Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yleinen ammattinimike konservoinnin ja entisöinnin taitajille on artesaani. Yleensä alan yritykset erikoistuvat yhteen tai useampaan entisöinnin osa-alueeseen. Kanta-Hämeen alueella toimii ainakin Oitissa sijaitseva Konservointi Helle, joka kotisivujen mukaan tekee myös taide- ja esinekonservointia. Yrityksen yhteystiedot ovat:
https://konservointihelle.fi
helleliisa@gmail.com
p. 0407746404
Lisää alan yrityksiä voit etsiä halutessasi internetin yrityshakemistoista. Esimerkiksi suomenyrityshaku.fi ja yrityshaku.fi ovat tällaisia hakemistoja.
Kalevalasta on tehty hyvin monenlaisia painoksia. Edellisen kerran Kalevalaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa pari vuotta sitten ja vastauksessa käydään läpi Kalevalan historiaa.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivustolta löytyy tutkittua tietoa Kalevalasta sekä mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna.
Wikipedian mukaan Jesügein (= Temüdzinin isä) klaania kutsuttiin borjigineiksi, kun taas Höelun (= Temüdzinin äiti) oli olkhonuutti. Ennen nousuaan valtaan Temüdzin tarjoutui liittolaiseksi kereiittien kaanille, mutta liitto päättyi kuitenkin myöhemmin välirikkoon.
Kyseessä on unkarilaisen Győző Csorban (1916 - 1995) runo Tämä ruusu tämä ruusu ( E rózsa E rózsa) kokoelmasta Séta és meditácio (1959 - 1964).
Runon on suomentanut Anna-Maija Raittila ja se sisältyy unkarilaisen runouden antologiaan Kaivojen maa : valikoima unkarilaista nykylyriikkaa (Kirjayhtymä, 1970, s. 31 - 32)
Teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://csorbagyozo.hu/
http://mek.oszk.hu/02300/02370/
Valitettavasti kirjaston teoksista en onnistu löytämään vastausta tälle erikoiselle ilmiölle. Verkossa on muutama luontoasioihin erikoistunut sivu, josta ehkä olisi apua:
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/kasvit
Shakespearen "This royal throne of kings, this sceptred isle" Richard II:n toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti: "Tämä kuninkaiden valtaistuin, hallitseva saari". Sitaatti on peräisin näytöksen tekstiriveiltä 42 ja 43 (" -- Tämä kuninkaiden valtaistuin, / hallitseva saari, -- ") Gauntin puheenvuorosta riveiltä 32–74.
Ylen 6.10. julkaisemassa uutisen Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä mukaan asiakkaille pyritään ilmoittamaan katkoista etukäteen esim. tekstiviestillä.
Olisikohan Invalidiliitto laatinut asiasta tarkempaa ohjeistusta? Heidän neuvontapuhelimensa palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 numerossa 0200 1234 tai heille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvot@invalidiliitto.fi.
Ykkösosoitteeton kirje muistuttaa joukkokirjettä. Erona on se, että jakeluosoitteet saadaan postin rekisteristä erilaisia hakuja käyttäen. Kohderyhmänä voivat olla esim. tietyn jakelualueen yritykset.
Lähde: Pmm & Co - lyhyt oppimäärä
Postin sivuilla ei enää mainita sanaa ykkösosoitteeton, vaan puhutaan osoitteettomasta suoramainonnasta.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Valitettavasti en löytänyt tietoa Ossi Viskarista itsestään vaikka hänen käännöstyönsä onkin mittava.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto voisi olla paikka, josta osataan neuvoa: https://www.sktl.fi/
ystävällisin terveisin
Hei,
Östersundista tuolta ajalta olemme saaneet tähän mennessä kaivettua tällaista tietoa.
Östersundissa oli rautatieasema jo 1880 (alla linkki kuvaan asemarakennuksesta) ja rautatien myötä Jämtlannista tuli turistien suosima paikka
(https://digitaltmuseum.se/021018105308/jarnvagsstationen-i-ostersund-1880)
Mörsilin parantola (Mörsils sanatorium) aloitti toimintansa (n. 60 kilometriä Östersundista, vesireitti Storsjö-järven yli lienee ollut nopein reitti). Tosin terveitä tämä tuskin houkutteli paikkakunnalle.
Lisätietoa Östersundista tuolta ajalta löytyy tästä:
https://www.jamtli.com/wp-content/uploads/2022/05/1895-Torget_1_Inlasning-aktorer.pdf
Lisäksi Gregorie marknad (markkinat) veti tuolloin n. 2000 asukkaan kuntaan 5000…
Kirjaston työntekijät eivät lue äänikirjoja, vaan yleensä lukijat ovat näyttelijäkoulutuksen saaneita henkilöitä ja äänenkäytön ammattilaisia.
