Tässä ensi hätään mieleen tulleita kirjoja tutkittavaksi:
-Blomqvist, Anni : Myrskyluodon Maija-sarja (5 osaa)
-Salminen, Sally : Katriina (Salminen oli Blomqvistin pikkuserkku, kuvauskohde sama, mutta käsittelytapa erilainen)
-Haley, Alex : Juuret (orjuus)
-Mitchell, Margaret : Tuulen viemää 1-2
.Kanto, Anneli : Rottien pyhimys
-Maupassant, Guy de : Koru ja muita novelleja
-Pekkanen, Toivo : Ihmisten kevät
-Tikkanen, Märta : Emma ja Uno : rakkautta tottakai
-Waltari, Mika : Nainen tuli pimeästä
Court Circular tiedottaa kuninkaallisen perheen menneistä tehtävistä ja vierailuista vuodesta 1997 lähtien, https://www.royal.uk/court-circular.
Sieltä löytyy esimerkiksi prinssi Williamin virallisia vierailuja Pariisin, mutta tietoa Eiffel-tornissa käynnistä ei ole.
Yksityishenkilön Pinterest-tilin kuvasta löytyy maininta prinsessa Dianan matkasta poikineen Pariisiin vuonna 1994. Kuvan tekstiin on kirjoitettu perheen käyneen tavallisissa turistikohteissa, kuten Eiffel-tornissa, https://www.pinterest.jp/pin/290693350940273289/. Asiaa voisi yrittää tarkistaa esimerkiksi tuon ajan lehdistä. Monet suuremmat kirjastot varastoivat vanhoja aikakauslehtiä ja sanomalehtiä.
Vuodelta 2017 löytyy lehtijuttuja, jossa…
Jörgen Petersenin Vanha kirjeenkantaja on julkaistu nuottikokoelmassa Dallape : levysäveliä 67. Sitä on saatavissa muutamien kirjastojen kokoelmista (mm. Lahti, Turku). Viitetiedoista päätellen tässä painoksessa kuitenkin on vain melodianuotti ja soinnut, ei sanoja.
Kappaleen sanat voi kuunnella Youtubesta, josta löytyy vuonna 1972 levytetty humppaversio tästä kappaleesta. Jos sarjassa kuitenkin on käytetty muuta kuin alkuperäistä Lasse Liemolan tekstiä, on paras tiedustella sellaista Yleisradiosta: Ylen yhteydenottosivu.
Kuntalaisaloite tehdään Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa mukana oleville kunnille. Aloitteet koskevat siis kunnan toimintaa.
Voit lukea lisää kuntalaisaloitteista ja selata kuntalaisaloitteita täältä:
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi
Löydät sivustolta myös aloitteen kadunnimen muutoksesta. Voit myös allekirjoittaa tätä kauttaa aloitteen, mikäli sitä ei ole vielä lähetetty kuntaan.
Kansalaisaloite tehdään eduskunnalle. Kansalaisaloitteella voi ehdottaa uutta lakia, muutosta olemassaolevaan lakiin tai olemassaolevan lain kumoamista. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.
Voit lukea lisää kansalaialoitteesta ja selata kansalaisaloitteita…
Hei!
Lars Huldenin runojen käännökset ovat pääasiallisesti Pentti Saaritsan käsialaa, niin tässäkin tapauksessa. Runo, joka alkaa sanoilla "Takkatuli on minun ystäväni", on ilmestynyt runokokoelmassa Återkommen från Atlanta (2005) ja suomeksi mm. teoksessa Hulden, Lars: Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006).
Kodinturvajoukkojen perustamista Suomeen on aika ajoin pohdittu. Vuonna 2017 puolustusministeri Jussi Niinistö asetti työryhmän pohtimaan kodinturvajoukkoja, mutta työryhmän selvitys päätyi siihen, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö säilyy Suomessa ennallaan. Suomessa Maanpuolustuskoulutus (MPK) kouluttaa ihmisiä selviytymään arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa.
Lähteet ja lisätietoja
Kodinturvajoukot eivät edenneet, vapaaehtoista maanpuolustusta kehitetään vanhaan malliin - MTVuutiset.fi
Ministeri Niinistö polkaisi pikavauhtia käyntiin selvityksen kodinturvajoukkojen perustamisesta – puolustusvoimilta nihkeä vastaanotto - Kotimaa | HS.fi
Vapaaehtoisen maanpuolustustyön uudelleenjärjestäminen selvitettiin…
Tässä muutama ehdotus, joista voisit olla kiinnostunut:
Follett, Ken: Vuosisata-trilogia
Falcones, Ildefonso: Meren katedraali
Atkinson, Kate: Hävityksen jumala ja Museon kulisseissa
Kirjailijat Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961871980
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904630331
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176004333349
Isäsi käsitys näyttäisi pitävän paikkansa, ainakin näiden lähteiden mukaan.
https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2016072621962665
https://yle.fi/uutiset/3-9051313
Kyseessä lienee Margot Benary-Isbertin kirja Nooan arkki (Die arche Noah), jonka Ulla-Maija Jokinen on suomentanut vuonna1956 (WSOY).
Perhe ei ole juutalainen, vaan Itä-Saksan pakolaisia. Toisen maailmansodan jälkeen isä on vielä Venäjällä ja muu perhe on paennut länteen äidin johdolla. Lapset ovat Matthias, Margret, Andrea ja Jochen, yksi lapsista on ammuttu sodan aikana saksalaisten tunkeuduttua perheen kotiin. Perhe saa pakolaisten majoituksen avulla ensin majapaikan kaupungissa, mutta sittemmin vanhimmat lapset, Matthias ja Margret, pääsevät töihin Ebereschenhofin.maatilalle. Lopulta koko perhe muuttaa Ebereschenhofiin, jossa he asuvat korjatussa ja kunnostetussa junanvaunussa.
