Tällainen maininta ilman lähdeviitettä tosiaan löytyy esimerkiksi raportista Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa (Turvallisuuskomitea 2014) sivulta 59:"Suomalaisessa kylmyystutkimuksessa on päädytty siihen, että +10 astetta on asuintilojen lämpötila, johon asti terve ihminen pystyy pitämään yllä ruumiinlämpöä pukeutumalla hyvin. Tuossa lämpötilassa ihminen pystyy myös nukkumaan kohtalaisesti, jos hänellä on riittävästi vaatteita ja peitteitä. Jos huonetilan lämpötila laskee alle +10 asteen, ihminen tarvitsee ruumiinlämmön ylläpitämiseen myös lihasten tuottamaa lämpöenergiaa."Vanhempia mainintoja:"Kovilla pakkasilla lämmityskatkon aikana huonetilan lämpötilat laskevat jo muutamassa tunnissa tilanteeseen, jossa asunnossa on…
Tarina kuulostaa venäläiseltä kansansadulta Маша и Медведь, "Maša ja karhu". Tarina löytyy englanniksi täältä. Suomeksi löytyy vuonna 1977 ilmestynyt satu Karhu ja Marjukka.
Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin julkaisuihin, josko näistä olisi apua sinulle: Luottokanta 31.12.1992: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301318655Luottokanta 1993: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301318656Pankit 1992, pankkikohtaisesti: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301319664Pankit 1993, pankkikohtaisesti: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301319665Nykyisellään tilastoja pankkien markkinaosuuksista, luotonannosta ja talletuksista tuotetaan Suomen Pankin Rahalaitosten tase -tilastossa (https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tilastotiedotteet/rahalaitosten…). Historiallisia tilastoja voi tiedustella osoitteesta: tilastopalaute@bof.fi.
Syy voi olla tarjonnassa: sopivaa teosta ei ole löytynyt tai siitä ei ole saatu käännösoikeuksia. Tai sitten käännös ei ole valmistunut kustantajalle, joka sen on tilannut. Voi myös olla, että käännös olisi valmistunut, mutta kustantaja ei ole sitä julkaissut. Yleensä kirja-alalla kustantajat kertovat lähinnä onnistumisista. Jos sinua askarruttaa jonkin tietyn kustantamon näkemys Thatcherin elämäkerran suomeksi julkaisemiseen liittyvistä spekuloinneista, linkin takaa löydät Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien luettelon. https://kustantajat.fi/jasenkustantamotJos kirjan polku yhdeltä kieleltä toiselle kiinnostaa, tässä linkin takana havainnollisesti esitetty suomalaisen kirjan vientipolku. Prosessi on siis toisin päin…
Nuottikirjasta Syksyn sävel 1979 (Fazer 1979) löytyy kappaleesta melodia, sanat, kosketinsoitinsäestys ja kitaran soinnut. Kirjaa ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muilta kirjastoalueilta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.
Perinteisesti sivut on avattu paperiveitsellä, ks. linkki. Sivut voi avata myös paksun paperin avulla, ks. video. Paperiveitsen käyttäminen on luultavasti helpompaa, kunhan veitsi on oikean muotoinen (litteä, ei liian ohut, kärjestä terävä). Työnnä veitsen terä kiinni olevien sivujen väliin ja pidä toisella kädellä sivuja paikallaan painamalla niitä kämmenellä. Liu'uta veitsen terää taitosta pitkin itsestäsi poispäin samalla leikaten taitosta auki. Ole erityisen varovainen, kun lähestyt kirjan keskiosaa, ettet leikkaa mitään ylimääräistä.
Kyllä voi. Tätä Franz Tellerin Kuningasten jälkeläinen -kirjaa myyvät tällä hetkellä useat antikvariaatit ja esim. Tori- ja Huuto-nettikauppapaikat.
Hakukone | Antikvaari - kirjakauppa verkossa
Kysymäsi kirjat ovat varmaankin Simonov Konstantinin kirjoittama Elävät ja kuolleet-trilogia.
Trilogiaan kuuluvat teokset ovat "Elävät ja kuolleet", "Sotilaiksi ei synnytä" ja "Viimeinen kesä".
Kirjat löytyvät luettavaksi esim. Pasilan kirjaston varastosta.
Hei,
ikävä kyllä en löytänyt kirjastossa paikalla olevista kirjoista kysymääsi tietoa. Kysyin asiaa myös sateenkaarihistoria.fi-sivustolta, mutta en ole vielä saanut vastausta.
Sateenkaarihistoria-sivustolla on Historiaa-osuudessa vuodelta 1985: "Seta aloittaa radio-ohjelmien lähettämisen Radio Cityn taajuudella 6.5.1985. Puskaradion nimi muutettiin muutaman vuoden päästä, ja siitä tuli Radio Toinen Linja. Suomessa oli ennen tapana sanoa, että joku “oli puskassa”, kun nykyään sanottaisiin, että joku on kaapissa."
Historiaa-osuudessa on myös kirjaluetteloita, esim. opinnäytteitä. Olisiko niistä apua.
On-off-parisuhde on sellainen, jossa ollaan yhdessä, erotaan, palataan yhteen, erotaan taas - ja niin edelleen.