Äänikirjoja tekeviä studioita/ tuotantoyhtiöitä on Suomessa kymmenkunta, suurin on Silencio. Kustantaja päättää, mistä kirjasta tehdään perinteisen lisäksi myös äänikirja. Sen jälkeen tuotantoyhtiö miettii yhdessä kustantajan kanssa sopivan lukijan. Studiot hakevat jatkuvasti uusia lukijoita suuresta äänikirjojen suosiosta johtuen.
Hyvä artikkeli äänikirjan lukijan työstä: https://yle.fi/a/3-11224905
Jos olet kiinnostunut äänikirjojen luennasta, voit kysellä suoraan äänittämöistä, millainen tarve heillä on uusille äänille. Lukijat ovat siis äänenkäytön ammattilaisia, kuten…
Lihansyöjäkasvit varmistavat pölytyksen onnistumisen huolehtimalla siitä, että pölyttävät hyönteiset ohjautuvat niiden kukkiin ja pysyvät poissa loukuista. Niillä on kolme erilaista mekanismia, joiden avulla ne kykenevät erottelemaan pölyttäjät saaliseläimistä. Ensimmäinen liittyy kasvin kukkien ja loukkujen väliseen etäisyyteen: kukat voivat olla selvästi loukkuja ylempänä, ensisijaisesti lentävien pölyttäjien ulottuvilla, kun taas loukut ovat kasvissa matalammalla, houkuttelemassa maanpinnalla eläviä hyönteisiä. Toinen mekanismi on luonteeltaan ajallinen: pölyttäjiä houkuttelevat kukat voivat kehittyä aikaisemmin kuin loukut saaliin pyydystämiseksi. Kukilla ja loukuilla voi myös olla eri tyyppiset puoleensa vetävät aineet: kukat…
Martti Airilan, Mandi Hannulan ja Eero Salolan toimittamaa Lukemisto Suomen lapsille -sarjaa julkaistiin neljä osaa vuosina 1930 - 1932. Sarjasta otettiin uusintapainoksia 40- ja 50-luvuilla.
Kirjoja on lainattavissa Suomen kirjastoissa, mutta ei välttämättä kaikissa kirjastokimpoissa. Voit tilata teokset kaukolainaan muualta Suomesta.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Lukemisto+Suomen+lapsill…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Marc-Uwe Kling lienee kirjailija, josta on kyse. Ja kirja voisi olla satiirinen scifikirja Quality Land.Helmet -- QualityLand / Marc-Uwe Kling ; suomentanut Sanna van Leeuwen.
Toistaiseksi kirjailijalta ei ole suomeksi ilmestynyt QualityLandin lisäksi kuin kaksi lastenkirjaa YksisarvEIsesta.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät elokuvat Anna ystävämme, Anna ystävämme: jatko-osa ja Anna ystävämme, tarina jatkuu. Kaksi ensimmäistä on tällä hetkellä lainassa, kolmas on paikalla. Voit halutessasi tehdä varauksen elokuviin verkkokirjastomme kautta, osoite on kirjasto.vaasa.fi. Kirjoita hakukenttään esimerkiksi Montgomery Anna ystävämme ja rajaa hakua laittamalla aineistolajiksi DVD.
Kappale löytyy Kari Tapion vuonna 2003 julkaistulta samannimiseltä albumilta "Juna Kulkee". Sen jälkeen kappale on julkaistu myös useilla Kari Tapion kokoelmalevyillä:
Sinivalkoinen ääni : 215 suurinta laulua ja harvinaista helmeä (julkaistu 2009)
Laulaja 1945-2010 (julkaisut 2011)
Suuret suomalaiset : 80 klassikkoa (julkaistu 2016)
Juna kulkee -albumi saatavilla Heili-kirjastoista: https://heili.finna.fi/Record/heili.503274
Lähteet:
Fono.fi äänitetietokanta: http://www.fono.fi/
Eteläranta on Kauppatorin eteläpuolella, Pohjoisranta taas sen pohjoispuolella. Alueet ovat saaneet nimensä sijaintinsa mukaan.
Pohjoisranta on tunnettu pohjoisena rantana koko historiansa ajan. Vuoden 1820 kartassa alueen nimenä on Norra Quain. Epävirallisesti siitä käytettiin jo 1800-luvulla nimeä Norra Kajen. Nimi virallistettiin vuonna 1909. Suomeksi aluetta kutsuttiin 1800-luvulla Pohjoiseksi Rantakaduksi. Nimi virallistettiin vuonna 1909. Nykyinen suomenkielinen nimi , Pohjoisranta, vahvistettiin 1928.
Etelärannan aluetta on aiemmin nimitetty itäiseksi ja läntiseksi laituriksi. Vuoden 1820 se kartassa se oli kirjoitetttu muotoon Östra Quain. Vuonna 1836 taas Wästra Quain. Vuodesta 1866 kadun epävirallinen nimi…