Kirjaan on myös jatko, Kevät Nooan…
Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää…
Löysin useampia eri vuosilta peräisin olevia Acerra Philologican nimellä kulkevia kokoelmia. Vuodelta 1647 peräisin oleva Acerra Philologicasta, http://purl.uni-rostock.de/rosdok/ppn757638406, löytyy saksankielinen selittävä teksti tai eräänlainen nimeke. Myös myöhemmästä painetusta teoksesta vuodelta 1717 löytyy samantyyppinen kuvaus, http://www.zeno.org/Literatur/M/Lauremberg,+Peter/Werk/Neue+und+vermehr…;
Näissä kuvataan Acerra Philologica teokseksi, johon on koottu hyödyllisiä ja hauskoja tarinoita, runoja ja keskusteluja antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kirjaijoiden teoksista. Tarinoiden kerrotaan käsittelevän antiikin jumalia ja jumalattaria, sankareita, erilaisia luonnonilmiöitä, sananlaskuja…
Tutkin koko joukon Pyynikki-aiheisia kirjoja ja valokuvia enkä ainakaan niistä löytänyt selitystä kysymyksessä esitetylle muistikuvalle isosta kahvipannusta Pyynikin harjulla. Pysyviä rakennelmia 50-luvun Pyynikillä olivat kesäteatterin ohella Rosendahlin ravintola nykyisen hotellin paikalla, Suomen Trikoon tehdasalueen rakennukset ja Pyynikintien toisella puolella Pyynikin huvilat (joista viimeinen purettiin vuonna 1961), vesikioski (joka purettiin vuonna 1954) ja näkötorni. Uimarannalla kesäteatterin alueen vieressä on ollut tilapäisiä kesäkioskeja, mutta nämä eivät kuitenkaan teatterista katsottuna ole sijainneet harjun suunnassa. Kahvinpaahtimoita ei näillä tienoilla ollut, ja 50-luvulla Pauligin Tampereen konttori ja…
Mikä palvelu on kyseessä?
Kokeilin Helmet.fi nettihakua tietokoneella ja puhelimella sekä Taskukirjaston hakua puhelimella. Kaikki toivat näkyviin myös lehtiä.
Valitettavasti en onnistunut löytämään suomenkielisiä, aiheeseen liittyviä romaaneja.
Englanninkielisiä listauksia aihepiirin kirjallisuudesta löytyy, joskin niissäkin suurin osa teoksista on tietokirjoja ja muistelmia. Tässä joitakin:
Goodreads: https://www.goodreads.com/shelf/show/burlesque
Burlesque Moms -blogi: https://burlesquemoms.com/blog/burlesque-books-to-read/
Julkaistusta Tappara-kirjallisuudesta en löytänyt tietoa seuran kotipelipaitojen väristä eri aikoina. Tapparan kannattajien verkkokeskusteluista tiedonjyväsiä jäljittäessäni törmäsin seuraavanlaiseen suurpiirteiseen yhteenvetoon (vuodelta 2012) vastauksena kysymykseen "Millainen on historian valossa jakauma valkoisten ja sinisten kotipaitojen välillä?":
"-- TBK:n 1930-luvulta asti noin vuoteen 1966 sininen. Sitten siinä 60-luvun lopussa oli pari kolme kautta valkoinen (logokin ilman sinistä kilpeä). 1970-luvun taitteessa palattiin muutamaksi vuodeksi siniseen, kunnes huippunousukausi noin vuodesta 1973 käynnistyi taas valkoisissa. Valkoisilla mentiin vuoteen 1999 saakka ja sitten siitä eteenpäin on ollut sininen jakso." – Seuraavalla…
Ykkösosoitteeton kirje muistuttaa joukkokirjettä. Erona on se, että jakeluosoitteet saadaan postin rekisteristä erilaisia hakuja käyttäen. Kohderyhmänä voivat olla esim. tietyn jakelualueen yritykset.
Lähde: Pmm & Co - lyhyt oppimäärä
Postin sivuilla ei enää mainita sanaa ykkösosoitteeton, vaan puhutaan osoitteettomasta suoramainonnasta.
Aivan varmaa tietoa hänen juutalaisuudestaan ei löytynyt. Voisi kuitenkin olettaa, että näin on. Ennen asettumistaan Etelä-Afrikkaan hän asui myös lyhyesti Israelissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sarah_Lotz
Postimuseo on julkaissut Suomen postitoimipaikat tietoaineiston Suomen postitoimipaikoista alkaen vuodesta 1638. Se sisältää toimipaikkojen nimen, postinumeron, perustamisnimen, mahdollisen perustamis- ja lakkauttamisajankohdan (pvm) sekä toimipaikanhoitajat. Tietoaineisto löytyy avoimena datana verkosta. Se on xml-muodossa.
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/suomen-postitoimipaikat
Postimuseo tutkii, tallentaa ja esittää postitoiminnan, viestinvälityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmiöitä.
Postimuseo vastaa myös alan tietopalvelukysymyksiin. Lyhyisiin tietopalvelukysymyksiin, jotka eivät vaadi laajempaa tutkimusta, vastaataan korvauksetta. Tietopalvelukysymyksiä voi esittää…
Voisiko kirja olla Barbro Sedwallin Nukkeni Maija (WSOY 1982)?
Barbro Sedwallilta on ilmestynyt suomeksi kolme 1920-luvun lapsuutta kuvaavaa kirjaa, joissa kaikissa on vanhanaikainen, vaaleasävyinen kuvitus. Nukkeni Maija -kirjassa tytöllä on posliininukke, joka menee rikki, ja myös nukenvaunut näkyvät kuvissa. Kuvitus on sivun yläosassa ja teksti alhaalla.
