Runo kuuluu tarkalleen. "Mitäpä sanoa nyt enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suusta". Se on ilmestynyt kokoelmassa "Jos suru savuaisi" (1968) ja löytyy myös valikoimasta "Runoja 1956-1977" (1980) sekä Mannerin kootuista runoista "Kirkas, hämärä, kirkas" (1999).
Helsingin, Espoon tai Vantaan kirjastoautosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esimerkiksi Itäkeskuksen kirjastoon. Palauttamisesta ei peritä maksua, toisin kuin aikuisten aineiston varaamisesta kirjastoon.
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi…
Suomen historiasta kertovia romaaneja ja romaanisarjoja:
Mustonen, Enni: Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja
Paimentyttö-romaanista ja 1800-luvun loppupuolelta alkavassa sarjassa seurataan Idaa, jonka tie vie paimentytöstä piiaksi, lapsenlikaksi, emännöitsijäksi ja itselliseksi täysihoitolan emännäksi. Palvelusvuosinaan hän työskentelee mm. Topeliuksen ja Sibeliuksen talouksissa, ja hänen kauttaan lukija tutustuu sekä ajan arkielämään että kultturiväkeen.
Oranen, Raija : Aurora
Elämäkertaromaani merkittävänä köyhien hyväntekijänä ja diakonissalaitoksen perustajana tunnetun Aurora Karamzinin elämästä, josta ei puutu loistoa ja värikkäitä vaiheita. Alkuaan Helsingissä syntynyt Aurora Stjernwall oli seurattu seurapiirien kaunotar, joka…
Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta löytyy kaksi kirjaa, molempien kirjottaja Steve Rendle: Renault 19 : service and repair manual (kust. Haynes 1995) sekä Renault 19 owner's workshop manual (kust. Haynes 1994). Tarkemman saatavuuden saa katsomalla ko. tietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Renault 9:stä löytyi Oulun pääkirjastosta kirja Mead, John: Renault 9 & 11 (petrol) : 1982-89 : owner's workshop manual (kust. Haynes 1992). Ehkä on mielenkiintoista vierailla Renaultin sivuilla (http://www.renault.com), josta klikkaa welcome-sivulle, jossa on hakuohjelma. Suomenkielisellä sivulla (http://www.renault.fi) on palautelomake, johon varmaankin voi jättää kysymyksen ja sähköpostiosoitteen.
Voisiko kyseessä olla ns. kassinajo talvella 1915-16 välillä Kantalahti-Rovaniemi?
Kassinajoksi sanottiin venäläisten ympärysvalloilta saamien sotatarvikkeiden hevoskuljetusta suomalaisten voimin Kantalahden (Kannanlahden) asemalta Sallaan (Kuolajärvelle) ja sieltä toisella hevoskyydillä Rovaniemelle (ja edelleen rautateitse Suomen alueen kautta Pietariin ja Venäjän rintamille).
Hanketta varten perustettiin oma organisaatio, nimeltään
Valtion tavarankuljetus Kantalahti-Rovaniemi.
Suomalaisia hevosia oli kuljetusta hoitamassa eri lähteiden mukaan parhaimmillaan 1000-2000, suurin osa Sallasta ja Kemijärveltä, mutta myös kauempaa. Urakka kesti marras-joulukuun vaihteesta 1915 huhtikuun loppuun 1916. Palkkoja ja korvauksia pidettiin "hyvin…
Tässä asiaa faseteista:
- fasetit (facets) eli keskeiset tietoa kuvailevat ominaisuudet eli pääkäsitteet (Informaatiotutkimuksen fasetti-käsite)
- Tietohuollon sanasto (1993) antaa fasetti-käsitteelle merkityksen 'ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella dokumentti voidaan luokittaa'
- Fasettianalyysi
… Fasettianalyysi on menetelmä, jolla saadaan selville tietyn aihepiirin keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Aineistona voidaan käyttää kaikkia edellä mainittuja lähteitä ja niistä löytyviä sanoja. Fasettianalyysin tavoitteena on systematisoida dokumentaatiokielen rakentamista siten, että kaikki olennaiset käsitteet tulevat huomioitua ja että syntyvät rakenteet ovat johdonmukaisia.
