Hei!
Kahta sanaa, jotka eroavat toisistaan vain yhden äänteen kohdalla, kutsutaan minimipariksi.
Riimipariksi kutsutaan kahta, keskenään rimmaavaa sanaa.
Lähteet: Karlsson: Yleinen kielitiede (https://keski.finna.fi/Record/keski.147946)
Kielitoimiston sanakirja
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Francis Baconin kirjoituksia (1561-1626) on aiemmin suomennettu kahdessa itsenäisessä teoksessa: Filosofiset mietelmät (Essays, suom. 1910) ja Totuus ja kuolema : suuren filosofin puheita yleisölle (suom. 1917). Molemmat on suomentanut Elof Kristianson.
Vuonna 2002 ilmestynyt teos Matkoja utopiaan (toim. Mikko Lahtinen, Vastapaino) sisältää suomennoksen Francis Baconin teoksesta New Atlantis (1627), suom. Uusi Atlantis. Tämä on siis ainoa uudempi suomennos Baconin kirjoituksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3954087
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Finna-hakupalvelun mukaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on turkmeeninkielisiä Raamattuja.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=raamattu&type=AllFields&filter%…
Mikäli et asu pääkaupunkiseudulla, voit tiedustella mahdollisuutta tilata aineistoa lainaan oman kotipaikkakuntasi kaukopalvelun kautta.
Kotimaisten kielten keskuksesta vastataan näin:
Kyseessä ei ole pelkästään myöhäisimpiin lainasanoihin liittyvä ilmiö vaan varhaisimmat esimerkit lainanominien mukauttamisesta sananloppuisen i:n avulla ovat viimeistään balttilaislainojen kaudelta (tästä ks. Laalo 1982 https://journal.fi/virittaja/article/view/37664/32554), eli tuhansien vuosien takaa. Vanhoja i-loppuisia lainoja ovat esimerkiksi vuohi, pappi, risti ja helvetti. Ison suomen kieliopin mukaan sananloppuisen i:n käyttö on yleinen mukauttamiskeino, joka koskee hyvin eri ikäistä lainasanastoa ja on edelleen produktiivinen eli käytössä uusien lainasanojen mukauttamiseen ( https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=151).
Vieraskielisten nimien taivutuksesta on ohje…
Vantaan kirjastoista Tikkurilan kirjastossa on käytettävissä soittimia:
"Käytettävissä ovat myös sähkörummut, sekä teräskielinen että nylonkielinen akustinen kitara, sähkökitara ja kitaravahvistin sekä sähköbasso ja bassovahvistin. Soittimia ei lainata kirjaston ulkopuolelle."
(Lisätietoja sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Palvelut)
Jos haluat tarkastella, mistä kaikista HelMet-kirjastoista saa soittimia käyttöön, sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi rajata näkyville ne kirjastot, joissa soittimia on saatavilla. Valitse vain "Näytä kirjastot, joissa on" -kenttään vaihtoehto "Soittimet".
Kyseessä on tosiaankin pään alueelle kohdistuneiden aiempien vammojen suojaaminen. Maskit on valmistettu yksilöllisesti esim. lasikuidusta tai muovista.
Ks. esim. Pulse Sports: https://www.pulselive.co.ke/sports/football/thomas-meunier-is-playing-w…
Kirja voisi olla Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002). Sivuilla 227–229 on Françoise Saganin Tervetuloa, ikävä -romaania käsittelevä kirjoitus. Tapolan lisäksi kirjaa ovat olleet toteuttamassa Sara Heinämaa (jälkisanat) ja Terhi Hannula (kirjallisuusluettelo).
Nauhassa kulkevat jäljet voivat olla esimerkiksi ketun. Eläinten jälkiä löytyy Riistakolmion Lumijälkioppaasta ja Riistakeskuksen Lumijälkien tunnistaminen -oppaasta.
Hei,
Östersundista tuolta ajalta olemme saaneet tähän mennessä kaivettua tällaista tietoa.
Östersundissa oli rautatieasema jo 1880 (alla linkki kuvaan asemarakennuksesta) ja rautatien myötä Jämtlannista tuli turistien suosima paikka
(https://digitaltmuseum.se/021018105308/jarnvagsstationen-i-ostersund-1880)
Mörsilin parantola (Mörsils sanatorium) aloitti toimintansa (n. 60 kilometriä Östersundista, vesireitti Storsjö-järven yli lienee ollut nopein reitti). Tosin terveitä tämä tuskin houkutteli paikkakunnalle.
Lisätietoa Östersundista tuolta ajalta löytyy tästä:
https://www.jamtli.com/wp-content/uploads/2022/05/1895-Torget_1_Inlasning-aktorer.pdf
Lisäksi Gregorie marknad (markkinat) veti tuolloin n. 2000 asukkaan kuntaan 5000…
Kyseessä voisi olla Arabian sijaan Kaj Franckin Nuutajärven lasille suunnittelemasta Virve-sarjaan kuuluvasta kristallijuomalasista. Virve-sarjaa on valmistettu 1955-1960. Arvoa emme voi tässä antaa, asiassa kannattaa kääntyä esim. Bukowskin huutokauppakamarin puoleen (ohessa linkki). Heillä on ollut sarjan tuotteita huutokaupassaan.
