Hei
Asiasta ei ole tiettyä ohjeistusta, mutta esimerkiksi Suomalaisuuden liitto ry kertoo sivullaan seuraavaa Ukrainan lipusta.
"Tarkkaa ohjeistusta toisen maan lipulla liputtamisesta ei ole, valtiovierailuita lukuunottamatta, joten lippusalkoon voi halutessaan laittaa myös toisen maan lipun.
– Suomessa liputusta koskevat ohjeistukset koskevat lähinnä Suomen lipun käyttöä. Muutoin Suomessa toimitaan kansainvälisen liputuskäytännön mukaisesti. Mikäli käytössä on useampi lippusalko, ja haluaa liputtaa vieraan maan lipulla ja Suomen lipulla, on syytä muistaa, että isäntämaan, eli tässä tapauksessa Suomen lippu, asetetaan aina arvokkaimpaan paikkaan, toteaa Liiton liputusasiantuntija Antti…
Martti Airilan, Mandi Hannulan ja Eero Salolan toimittamaa Lukemisto Suomen lapsille -sarjaa julkaistiin neljä osaa vuosina 1930 - 1932. Sarjasta otettiin uusintapainoksia 40- ja 50-luvuilla.
Kirjoja on lainattavissa Suomen kirjastoissa, mutta ei välttämättä kaikissa kirjastokimpoissa. Voit tilata teokset kaukolainaan muualta Suomesta.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Lukemisto+Suomen+lapsill…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Vaski-finnasta ei löydy e-kirjojen tietoja laisinkaan. E-kirjoja voi hakea Ellibs-palvelusta, johon löytyy linkki Vaski-finnasta seuraavanlaisesti:
- etusivulla valitse yläpalkista E-aineistot
- näytön vasemmalla puoliskolla näkyy otsikko "Kirjat ja äänikirjat"
- linkki Ellibs-palveluun on ensimmäisenä otsikon alla
Tässä myös suora linkki Ellibsiin: https://www.ellibslibrary.com/collection
Nimenomaan Anne Frankin päiväkirjoja meillä ei valitettavasti ole saatavilla. Ellibs-palvelusta löytyi kuitenkin kaksi e-äänikirjaa hakusanalla "Anne Frank": Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa sekä Kuka ilmiantoi Anne Frankin, josko ne kiinnostaisivat. Mikäli kiinnostaa, niin huomaa, että Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa löytyy myös E-kirjana,…
Säveltäjä Arvo Pärtistä ei ole suomenkielistä elämäkertaa. Ruotsin kielellä on kirjoittanut Torsten Kälvemark: Aldrig förstummas - Arvo Pärt och musikens källor (2015) ja englannin kielellä löytyy teos "The Cambridge companion to Arvo Pärt" (2012).
Kaksi lyhyehköä artikkelia suomen kielellä löytyy hakuteoksista:
Suuri musiikkitietosanakirja. Osa 5 (Weilin + Göös, 1991, s. 121-122) ja Otavan iso musiikkitietosanakirja. Osa 4 (Otava, 1978, s. 656).
Jaana Venkulan toimittamassa teoksessa "Ajatuksen voima : tieto, usko ja kauneus ihmisen kohtalossa" (1993) on Pentti Ritolahden kirjoittama artikkeli "Hiljaisuuden voima - Arvo Pärtin musiikin anti nykyihmiselle (s. 165-173).
Jaana Venkulan kirjassa "Taiteen välttämättömyydestä" (2003)…
Voisiko kyseessä olla Zacharias Topeliuksen satu Lintu sininen, josta on tehty useita näytelmäsovituksia? Esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun teiniteatteri on esittänyt näytelmää 1970-luvulla, ja siitä on olemassa WSOY:n 1976 julkaisema kasettiäänikirja. Esityksen on ohjannut Maisa Majapuro-Joutsamo ja musiikin on säveltänyt Timo Veijola.
https://finna.fi/Record/kainet.731690?sid=3127047366
Sadusta on olemassa myös näytelmämoniste, käännös ja sovitus Maijaliisa Kauhanen, 1971.
