Tässä Yleisradion jutussa kerrotaan, että Itämereen arvioidaan upotetun noin 50 000 tonnia kemiallisia aseita ja ainakin 200 000 tonnia tavallisia ammuksia. Osa näistä on vaurioitunut ja vuotaa, toiset taas syöpyvät hitaasti. Lähes kaikista näistä katsotaan voivan lähteä ympäristölle ja eliöstölle haitallisia kemikaaleja tulevan vuosisadan aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-12272316
Tiede-lehden artikkelissa kertoo tarkemmin, mitä vaarallisia kemikaaleja mereen päätyi toisen maailmansodan jälkeen sekä mihin paikoin kemiallisia aseita erityisesti upotettiin. Upotuksien tarkkoja määriä, koostumuksia ja sijainteja ei tunneta, minkä takia on epäselvää, kuinka paljon potentiaalisesti ongelmallisia aineita Itämeressä voi olla…
Paavillinen hyväksyntä uudelle yliopistolle liittyy katolisen kirkon keskiaikaiseen mahtiasemaan – se ei koskenut ainoastaan Uppsalan yliopistoa, vaan kaikkia katolisessa Euroopassa toimineita yliopistoja. Keskiajan yliopistot saivat yleensä alkunsa kirkon organisaatiosta. Uppsalan yliopistohankkeen alullepanija oli arkkipiispa Jakob Ulvsson. Käytännössä yliopiston perustaminen edellytti kolmea asiaa: kuninkaan myöntämiä etuoikeuksia, paavin hyväksyntää ja kirkon myöntämää rahoitusta.
Kustaa Vaasa tuhosi kirkon vallan keskitetyn kuninkuutensa hyväksi ja Ruotsin valtakunta irtautui katolisesta Rooman kirkosta 1520-luvulla. Ylimmän papiston, luostareiden, itsenäisen aristokratian ja 1477 perustetun Uppsalan yliopiston ylläpitämä…
Löysin opinnäytetyön, jossa käsitellään biokaasun tuotantokustannuksia Loukkojärvi Pasi, Biokaasun käytön optimointi Ruskon jätekeskuksessa, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/498595/Loukkojarvi_Pasi.p…;
Teollisuusalkoholista löytyy verkosta tietoa lähinnä käystöstä, käyttöön liittyvistä luvista ja ohjeita, esim. Alkon julkaisema Teollisuusalkoholi ja sen käyttö : ohjekokoelma, https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.25024 ja Valviran Teollisuusalkoholi ja sen käyttö, https://www.valvira.fi/documents/14444/189201/teollisuusalkon_kaytto.pd…. Näissä ei kuitenkaan keskitytä tuotannon kustannuksiin eikä tuotantokustannuksien vertailuja löytynyt verkosta eikä yleisen kirjaston kokoelmasta.
Asian…
Katkelma löytyy tosiaan Marguerite Duras'n omaelämäkerrallisen teoksen L'Amant ( 1984; Rakastaja 1985, Otavan kirjasto) alusta, Jukka Mannerkorven suomentamana:
"Minun elämässäni oli myöhäistä kovin varhain. Kahdeksantoistavuotiaana oli jo myöhäistä. Kahdeksantoista-, kaksikymmentäviisivuotiaana kasvoni kehittyivät odottamattomaan suuntaan. Kahdeksantoistavuotiaana minä tulin vanhaksi. En tiedä käykö niin kaikille, en ole koskaan kysynyt. Luulen kuulleeni puhuttavan ajan paineesta joka joskus iskee kesken nuoruusvuosien, elämän kukkeimpaan aikaan."
Valitettavasti meiltä yleisistä kirjastoista en löytänyt Seuran vuosikertoja tuolta vuodelta. Helsingin Pasilan kirjaston varastossakaan ei ollut Seuroja varastoituina kuin vuodesta 1979 eteenpäin. En löytänyt myöskään Finna.fi:sta viitetietoa siitä, missä lehdessä artikkeli voisi olla. Myöskään Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta ei löytynyt viitetietoa artikkelista. Kansalliskirjastossa on aikakauslehtikokoelma, johon on koottu Suomessa julkaistut aikakauslehdet 1800-luvun alusta nykypäivään, joten Kansalliskirjastosta vuosikerran pitäisi löytyä.
Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä Otava Mediaan ja tiedustella, onko heillä arkistomateriaalia Seura-lehdessä julkaistuista artikkeleista, asiakaspalvelu@otavamedia.…
En keksi ihan vastaavaa kotimaisen runoilijan satavuotisjuhlaa tälle vuodelle kuin luettelemasi juhlavuodet. Tänä vuonna voimme kuitenkin ainakin muista Edith Södergrania, jonka kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi satavuotta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4814
Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta puolalaisen runoilijan ja kirjailijan Wisława Szymborskan syntymästä.
https://www.nobelprize.org/prizes/literature/1996/szymborska/facts/
Harrastelijat ovat tehneet elokuvia ilman perinteistä filmiä jo ainakin 1980-luvulta asti, jolloin kuluttajille suunnatut, erilaisia nauhaformaatteja käyttävät videokamerat yleistyivät. Analogisten nauhojen rinnalle tulivat 90-luvulla digitaaliset nauhaformaatit. 2000-luvulla siirryttiin teräväpiirtoformaatteihin, joiden resoluutio oli lähempänä filmin kuvanlaatua. 2010-luvulla muistitilan ja tietokoneiden prosessoritehon kasvu mahdollisti laadukkaan kuvauksen entistä pienemmillä laitteilla. Monet ammattimaiset elokuvatekijätkin ovat kuvanneet kaupalliseen levitykseen tarkoitettuja elokuviaan tavallisilla järjestelmäkameroilla tai matkapuhelimilla.
