Vuonna 1967 ilmestyi Kirja-liton kustantamana Robert Dalletin kirjoittama kirja Outi Orava. Alkuteoksen nimi on Pirouette l'ecureuil. Voit katsoa Dalletin kotisivuilta https://www.robert-dallet.com/en/books/childrens-books/ hänen tekemiään lastenkirjoja. Suomenkielisen kirjan kantta en ikävä kyllä löytänyt, mutta Dalletin kotisivuilta näet hänen piirustustyylinsä, josko se näyttäisi tutulta.
Lainattavissa tätä kirjaa ei ikävä kyllä enää ole. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa kirja on, joten sitä voi pyytää siellä lukusalissa luettavaksi.
Ainakin Bram Stokerin kerrotaan luonnehtineen Draculaansa liiallisen rapuillallisen jälkeisen painajaisunen inspiroimaksi. Stoker tosin sanoi tämän mitä suurimmassa määrin leikillään.
Jim Steinmeyer, Who was Dracula? : Bram Stoker's trail of blood
Tutkimusta Suomen varakkaimpien hyväntekeväisyyteen suhtautumisesta ei liene tehty. Suomessa ylipäätään ei ole juuri ollut tapana puhua henkilökohtaisesti palkoista tai varallisuudestaan. Toki joidenkin ihmisten kohdalla varallisuus käy elintavoista helpostikin ilmi. Raha-asioita pidetään täällä edelleen hyvin yksityisasioina.
Tämä ei tietenkään kerro mitään varakkaiden todellisesta mahdollisesta hyväntekeväisyydestä. Jotain osviittaa saattaa kuitenkin antaa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan teos Huipputuloiset: Suomen rikkain promille. Kirjassa haastatellut esiintyvät nimettöminä, mutta tästä huolimatta he eivät puhu mitään hyväntekeväisyydestä. Tästä voinee melko helposti päätellä, ettei hyväntekeväisyys juuri koske heidän rahan…
Nystén oli pormestarina vuosina 1870-1882.
Lähde:
Matti Lackman, Raahen tienoon historia. 3, Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975
ihan suoraan ei tuon aiheisia kirjoja ole. Korona -aiheisia kirjoja voi hakea tietokannasta vaikkapa asiasanalla korona tai covid. Korona ja disinformaatio yhdistelmällä ei löydy kuin yksi Lilly Korpiolan alle listattu teos. Yhdistelmällä covid ja salaliittoteoriat tulee samoin yksi teos Mercola: The truth about covid 19...
hakusanalla covid tulee enemmänkin osumia, mutta niiden relevanssia aiheeseenne on vaikea todeta ilman, että selailisi kirjoja. Kirjat ovat hyvin lainattuja tällä hetkellä.
Tässä hakutulos covid sanalla haettaessa tietokannassamme:
https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat%3…
Lilly Korpiola: Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta ( 2021)
Kyseessä voisi olla kirjasarja Nuorten maailma, jota Valitut palat julkaisi vuosina 1980 - 1991.
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28nuorten%20maailma%2…
Kansikuvia Finlandia Kirjan sivuilla: https://www.finlandiakirja.fi/fi/haku/%22nuorten%20maailma%22
Hei!
Emme löytäneet vaasista tietoa kirjastosta löytyvistä Arabian kuvastoista. Niin kuin mainitsit, myös verkon anti jäi vähäiseksi. Vaasi on maalattu jälkeenpäin harrastelijan toimesta, koska Arabian leima on vedetty yli ja siihen on lisätty taiteilijan signeeraus. Muotoilultaan samantyyppinen vaasi löytyy esim. Rakkaat Esineet-nimisen verkkokaupan sivulta (https://www.rakkaatesineet.fi/v2/arabia-maljakko-9915/). Tässä malliksi on mainittu 9915. En tosin tiedä, onko kyseessä sama malli. Pahoittelut, että emme saaneet kaivettua enempää tietoa esiin.
Kysymyksenne on hyvin tapauskohtainen, emmekä täältä tietopalvelusta pysty, emmekä voi ottaa kantaa siihen, mikä tilanne juuri teidän osaltanne on. Emme myöskään anna oikeudellista neuvontaa.
Paras tapa aloittaa on tiedustella asiasta omasta tienhoitokunnastanne, jossa on selvillä kyseessä olevan tiestön hoito maksuineen ja niiden määräytymistietoineen.
Lisätietoa löytyy myös verkosta mm.
https://www.tienhoito.fi/
https://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/
https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoa-kiinteistoista/yksityistien-hoito-ja-yllapito
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/224880/162MML15.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2019/04/…
Voisiko olla kyseessä Marja-Leena Nikander - Aili Jantunen, Ruotsin kielioppi, https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.6193? Kansikuva löytyy esim. Goodreadsista, https://www.goodreads.com/book/show/30225496-ruotsin-kielioppi. Toinen vaihtoehto voisi olla Ossi Lahti - Eino Miettinen, Ruotsin keskeinen kielioppi.
