasvoni kehittyivät odottamattomaan suuntaan. Kahdeksantoistavuotiaana minä tulin vanhaksi. En tiedä käykö niin kaikille, en ole koskaan kysynyt. Luulen kuulleeni puhuttavan ajan paineesta joka joskus iskee kesken nuoruusvuosien, elämän kukkeimpaan aikaan."
