Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää…
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
Hagelstam
Bukowskis
Helander
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli.
Kyseistä dokumenttia ei löydy tällä hetkellä Helmet-kirjastojen valikoimasta.
Voit jättää hankintaehdotuksen alla olevan linkin kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Valitettavasti emme pysty tällä palstalla tunnistamaan antiikkiesineitä. Se vaatii asiantuntijaa.
Asiantuntijuutta voisi löytyä esim. Turun taidemuseosta +358 40 6323 378
info@turuntaidemuseo.fi tai jostain huutokauppakamarista. Huutokaupat tarjoavat usein ilmaista arviointipalvelua netissä.
Kysessä on varmaankin Tatiana de Rosnayn romaani Sarah's key, joka on julkaistu Suomessa kahdesti, vuonna 2008 nimellä Avain ja vuonna 2014 nimellä Nimeni on Sarah.
Sitaatti on Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Siipien sankarit (Terre des hommes, suom. Eino Ismala, 1945).
Eino Ismala on suomentanut kyseisen kohdan näin:
"Veteen!
Sinussa ei ole makua, väriä eikä tuoksua, sinua ei voi määritellä. Sinua nautitaan tuntematta sinua. Et ole välttämätön elämälle: olet itse elämä. Täytät meidät nautinnolla, jota eivät aistit voi tulkita."
Antoine de Saint-Exupéry: Siipien sankarit ; Yölento (suom. Eino Ismala ja Anni Mannerkorpi, 2009, s.151)
Marimekon sivuilla olevasta Maripediasta, jossa voi tutustua eri kuoseihin, ei löytynyt mallia kyseisellä nimellä. Lähetin kysymyksesi Marimekon asiakaspalveluun, mutta valitettavasti heidänkään arkistoissaan ei ollut tietoa mallista.
Lisäys 27.7.2023: Marimekon asiakaspalvelu oli tutkinut arkistojaan tarkemmin ja tieto löytyi. Tässä vastaus: "Arkistojemme mukaan Kitaku on ollut Mika Piiraisen suunnitteleman mekon nimi, joka on kuulunut mallistoomme vuonna 2007."
Lähteet:
Marimekko.com. https://www.marimekko.com/fi_fi/
Dag Solstadin teosta Gymnaslærer Pedersens beretning om den store politiske vekkelsen som har hjemsøkt vårt land (1982) ei ole käännetty suomeksi, ei myöskään englanniksi.
Teos on ruotsinkieliseltä nimeltään Gymnasielärare Pedersens redogörelse för den stora politiska väckelsen som har hemsökt vårt land (ruots. Hans O. Sjöström, 1985) ja se on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Audff76244-8d5c-43cd-93b9-28a…
Kyseessä on Christine Nöstlingerin Mini-kirjasarja. Siihen kuuluvat seuraavat kirjat:
Mini epäiltynä
Mini hiihtolomalla
Mini hoitaa kotia
Mini ja Miuku-Mauku
Mini joutuu sairaalaan
Mini menee kouluun
Mini merellä
Mini naamiaisissa
Mini on paras
Mini on sankari
Mini rakastuu
Mini saa isoisän
Mini salapoliisina
Mini tapaa joulupukin
Minin syntymäpäivät
Kirjaa ei valitettavasti löydy Heili-Finnasta, mutta sen voi tilata kaukolainana muista suomen kirjastoista. Linkki Finna.fi hakuun Kannattaa kysyä lisää lähimmästä kirjastosta.
Valitettavasti missään näistä palveluissa ei ole tällä hetkellä Iltalehteä saatavilla. Valikoima kuitenkin päivittyy (erityisesti e-kirjaston osalta), joten voimme toivoa, että Iltalehti (ja mahdollisimman moni muukin lehti) saadaan lisättyä kirjaston tarjoamaan valikoimaan.
