Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole tarjolla varsinaisia etädigitukitapahtumia. Etädigituki kuitenkin toimii ja on ns. pysyvää toimintaa, jota ei merkitä tapahtumakalenteriin. Helsingin etädigitukea tehdään kaupunkitasolla, ei pelkästään kirjastossa.
Tällä Helmet.fi:n sivulla on tietoa eri tahojen tarjoamasta etädigituesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Etadigituki….
Sivulla on myös linkki Helsingin etädigitukeen, https://digituki.hel.fi/fi/
Panssarikoululta kerrottiin Sisun (myöh. Patrian) mallinumeroinnin toimivan siten, että ensimmäiset kirjaimet XA kertovat kyseessä olevan panssariajoneuvon, seuraavat kaksi numeroa kertovat moottorin kilowatit kymmenen tarkkuudella ja viimeinen numero kertoo kehitysversion numeron. Esimerkiksi Sisu XA-203 tarkoittaa panssaroitua ajoneuvoa, jonka teho on noin 200 kW ja kehitysversiota 3. Ensimmäinen kehitysversio on aina 0 joten numerona 3 tarkoittaa neljättä versiota. XA:n arveltiin tulevan Sisun (nyk. Patrian) omien tuotekehityslinjojen kautta.
Helmet-kirjastojen lainojen eräpäiviin on tullut muutoksia koronatilanteesta johtuvien kirjastojen rajoitettujen palvelujen takia. Niistä tarkemmin Helmetin sivuilla:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Todennäköisesti pitkissä laina-ajoissa on kyse tästä.
J. N. Vainion toimittama "Lauluja pienokaisille : kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi" (Valistus, 1921) on lainattavissa esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta ja Varastokirjastosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy asiaa koskeva artikkeli, josta löytyvät myös linkit Tilastokeskuksen sivuille: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toim….
Hei,
Äänipommilla tarkoitetaan englannin kielellä "Stun grenade" tai suoraa suomennosta tainnutuskranaattia.
Se on suunniteltu tainnuttamaan kohde, siitä ei lennä sirpaleita vaan räjähtäessään se tuottaa yli 150 dB äänen ja muutaman miljoonan kandelan välähdyksen, sekä vapauttaa ilmaan pienen määrän kaasua, mikä pakottaa ihmiset sulkemaan silmänsä sekä saa kyyneleet valumaan.
Tässä on pieni video kyseisestä tainnutuskranaatista, ja siitä miten se toimii: https://www.youtube.com/watch?v=Fun0AK_1Pxg
Tampereen lainatuimmat lastenkirjat vuonna 2000 löytyvät sivuilta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suoskuva.htm
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suostiet.htm
ja http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/suositut.htm
terveisin
Tampereen pääkirjaston lasten ja nuorten osasto
Tuija Mäki
Helsingin kaupunginkirjasto voi ottaa vastaan lahjoituksina muuta aineistoa paitsi kuvatallenteita (videot, dvd-levyt) ja cd-romlevyjä. Jos äänikirjat ovat erittäin hyväkuntoisia, niitä voi käydä tarjoamassa esim. lähimpään kirjastoon, joka voi halutessaan ottaa ne omaan kokoelmaansa tai tarjota niitä jonnekin toiseen toimipisteeseen. Kuitenkaan YLE:n Tallennemyynnin äänikirjoja ei voida ottaa vastaan niihin liittyvien tekijänoikeusmaksujen vuoksi.
Suomen ilmailumuseolla on kirjasto, jossa myös tavallinen yleisö voi asioida tutkijoiden ja viranomaisten lisäksi. Kirjasto on normaalisti auki arkisin klo 11-17. Muinakin aikoina vierailu on mahdollista sopimuksen mukaan. Kirjasto lainaa osaa kirjoista asiakkaille, kaikkia kirjoja ja mitään ilmailulehtiä ei lainata. Kopioita voi ottaa tarvittaessa pientä maksua vastaan.
Suomen ilmailumuseo on Vantaalla, osoite on Tietotie 3, puh. 09-8700 870
Tavoitin kyseisen lapsen isän puhelimitse. Hän kysyy voitteko toimittaa lompakon joko Kirjasto Omenaan tai Tapiolan kirjastoon?
Pyydän vastaamaan tähän viestiin ja toimitan vastauksenne sitten isälle.
Paljon kiitoksia asiakkaan puolesta!
