Hei,
Ulkoministeriön sivuilla on tietoa Suomen ja Marokon välisistä suhteista:
Suomi ulkomailla - Marokko /Ulkoministeriö
https://finlandabroad.fi/web/mar/etusivu
Albumista Aina vain humppaa on nuottijulkaisu, josta löytyy myös "Vanhalla sillalla". Nuottia on vain lukusali- ja selailukäyttöön Kansalliskirjastossa, Musiikkiarkistossa ja tiedekirjasto Pegasuksessa. Metropolian kirjastosta löytyy yksi lainattava kappale. Muita nuottiversioita ei kappaleesta näytä olevan.
Sukupuolen esittämisestä valokuvissa ja mediassa löytyy paljon tutkimusta. Tässä verkossa vapaasti saatavissa olevaa, suppeampaa ja laajempaa tietoa aiheesta.Blogikirjoituksia ja verkkoartikkeleita:"Masculine vs. Feminine Poses?" https://organicheadshots.com/blog/masculine-vs-feminine-poses"The Gender Politics of Posing" https://thesocietypages.org/socimages/2013/02/27/men-walk-women-pose-the-gender-politics-of-silhouettes/ Parviainen, Anna: "Neutraalina esitetty maskuliinisuus: sukupuolen epäsymmetrinen visualisointi Marimekon vuosien 1956–1979 unisex-vaatteiden edustuskuvastossa" https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/932aa967-8dc6-4f4c-9590-ed2afdb00e49/content Pro gradu -tutkielma:Kotro, Petra: Liekehtiviä…
Valitettavasti missään näistä palveluissa ei ole tällä hetkellä Iltalehteä saatavilla. Valikoima kuitenkin päivittyy (erityisesti e-kirjaston osalta), joten voimme toivoa, että Iltalehti (ja mahdollisimman moni muukin lehti) saadaan lisättyä kirjaston tarjoamaan valikoimaan.
Muun muassa 1930-1950 -lukujen neuleohjeita löytyi paristakin kirjasta. Esimerkiksi Vintageneuleet: upeita neulemalleja 1930-1950 -luvuilta filmitähtien tyyliin. Samantyylinen teos on myös Ne ihanat neuleet. Lasten neuleohjeita voit tutkia teoksesta Pienten pukimet: nostalgisia neuleohjeita vauvoille ja taaperoille. Lisäksi kiinnostava kirja voisi olla Perinteiset neule- ja virkkuutyöt, jossa tekijä on päivittänyt vanhoja malleja nykyaikaisille langoille.Helmet.fi -sivulta voit hakea myös vanhoja käsityölehtiä esimerkiksi 1930-luvulta. Lehden nimi on Virkkaus- ja neuletyöt. Myös muiden käsityölehtien vanhoja numeroita on mahdollista lainata, esimerkiksi Suuri Käsityö ja Kauneimmat käsityöt. Novitan sivuilta on mahdollista hakea…
Kirjasto ei ole poliisiviranomainen, joka voi ottaa kantaa yksittäisiin rikosoikeudellisiin tilanteisiin. Asiasta pitää kysyä poliisilta tai Poliisihallituksesta. Myös Rikosuhripäivystykseen voi ottaa yhteyttä: https://www.riku.fi Ennen yhteydenottoa kannattaa tutustua Poliisilakiin, joka säätelee poliisin toimintaa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110872
Sota-ajan muonituskysymyksiä käsittelee Anneli Pranttila väitöskirjassaan vuodelta 2006.Puolustuslaitos harjoitti rintaman läheisyydessä asemasodan vuosina laajamittaista viljelytoimintaa sellaisilla alueilla, joille siirtoväen ei sallittu vielä palata. Esimerkiksi III armeijakunnan sadoksi vuonna 1943 Pranttila mainitsee 50 kiloa kurpitsaa, 320 kiloa purjoa ja 100 kiloa retiisiä ja monia muita tuotteita. Sato luovutettiin kenttävarastoon ja elintarvikevarikoille, joista se luovutettiin määräysten mukaisesti joukoille.Asemasodan aikana harjoitettiin myös epävirallisempaa omatoimista palstaviljelyä:"Asemasodan aikana paikallaan pysyneillä joukoilla oli mahdollista laajentaa omatoimisuutta kasvinviljelyllä. Puolustusvoimien hallinnassa…
Libopin verkkosivujen UKK-osiossa kerrotaan näin:"Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle suunnattu verkko-oppimisalusta. Liboppi sisältää kirjastoammatillisia täydennyskoulutuskursseja. Kurssit koostuvat pääasiassa tekstistä, kuvista, videoista ja erilaisista oppimistehtävistä. Libopissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kursseja.Liboppi on tarkoitettu ensisijaisesti Suomen yleisten kirjastojen työntekijöille, mutta kuka tahansa voi luoda itselleen tunnukset Liboppiin. Osalle kursseista tarvitaan käyttäjätunnuksen lisäksi erillinen kurssiavain."Kurssit, jotka eivät vaadi avainta, ovat siis kaikkien käytössä. UKK-sivulta löytyy myös ohjeita rekisteröitymiseen: https://liboppi.fi/ukk/ Myös Kirjastokaistalta löytyy…