Arviointi Online - Bukowskis
Kuvauksesi osuvat näihin kahteen kirjaan:
Sylvia McNicoll: Lumen armoilla (suom. Nina Mäki-Kihniä, 2015)
Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö (2011)
Lahden kansainvälinen kirjailijakokous järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1963. Sen jälkeen Lahdessa on kokoonnuttu kutakuinkin säännöllisesti kahden vuoden välein. Vuodeksi 2021 suunniteltu tapahtuma jouduttiin kuitenkin koronapandemian vuoksi siirtämään seuraavalle vuodelle. Kesän 2022 kokous oli järjestyksessä 30. tapahtuman historiassa eikä näillä näkymin ole mitään syytä epäillä, että se olisi jäämässä viimeiseksi.
Etusivu - Liwre
https://www.sttinfo.fi/tiedote/lahden-kansainvaliseen-kirjailijakokoukseen-saapumassa-yli-70-osanottajaa-yleisotapahtumat-17186?publisherId=69818452&releaseId=69944265
https://www.liwre.fi/tiedotteet/lahden-kirjailijakokous-siirtyy-vuodella-eteenpain/
Kyseistä dokumenttia ei löydy tällä hetkellä Helmet-kirjastojen valikoimasta.
Voit jättää hankintaehdotuksen alla olevan linkin kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Riippuu siitä, mitä kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan. Viime vuosina biojätteestä on päätynyt sekajätteeseen noin 60%, varsin suuri osa siitä jätetään siis kokonaan lajittelematta. Lajitellusta biojätteestä toki hyödynnetään materiaalina valtaosa.
Toisin sanoen jos kerätyllä biojätteellä tarkoitetaan kaikkea roskikseen laitettua biojätettä, väite pitää suunnilleen paikkansa. Jos taas tarkoitetaan lajiteltua bioroskikseen laitettua biojätettä, väite ei ollenkaan pidä paikkaansa.
Ks. https://biokierto.fi/wp-content/uploads/2021/02/Biojatteen_kierratys_2021.pdf
Kyseessä lienee Amanda Learin ja Rainer Pietschin kappale Tomorrow, joka alkaa sanoin Voulez-vous un rendez-vous tomorrow? Kappaleen esittää Amanda Lear.
https://www.flashlyrics.com/lyrics/amanda-lear/voulez-vous-10
Espoon organisaatiorakenteessa kirjastopalveluiden johtajan esihenkilönä toimii Kulttuurin tulosyksikön johtaja, kulttuurijohtaja. Hänen esihenkilönsä on Elinvoiman tulosalueen elinvoimajohtaja. Seuraavana tuleekin sitten kaupunginjohtaja. Valtionhallintoon ei siis mennä.
Lähde: https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/organisaatio (viitattu 5.6.2023)
Voisiko olla kyseessä Ilkka Pitkäsen Eläinten talo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au2cfa3495-5255-4689-95b6-0…? Tai Eläinten joulu vuodelta 1988? Se on jatkoa Eläinten talo -kirjalle ja jouluversiossa on sinertävät kannet, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9a318ea6-5630-4c6f-834d-2…;
Vastaavanlainen tarina on myös vanhemmassa Tammen kultaisessa kirjassa Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Hannu Mäkelän Hevonen joka hukkasi silmälasinsa -kirjassa hylätyssä meijerissä asustavat ainakin hevonen, koira, hiiri, varis ja siili.
Kuvassa on esitetty jalkaväkirykmenttien kokoonpano kesällä 1941. Kuvan mukaan 9. ja 11. komppania kuuluisivat III pataljoonaan. 12. komppania oli III pataljoonan konekiväärikomppania.
Lähde: Jatkosodan historia 1.osa. Sotatieteen laitoksen sotahistorian osasto, WSOY 1988, sivu 86.
Eteläranta on Kauppatorin eteläpuolella, Pohjoisranta taas sen pohjoispuolella. Alueet ovat saaneet nimensä sijaintinsa mukaan.
Pohjoisranta on tunnettu pohjoisena rantana koko historiansa ajan. Vuoden 1820 kartassa alueen nimenä on Norra Quain. Epävirallisesti siitä käytettiin jo 1800-luvulla nimeä Norra Kajen. Nimi virallistettiin vuonna 1909. Suomeksi aluetta kutsuttiin 1800-luvulla Pohjoiseksi Rantakaduksi. Nimi virallistettiin vuonna 1909. Nykyinen suomenkielinen nimi , Pohjoisranta, vahvistettiin 1928.
Etelärannan aluetta on aiemmin nimitetty itäiseksi ja läntiseksi laituriksi. Vuoden 1820 se kartassa se oli kirjoitetttu muotoon Östra Quain. Vuonna 1836 taas Wästra Quain. Vuodesta 1866 kadun epävirallinen nimi…