Persoonapronominin genetiivin jälkeen tulee yleensä possessiivisuffiksi, joten lause "Hänen yrittäessään tehdä ostoksia..." on oikein.
Lähde: Peda.net: Tehdessä-rakenne
Kannattaa tutustua myös Kotimaisten kielten keskuksen "Lauseenvastikkeet: tehdessä-, tehtyä-rakenne" -ohjeistukseen.
Turun yliopiston pitkäaikainen tiedottaja, tietokirjailija Timo Niitemaa vastasi kysymykseen seuraavasti:
"Nimenmuutos tapahtui vuonna 1927, jolloin vietettiin yliopiston ensimmäistä promootiojuhlaa ja samalla virallista vihkiäisjuhlaa. Muodollinen päätös tehtiin 6.5.1927, jolloin tasavallan presidentti hyväksyi "Turun Yliopisto" -nimisen säätiön perustamisen ja samalla Turun Yliopiston järjestysmuodon perussäännökset. Siinä yhteydessä jätettiin yliopiston nimestä pois sana "Suomalainen". Mainittakoon, että kun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, sen nimen kirjoitusasu muuttui "Turun Yliopistosta" "Turun yliopistoksi" - siis pienellä y:llä.
Lähde: Tauno Perälä, Turun Yliopisto 1920 - 1939, Turku 1970, …
Hei!
Nyt olikin vaikea kysymys. Lännenelokuvia löytyi useita, mutta ei mainintaa, onko niissä käytetty sähköttämistä.
Tällainen englanninkielinen sivusto kuitenkin löytyi. MORSE GOES TO THE MOVIES (trainweb.org) Olisiko siitä apua?
Aake Kalliala ja Mari Vainio ovat esiintyneet Elonet-tietojen mukaan vain kahdessa pitkässä elokuvassa yhtäaikaa: "Vääpeli Körmy - Taisteluni" (1994) sekä "Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava" (1997). Vainio esitti kummassakin elokuvassa upseeria, siinä missä Kallialan roolit olivat erilaiset (ruotsalainen sotilas sekä pultsari). Kuvatun kaltaista kohtausta ei näistä elokuvista löydy.
Kyseessä voisi kuvauksen perusteella olla myös esimerkiksi tv-sketsisarjan osa. Kalliala ja Vainio vierailivat vuosina 1995-1996 esitetyssä "Herkku & Partanen"-sarjassa, mutta ainakin IMDb-tietojen mukaan eri jaksoissa.
Aake Kalliala Elonetissä ja IMDb:ssä.
Mari Vainio Elonetissä ja IMDb:ssä.
Kenties joku lukijoistamme tunnistaa tämän kohtauksen?…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole sähköpostiosoitetta, kysymykset lähetetään tällä käyttämällänne lomakkeella, palaute palautelomakkeella ja vastauksia koskevat korjaukset ja lisäykset vastauksen kommentti-kentässä.
Ilmeisesti ainakin elokuvassa Uudenlaista rakkautta (A New Kind of Love, 1963) esiintyy Lanvinin hajuvesi My Sin.
Ks. https://www.imdb.com/title/tt0057360/?ref_=fn_al_tt_1
Soteuudistus.fi-sivustolla kerrotaan, että hyvinvointialueiden rahoitus perustuu ensivaiheessa pääosin valtion rahoitukseen ja osin maksutuloihin. Samalla sivustolla kerrotaan, että "Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja tätä myötä niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa.
Rahoituksen siirto toteutetaan vähentämällä kunnilta peruspalvelujen valtionosuuksia, kunnallisveroa, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta. Kuntien verotulojen vähentämistä vastaavasti korotetaan valtion ansiotuloverotusta ja valtion osuutta…
Tietoa hallitusten kokoonpanoista löytyy täältä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2
Tässä hallitukset, joissa ei ole ollut SDP ja Maalaisliitto/Keskusta mukana:
Ingman enemmistöhallitus 1918-19:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/3
Cajander virkamieshallitus 1922 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/8
Cajander II virkamieshallitus 1924 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/10
Mantere vähemmistöhallitus 1928-29 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-…
Sitaatti on Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Siipien sankarit (Terre des hommes, suom. Eino Ismala, 1945).
Eino Ismala on suomentanut kyseisen kohdan näin:
"Veteen!
Sinussa ei ole makua, väriä eikä tuoksua, sinua ei voi määritellä. Sinua nautitaan tuntematta sinua. Et ole välttämätön elämälle: olet itse elämä. Täytät meidät nautinnolla, jota eivät aistit voi tulkita."
Antoine de Saint-Exupéry: Siipien sankarit ; Yölento (suom. Eino Ismala ja Anni Mannerkorpi, 2009, s.151)
Marc-Uwe Kling lienee kirjailija, josta on kyse. Ja kirja voisi olla satiirinen scifikirja Quality Land.Helmet -- QualityLand / Marc-Uwe Kling ; suomentanut Sanna van Leeuwen.
Toistaiseksi kirjailijalta ei ole suomeksi ilmestynyt QualityLandin lisäksi kuin kaksi lastenkirjaa YksisarvEIsesta.