On-off -parisuhde vahingoittaa - Askel Terveyteen
Aiheesta löytyy yllättävän paljon kirjallisuutta. Tarkennetulla aihehaulla suomalaisuus ja suomalainen kaunokirjallisuus, sekä rajauksilla aikuiset ja 2000-2022 löytyy 97 teosta. Esim. Hannula Mika: Juhani yksi kaksi kolme ja neljä : romaani Suomesta ja suomalaisuudesta, Pirkko Saisio: Koivu ja tähti : sirpaleita Suomesta ja Roope Lipasti: Elovena-tyttö : suomalaisuuden käsikirja ulkomaalaisille Piki-hakutulos
Muuttamalla hakua hieman eli aiheena suomalaiset, suomalaisuus ja kaunokirjallisuus sekä samoilla rajauksilla, löytyy 116 kirjaa. Esim. Tuija Hannula: Minua varten ei tarvitse keittää : selkopakinoita Suomesta, Tuula Korolainen: Ikäisekseen hyvin säilynyt : satavuotiaan Suomen runoja ja Tapani Bagge: Iloinen itsenäisyys.…
Eukonkannon sprinttikisassa kantaja voi olla myös nainen - mutta kannettavan tulee olla vastakkaista sukupuolta. Kisojen säännöt löytyvät täältä: https://eukonkanto.fi/eukonkannon-kilparata-ja-saannot/
Uudempia maantieteen kirjasarjoja ei tosiaankaan ole ilmestynyt eikä niitä löydy englanniksi Finnastakaan. Kustantajat tietäisivät tämän parhaiten, mutta oletetaan, että kyse on internetistä ja tiedon nopeasta vanhenemisesta. Tiedot on helppo päivittää verkkoon, kun taas kirjasarjojen tiedot vanhenevat osittain nopeasti. Sama koskee tietosanakirjoja. Yksiosainen tietokirja on ilmestynyt: Kimmo Kiljusen Maailman maat: liput ja historia (2018), joka painottuu lippujen lisäksi eri maiden historiaan.
Verkosta Makupaloista löytyy maantiedeaiheisia linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/415%2B26804/hae?category=113769&sort=titl…
Näistä linkeistä voisi nostaa esiin Suomen YK-liiton Globalis-tietokannan, joka sopii erityisesti…
Voisiko se olla jomipikumpi näistä Kirjasammon teoksista, joissa esiintyy henkilö nimeltä Rinna, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22Rinna%22?
Vuonna 1991 käydyssä Persianlahden sodassa vastakkain olivat Irakin Kuwaitiin hyökänneet joukot ja Yhdysvaltojen johtama monikansallinen liitto. Aluksi YK määräsi talouspakotteita saadakseen Irakin perääntymään. Liittouman maahyökkäys helmikuussa 1991 johti neljässä päivässä Kuwaitissa olleiden Irakin joukkojen antautumiseen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianlahden_sota#Maasota
Sittemmin, vuonna 2003 Irak soti Yhdysvaltain ja Britannian johtamaa kansainvälistä liittoumaa vastaan. Konflikti johti Irakin diktaattorin Saddam Husseinin kaatumiseen.
YK:n turvallisuusneuvosto vaati Irakia korvaamaan Kuwaitille aiheuttamansa vahingot. Myös muilla naapurimailla oli korvausvaatimuksia mm. ympäristölle aiheutuneista vaurioista. Vuonna…
Lapintiirojen muuttomatka on maailman pisin.
lähde: https://maailmankuvalehti.fi/2022/2/lyhyet/ikuisen-kesan-etsijat-lapint…
Yhtäjaksoinen, mitattu muuttolento on 11 680 kilometriä. Sen lensi punakuiri.
lähde: https://suomenluonto.fi/uutiset/nopeammin-pidemmalle/
Runoilija on Neuvosto-Karjalan suomenkielisiin lyyrikoihin kuulunut oululaissyntyinen Ahti Liedes. Hei, sanat! -runo ilmestyi ensimmäisen kerran Punalippu-lehden numerossa 7/1971 Liedeksen Neuvostoliitossa käyttämällä pseudonyymillä Ahvo Lies. Se sisältyy myös Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen vuonna 1982 julkaisemaan Liedeksen runoista koottuun valikoimaan Teille, ihmiset.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut teosta tarkoista muistikuvista huolimatta. Kirjasammosta voi hakea aineistoa sopivilla avainsanoilla. Tässä on kirjoja, joissa on aiheena kolmiodraama. Vaikuttaisiko joku näistä tutulta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50747
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kirjan nimen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Noina vuosina arkkitehdiksi opiskeltiin Polyteknisessa opistossa. Oppilaitos muuttui vuonna 1908 Teknilliseksi korkeakouluksi, joka oli yksi nykyisen Aalto-yliopiston perustajayliopistoista. Polyteknisen opiston opiskelijoiden tutkintotodistusten kaksoiskappaleita säilytetään Aalto-yliopiston arkistossa Otaniemessa. Yhteystiedot ja aukioloajat: https://www.aalto.fi/fi/arkisto Tutkintotodistusten lisäksi arkistosta löytyy ainakin Polyteknisen opiston oppilaista ja opiskelijoista laadittuja nimikirjoja, joissa tietoja valmistuneista luultavasti myös on. Nimikirjoja voit löytää myös kirjastoista. Vanhoja nimikirjoja ei lainata vaan ne ovat käsikirjastoaineistoa. Aalto-yliopiston arkistossa ne ovat parhaiten tarjolla.…