Helsingin Kaupunginteatterista vastattiin, että he tallentavat nykyään kaikki esityksensä arkistoon. Esitysten tallentaminen alkoi 1980-luvulla satunnaisesti, kun ensimmäisiä videokameroita tuli myyntiin. Läheskään kaikista ei ole tehty tallennetta. Nauhamerkkejä on mm. U-Matic, Beta, VHS-, Mini-DV. 2000-luvun alkupuolella on kuvattu jokainen esitys alkuun Mini-DV-nauhoille ja nykyään muistikortille.
Valitettavasti näitä tallenteita ei voi julkisesti esittää. Ne ovat vain teatterin sisäiseen käyttöön.
Kansallisteatterilta vastattiin, että heillä on oma pieni arkisto, jonka kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran esitystallenteita. Vanhimmat niistä ovat VHS-kasetteja 1980-luvulta. Tallenteet on tarkoitettu teatterin omaan…
Tulkitsenko kysymyksen oikein, jos oletan haettavan selitystä siihen, miksi kirjasarjan käännösten nimissä esiintyy sana Medusa? Tätä sanaa ei tosiaan esiinny alkuperäisen Robert Ludlumin trilogian nimissä eikä myöskään myöhemmän Eric Van Lustbaderin kirjasarjan (toistaiseksi ilmestynyt 12 osaa) otsikoissa, jotka on kaikki rakennettu päähenkilö Jason Bournen nimen varaan. Suomennoksissa käytetty sana Medusa on CIA:n salaisen, Kaakkois-Aasiaan ja Vietnamiin sijoittuvan projektin koodinimi. Syytä siihen, miksi Suomessa on päädytty eri ratkaisuun kuin alkukielisissä, en ole löytänyt.
Heikki Poroila
Täydellistä englantia tuskin puhuu edes suurin osa suomalaisista lääkäreistä, riippuen toki siitä, mikä täydelliseksi lasketaan. Täydellisyyden määrittely on muutenkin aika hankalaa. Äidinkielenään englantia puhuvat saattavat käyttää englannin murteita, joita toisenlaista englantia käyttävät eivät kunnolla ymmärrä.
Yleisesti ottaen voisi ajatella, että englantia todennäköisesti puhuvat erittäin hyvin ne, joiden ammatissa englannin kieli on olennainen ja jatkuvasti tarvittava. Esimerkiksi englanninopettajat luonnollisesti osaavat kaikki englantia, mutta välttämättä kaikilla heilläkään englanti ei ole aivan täydellistä tai äidinkielistä tasoa. Englannin kielen tulkit ovat toinen ryhmä, jonka voisi olettaa osaavan englantia todella hyvin.…
"Minun rakkaat huoleni, yhtäkään teistä / en luovuttaisi vieraisiin käsiin."
Tämä nimeämätön runo alkaa "Sinä aamuna kun heräsin / orkestraalisessa epävireessä" ja päättyy kysyttyihin sanoihin. Runo löytyy Pentti Saaritsankokoelmasta Tritonus (Kirjayhtymä 1976).
Pahoittelen, että kysymykseen vastaaminen on viivästynyt. Keskustelin asiasta lasten kirjallisuutta tuntevan kollegan kanssa ja hän suositteli seuraavia uusia lastenkirjoja, joissa on paljon tekstiä:
Gravel, Elise: Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta. WSOY, 2019. 167 s. Lapsille tarkoitettu sarjakuvaromaani, jossa tiede ja mielikuvitus sekoittuvat. Hauska kirja, jossa tekstiä ei ole liikaa. Käsittelee asioita, joka voisi kiinnostaa yli 10-vuotiaita lapsia.
Gough, Julian : Karhu ja kaniini .-sarja. Otava. Humoristisia ja kauniisti kuvitettuja kirjoja. Sarja kertoo ystävyydestä.
Riddell, Chris: Ottilia-sarja (Ottilia menee kouluun, Ottilia ja keltainen kissa, Ottilia merellä). Gummerus. Kirjoissa on runsas ja hauska kuvitus. Kirjat…
Koska näissä asioissa on kyse lähinnä siitä, mihin uskoo, ei varsinaisesti tieteelliseksi arvioitua todistusaineistoa olla. Itse ennaltamäärätyn kohtalon ja vapaan tahdon käsitettä on käsitelty paljon, joten ehkä teos The Oxford handbook of free will, Kane, Robert (toim.) Oxford University Press 2002 olisi hyvä sopiva tutkimuksen aloittamiseen. Sitä löytyy Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa, https://finna.fi/Record/helka.1717935