https://finna.fi/Record/uniarts_print.99653924206249?sid=3127047366
Valitettavasti asia ei selvinnyt. On mahdollista, että artikkeli on julkaistu esimerkiksi Keskisuomalaisessa, mutta verkossa ei ole digitoituna sanomalehtiä tuolta ajalta. Viimeisimmät digitoidut sanomalehdet Kansalliskirjaston hakupalvelussa ovat vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tässä joitakin romaaneja, jotka sijoittuvat 1960-90-lukujen Helsinkiin. Lisää teoksista ja niiden saatavuudesta saat Helmet.fi-aineistoluettelosta.
Pirkko Saisio: Elämänmeno, Vastavalo, Punainen erokirja, Pienin yhteinen jaettava ja Betoniyö
Enni Mustonen: Tekijä
Kauko Röyhkä: Lapsosen tie
Veijo Meri: Peiliin piirretty nainen
Raija Oranen: Leijonan osa
Katariina Souri: Polku
Marja Björk: Lainaa vain
Jenni Toivoniemi: Valtakausi
Tytti Parras: Jojo
Kari Hotakainen: Klassikko
Riitta S. Latvala: Tytöt
Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä, Älä käy yöhön yksin & Rikinkeltainen taivas
Laura Honkasalo: Perillä kello kuusi & Sinun lapsesi eivät ole…
Jos ymmärsin oikein, haluat varata kirjan ja noutaa sen kirjastoautosta. Jos sinulla on olemassa kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, voit tehdä näin:
Avaa https://www.helmet.fi/fi-FI -sivusto
Klikkaa Hae aineistoa -kuvaketta ja etsi haluamasi kirja.
Klikkaa Varaa -kuvaketta
Kirjoita kirjastokortinnumero ja pin-koodi.
Valitse noutopaikaksi Kirjastoauto ja kirjoita oman pysäkkisi nimi laatikkoon. (Katso kuva)
Klikkaa Lähetä
Jos varaaminen ei onnistu, voit yhtä hyvin soittaa johonkin Helmet-kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään sinulle varauksen. Kun soitat, varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero.
Positiivisessa roolissa esiintyviä rottia löytyy enemmän lastenkirjallisuudesta. Tässä vinkkejä:
Laurell, Seppo: Paikatun kevätesikon tarina
Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta -sarja
Pullman, Philip: Olin rotta! eli punaiset kengät
Stenberg, Birgitta: Perttu ja mummi
Talvio, Pirkko: Rotta joka ei ollut totta
Lisäksi Disneyn Rottatouille-elokuvasta on julkaistu myös kirjaversio.
Aikuisten kirjoissa Inger Frimanssonin Rotanpyytäjässä erakoituneella henkilöhahmolla on seuranaan puolikesyjä rottia. Andrzej Zaniewskin allegorisen Rottaodysseia-romaanin päähenkilö on rotta.
Saatat olla oikeassa. Sergei Prokofjevin oopperan nimi on suomennettu "Rakkaus kolmeen oranssiin" kirjassa "Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos". Kirja perustuu amerikkalaisen D. Ewenin teokseen "Music for millions", ja sen ovat suomeksi toimittaneet Oiva Talvitie ja Kari Rydman. Suomenkielisen version esipuheen on kirjoittanut Kari Rydman.
Blogissaan Rydman kertoo, ettei koskaan tavannut Oiva Talvitietä, jonka suomennoksen hän sai toimitettavakseen. Hän ei ollut tyytyväinen Talvitien suomennokseen ja muokkasi kirjan sisältöä ajantasaisemmaksi. Rydman ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen omalta osaltaan eikä kielentarkastajien kaikkiin ratkaisuihin.
Lähteitä:
Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos (WSOY,…
Sääennusteissa toisinaan mukana oleva "tuntuu kuin" -lämpötilalukema pyrkii osoittamaan, miten ihminen aistii lämpötilan iholla. Lukeman laskemiseen vaikuttaa pakkasella tuulen voimakkuus, helteellä puolestaan ilman kosteus.