Kyseessä on Prosper Mriméen (1803 - 1870) novelli Mateo Falcone. Novelli sisältyy Kauko Karen suomentamana esimerkiksi novelliantologioihin Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (toim. Aulis Ojajärvi, 1966) ja Laatunovelleja (toim. Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila, 1998).https://finna.fi/Record/vanamo.3896?sid=4754681423https://finna.fi/Record/vanamo.94442?sid=4754681423
Hei!Valitettavasti kirjaa ei näytä tällä hetkellä olevan saatavana toimittajiltamme, joten sen ostaminen ei ole mahdollista. Sitä ei myöskään löydy minkään suomalaisen kirjaston kokoelmista eli kaukolainakaan ei onnistu. Mutta jos kirjasta on tulossa elokuva, on mahdollista että siitä saataisiin uusintapainos tai jopa suomennos. Seuraamme asiaa ja hankimme kirjan (Keuruulle) heti kun sitä meille tarjotaan.
(Vastausta päivitetty 28.10.)Lähetin kysymyksesi Ylen arkistoon, mutta Ylen arkistotoimittajakaan ei löytänyt kyseistä Päivän mietelausetta pitkällisestä ja perusteellisesta etsinnästä huolimatta. Yle Radio 1:n kuuluttajistakaan ei ollut apua tässä asiassa. Sillä välin sain käsiini Thomas Mannin Kuolema Venetsiassa -novellin ja tarkistuksen jälkeen näyttää siltä, että kysymääsi ajatusta ei mainita novellissa. Muistan itsekin lukeneeni tästä pysäyttävästä ajatuksesta, mutta sen alkuperää en valitettavasti nyt onnistunut löytämään muistakaan lähteistä.Sinänsä elämän rajallisuudesta puhutaan jo raamatussa Jobin kirjassa: "Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota…
Samaa kysymystä on sivuttu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-helsingissa-ja-etela-suomessa?language_content_entity=fiKo. vastauksessa kirjoitin: Suomen eri heimot ovat kyllä olleet (itämeren-)suomalaisia, mutta niillä on ollut omat, tunnistettavat erityispiirteensä, joiden perusteella ne on voitu määrittää erillisiksi etnisiksi ryhmiksensä. Näin maallikkokansatieteilijän silmin katsoen nämä muinaiset etniset jakolinjat selittänevät ainakin osittain nykyisinkin yhä havaittavissa olevat eroavaisuudet eri alueiden asukkaiden välillä - vaikka toki muuttoliike ja muutenkin yhtenäistynyt kulttuuri ovatkin hämärtäneet niin kielellisiä kuin kulttuurillisiakin eroja Suomen eri heimojen kesken,…
Suosittelen esimerkiksi seuraavia sarjoja:Catherine Doyle & Katherine Webber: Kruunun tyttäretSally Green: SavuvarkaatLeigh Bardugo: Grishaversumi (ensimmäinen kirja Varjo ja Riipus)Ursula K. Le Guin: Maameren tarinatElina Pitkäkangas: Sang ja NarakaConn Iggulden: Suolan valtakunta (ensimmäinen kirja Darien)N.K. Jemisin: Murtunut maailma (ensimmäinen kirja Viides vuodenaika)Joe Abercrombie: Särkynyt meri (ensimmäinen kirja Vain puoliksi kuningas)J.S. Meresmaa: Mifonki (ensimmäinen kirja Mifongin perintö)Suomeksi on juuri ilmestynyt myös ensimmäinen osa Jennifer L. Armentroutin Veri ja tuhka -sarjaa, nimeltään Verestä ja tuhkasta. Toinen osa on tulossa näillä näkymin huhtikuussa 2025.
Selailin läpi useita eläinsatukirjoja, mutta tällaista ei niistä löytynyt. "Suomen myyttiset linnut" (Minerva 2015) ei myöskään sisältänyt varista ja pöllöä/huuhkajaa käsitelleissä artikkeleissa tällaiseen viittaavaa.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun tai tarinan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ilmaus "jousittain" on peräisin niiltä ajoilta, joina metsästys ja kalastus olivat meillä pääelinkeinoja ja jousimiehet suuressa arvossa. Kun esimerkiksi verot kannettiin tai kirkonrakennustyöt toimitettiin jousittain, osuudet määritettiin laskemalla, "kuinka monta jousta jännittävää (vississä ikämäärässä olevaa) miestä kussakin talossa oli".https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1584665?page=6