Lisäksi kuvatun materiaalin jälkikäsittely on helpompaa, kun se on alusta alkaen tiedostona…
Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kuvauksesi osuvat näihin kahteen kirjaan:
Sylvia McNicoll: Lumen armoilla (suom. Nina Mäki-Kihniä, 2015)
Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö (2011)
Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon "Mestaritontun seikkailut" (1919). Kirjassa esiintyy hämäränhuntu, joka kätkee katseilta, mutta joka repeää kahtia, jos puhuu sanankaan. Kirjassa käydään myös meren valtakunnassa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisikohan etsimäsi teos olla mahdollisesti jokin näistä seuraavista?
Juuret Suomessa: ulkosuomalaisten runoantologia (Otava, 1991)
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Kivi keskellä toria: suuri runokilpailu 1999 (toimittanut Tomi Kontio, Suomen Kulttuurirahasto, 1999)
Sydämeni laulu, osat 1-4, (toimittanut Sinikka Salokorpi, Gummerus, 1993)
Valikoima Gummeruksen 120-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1992 järjestetyn avoimen kilpailun satoa.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:
PIKI-verkkokirjasto | piki.fi (finna.fi)
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Finna.fi -palvelusta voi hakea aineistoa asiasanoilla ja rajata hakua vuosiluvuilla. Näin vanhan kirjan kohdalla riskinä on, että sitä ei ole aikoinaan kunnolla asiasanoitettu. Tällä hetkellä käytettävät asiasanat löytyvät täältä https://finto.fi/yso/fi/
Esimerkiksi ympäristö-alkuisia sanoja on monta, myös ekologisuus-termillä voi hakea. Voi myös hakea sanoilla, jotka mahdollisesti sisältyvät nimekkeeseen. Tuloslistan vasemmassa laidassa olevia rajausmahdollisuuksia voi myös käyttää teosten kirjailijoiden selailuun, jos niistä jokin kuulostaisi tutulta.
Suomi voitti Länsi-Saksan 8-0 olympialaisissa vuonna 1988.
Lähteet:
https://www.leijonat.fi/index.php/maajoukkueet/a-maajoukkue/2017-18/ok2…
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekko_talviolympialaisissa_…
Finna-haun perusteella Paavo Heiniö on kirjoittanut kaksi kirjaa ja lisäksi joitakin lehtiartikkeleita. Voit kokeilla hakua osoitteessa www.finna.fi, josta löytyy myös valokuva Heiniöstä. Kirjojen saatavuus vaikuttaa heikolta. Vaasan seudun kirjastoista niitä ei löydy, mutta kaukolainana ainakin teosta Lastenhoito voi saada. Myytäviä kirjoja voi koittaa etsiä perinteisistä tai nettiantikvariaateista.
Valitettavasti en onnistunut löytämään suomeksi Bedlamista juurikaan mitään. Finnasta tuli pari osumaa, mutta nekään eivät olleet tietokirjoja, vaan pari pienkustantamon 70-luvulla julkaisemaa salapoliisiromaania:
bedlam | Hakutulokset | Finna.fi
Englanniksi taas tietokirjallisuutta Bedlamista löytyisi.
Jotta kirjastossa voitaisiin järjestää ko. kielten kielikahvilatoimintaa, pitäisi löytää kyseistä kieltä osaavat vapaaehtoiset vetäjiä toimintaan.
Oletko ollut yhteydessä esim. SPR:n vapaaehtoistoimintaan? Monissa suomenkielen kielikahviloissa varmasti käy harjoittelemiesi kielten puhujia. Voisit auttaa heitä suomenkielen oppimisessa ja samalla saat harjoitella omaa kielitaitoasi.
Muita mahdollisuuksia opiskelemiesi kielten puhujien löytämiseen voisivat esimerkiksi tarjota
Suomi-Kiina-seura
Suomi-Venäjä-seura
Suomi-Intia-seura
Suomi-Syyria-seura
Emäntäkouluista ja kotitalousoppilaitoksista löytyy kyllä hakupalvelu Finnan mukaan historiikkeja ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, mutta ei juurikaan luovutetun Karjalan puolelle jääneistä.
Kansalliskirjaston digitoimaa aineistoa tutkimalla löytää alueelta ainakin kaksi 1920-luvulla toiminutta emäntäkoulua. Sortavalaan perustettiin emäntäkoulu v. 1909 ja Sakkolan Petäjärvelle 1924.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=pet%C3%A4j%C3%A4rven%20e…
Voisikohan tuo isoäitisi mäntykuvioinen merkki viitata nimenomaan Petäjärven emäntäkouluun? Oheisen artikkelin mukaan paikallisen nuorisoseurankin nimi oli "Mänty" ja seuralehden nimi "Männynkäpy". http://www.sakkola.fi/kylat/Petajarvi.htm
Petäjärvi-kirjallisuutta: https://www.…