Ihmisen iholta haihtuu jatkuvasti lämpöä, ja mitä kylmempi ilma on, sitä enemmän lämpöä häviää. Tuulen voimakkuus vauhdittaa lämmön haihtumista, ja vaikuttaa näin pakkasen purevuuteen. "Tuntuu kuin" -lämpötilan laskennassa kylmällä säällä huomioidaan pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus ihon pintalämpötilaan ja pintaverenkierron muutoksiin. Kuumalla säällä suuri ilmankosteus taas vähentää kosteuden haihtumista iholla, ja siksi ilma voi tuntua kuumemmalta kuin mitä on.
Sääennusteiden "tuntuu kuin" -…
Hei,
listoja suosituimmista lastenkirjoista on hieman haastava löytää, riippuen siitä onko kyseessä kirjastosta lainatuimmat kirjat vai esimerkiksi kaikista myydyimmät kirjat. Listoja kuitenkin voisi kysellä Kirjakauppaliitosta:
https://kirjakauppaliitto.fi
Hei, la 8.9.2024 Helsingin Sanomissa oli artikkeli uudesta Kansallisarkiston tietokannasta https://kohtalonaneuvostoliitto.kansallisarkisto.fi. Tietokannassa on henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964. Tietoja on kerätty kattavimmin suuren terrorin 1937–1938 uhreista, vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista.Eli siinä on myös henkilöhaku.
Kansallisarkiston Arkistojen Portista löytyy osa Merenkulkuun liittyvät asiakirjat, jota kannattaa tutkia https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/merenkulkuun-liit…Rekistereitä laivoista löytyy:Museoviraston Perinnealusrekisteri, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/per…. Sinne voi lähettää kysymyksiä perinnealuksista.Museoviraston Suomen kauppalaivastotietokanta, https://kauppalaiva.nba.fi/Suomen laivahistoriallisen yhdistyksen ja Museoviraston yhteinen Suomen historialliset alukset, https://www.laiva.fi/ships/Sisävesiliikenteen historian ja perinteen bibliografia löytyy verkosta, https://www.riihisaari.info/index.php. Sinne myös voi ottaa yhteyttä, https://www.riihisaari.info/index.php?…
Kirjasto ei ole poliisiviranomainen, joka voi ottaa kantaa yksittäisiin rikosoikeudellisiin tilanteisiin. Asiasta pitää kysyä poliisilta tai Poliisihallituksesta. Myös Rikosuhripäivystykseen voi ottaa yhteyttä: https://www.riku.fi Ennen yhteydenottoa kannattaa tutustua Poliisilakiin, joka säätelee poliisin toimintaa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872
Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat…
En valitettavasti löytänyt vastausta tähän. Kirjastonhoitajalta on kysytty signeerauksista useasti ennenkin, tapana on ohjata tiedustelemaan asiasta alan asiantuntijoilta kuten antiikkiliikkeistä tai taidehuutokaupoista.Vaara-kirjastoista löytyy Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, josta vastausta voisi koittaa etsiä. Myös Suomen taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkelia voi selata johtolankojen toivossa.
En löytänyt enää Finnasta kovinkaan monia koirista ja tunteista kertovia kuvakirjoja. Muutamia ehdokkaita kuitenkin paikansin. Esim. Aura Koiviston Kurttunaaman kaverit (ilmestynyt tosin jo 1975), Maikki Harjanteen Alma ja Ruttu (1986), Kaija Luotosen Jek-ku ja Pe-ni (1996) sekä Ritva Toivosen Kukkanen, kumma koira (1996). Nämä eivät kuitenkaan taida olla tarkoittamasi kirja.Vanhimmasta päästä tunnekirjoja on Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi (2013) Se tuli mieleeni kysymyksestäsi ensiksi, vaikka Molli ei taida olla koira.Löysin myös muutamia sivustoja, joilla on listattu tunnetaito kirjoja. Linkki Kasvuntaika.fi, Linkki Lastenkirjainstituutti.fi sekä Linkki Lue lapselle.…