EN ole varma, ymmärsinkö kysymyksesi oikein. Jos vastaan väärään kysymykseen, lähetä tarkennettu kysymys uudelleeen Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Asiakkaat, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää kirjautumiseen vahvaa tunnistautumista (pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta), voivat pyytää oman kirjastosi henkilökuntaa rekisteröimään sinut E-kirjaston asiakkaaksi. Sinun täytyy siis todistaa henkilöllisyytesi (kuvallinen henkilöllisyystodistus) kirjastossa ja kertoa, että haluat käyttää E-kirjastoa etkä voi rekisteröityä itse. Ota mukaan laite, jolla haluat käyttää E-kirjastoa. Sinulla täytyy lisäksi kertoa rekisteröijälle sähköpostiosoitteesi, sillä saat sähköpostiin linkin, josta pääset luomaan pääsyavaimen E-kirjaston…
Stadin slangin sanakirjassaan Heikki Paunonen ajoittaa 'biisin' 70-luvulle. Asussa 'piisi' (tai jopa 'piesi') sitä on tavattu jo 60-luvun puolella.– Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
J. A. Hollo on suomentanut tämän L. P. Hartelyn teoksen Sananviejä (1955) ensimmäisen virkkeen näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin."
Voit ottaa yhteyttä Digi-ja väestötietovirastoon ja kysyä, saatko sukulaisiisi liittyvän osoitetiedon. Väestötietojärjestelmään on tallennettu kaikki osoitteet, joista on ilmoitettu sinne. Kun kyse on vanhoista osoitteista, joita ei löydy väestötietojärjestelmästä, Digi-ja väestötietovirastosta ohjataan kysymään evankelisluterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan alueellisilta keskusrekistereiltä, jos henkilö on ollut seurakunnan jäsen. Kuitenkin Keski-Porin seurakuntatoimiston mukaan Porin aluekeskusrekisterissä ei ole näin vanhoja tietoja. DVV https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosiYksi vaihtoehto olisi tarkistaa 1940-luvun puhelinluetteloista, löytyykö isovanhempiesi osoitetieto sieltä, jos sinulla on mahdollisuus mennä Porin…
Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoja, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi. Sarjan aiemman osan Kirjojen tytär (Sorcery of Thorns, suom. Mika Kivimäki) on julkaissut Karisto, joten kannattaa kuitenkin seurailla Kariston uutuuksia.
Teoksessa Opintiellä ([toimittajat: Hanna Holma-Kokkonen... et al.]) on kansialanimekkeenä: "Tapiolan yhteiskoulu, koulu ja lukio 1958-1998", teoksen ISBN on 9529100590Luettelointitietojen mukaan mukana on myös matrikkeli s. 159-250Varauksen voit tehdä joko itse osoitteessa helmet.finna.fi tai käymällä jossakin HelMet alueen kirjastossa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1785345?sid=5016979697
Kirjassa ei kerrota Matin ja Liisan tarkkaa asuinpaikkaa. Siihen viitataan vain Korventaka nimellä. Linkki Kirjastot.fi.Sivustolla matinjaliisanasema.fi arvellaan heidän lähteneen Vieremältä rautatietä katsomaan. Linkki sivulle. Oletus varmaan pohjautuu sille, että Vieremän seudut olivat Aholle tuttuja. Hänen isänsä asui aikanaan Kyrönniemen pappilassa. "Kyrönniemi on vanha Iisalmen kappalaisen pappila. Vuosina 1876-1883 pappilassa asui rovasti Theodor Brofeldt eli paikkakunnalla arvostettu Ukko Ruuhveltti. Hän on myös kirjailija Juhani Ahon isä." Linkki Vieremanseurakunta.fi.
Tämän tyyppiseen kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa näin:https://www.kirjastot.fi/kysy/suomenkieliset-aikakausilehdet-vuosina-1945-1955?language_content_entity=fiEli kattavaa listaa lehdistä ei ole saatavilla.Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy kolmisenkymmentä aikakauslehteä kyseiseltä vuodelta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=JOURNAL&year=1947&language=fin