- käsittääkseni fasetti tarkoittaa eri…
Tuukka Talvion kirjasssa Raha Suomessa ennen euroa (Museovirasto 2002) (s. 12- )kerrotaan, että kansainvälisen kaupan lisääntyessä 1200-luvulla ryhdyttiin Euroopassa painamaan yhä arvokkaampia hopearahoja. Ruotsissa otettiin 1300-luvulla käyttöön runsaan gramman painoinen raha, jota kutsuttiin nimellä örtug. Baltiassa tällainen raha puolestaan oli nimeltään artig. Agricola antoi rahalle suomenkielisen nimen aurto. Myöhemmin on rahasta on käytetty myös nimeä aurtua tai äyrityinen.
Aurrot olivat kaksipuolisia rahoja, joissa olevat kirjoitukset nimeävät niiden löyttäjän ja lyöntipaikan. Ensimmäiset aurrot lyötiin Gotlannissa 1330-luvulla. Ruotsissa aurto otettiin käyttöön Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1370-luvulla. Manner-Ruotsin…
Paikan ja kuvan perusteella arvelen kyseessä olevan rantahämähäkin, tarkemmin isorantahämähäkin. Varmaa vastausta en voi antaa, koska en ole hämähäkkiharrastaja tai -asiantuntija.
LuontoPortti - verkkolehti - Mikä hämähäkki
isorantahämähäkki - Dolomedes plantarius | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Hakutulokset - isorantahämähäkki - Kuvapankki - Kuvatoimisto Vastavalo.net
Halutessasi voit lähettää kysymyksen myös vaikkapa YLEn Luontoiltaan Kysy luonnosta – asiantuntijat vastaavat – Luonto – yle.fi
Varsinaista suomenkielistä sivistyssanakirjaa ei valitettavasti netistä löytynyt. Vierasperäisten sanojen merkityksiä voi selvitellä myös eri alojen sanastojen avulla. Tällaisten jäljille pääset esim. Linkkikirjaston (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ) sanakirjat-haulla. Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista (http://www.makupalat.fi/) löytyy sanakirjoja ja sanastoja ; valitse ensin tieteet, sitten kielitieteet ja sanakirjat.
Kiia-nimi on venäläisperäinen. Se on lyhennys Kyriakia-marttyyrin nimestä. Nimikysymyksiä voi selvittää nimikirjojista, esim. Riihonen, Mikä lapselle nimeksi?
Alakulo-sanalle ei näy löytyvän tyhjentävää selitystä vanhemmistakaan etymologisista lähdeteoksista. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen sanojen alkuperä teoksessa se kyllä mainitaan, mutta siinäkin selvitetään vain sinänsä ymmärrettävämpi alkuosa (ala-) - jälkiosan (-kulo) alkuperä on sen mukaan "epäselvä".
Sekä Suomen sanojen alkuperä että Raimo Jussilan Vanhat sanat -teos ajoittaa alakulon ensimmäisen kirjallisen esiintymän vuoteen 1781, jolloin J. E. Frosterus käytti sitä August Hermann Francken Postillan jälkimmäisen osan suomennoksessa (kahdessa eri muodossa - alakuloinen ja alaskuloinen). Sanan taustalla saattaa olla yksinkertaisesti viljelytermistön (ala)kuloinen-sana kuvaannollisesti käytettynä. Toisaalta, Vanhan kirjasuomen…
”Suomalainen nimikirja” (Otava, 1984) kertoo, että sukunimi ”Rapakko” on luultavasti siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Nimellä ”Rapakko” tunnettuja taloja on ollut Ylä-Satakunnassa, Päijänteen pohjoisosissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemijoen alajuoksulla. Pohjois-Pohjanmaa on ollut myös sukunimen ”Rapakko” vahvinta aluetta, mikä antaa uskottavuutta teorialle nimen synnystä.
”Rapakko” tarkoittaa kirjakielessä ’kuralätäkköä’ mutta myös etenkin murteissa ’likaista paikkaa, suomaata, mutaa, liejua, savea’. Luultavasti tuo jälkimmäinen merkitys olisi voinut luontevammin olla nimen pohjalla. Talo on saattanut sijaita suomaan lähellä ja saada sitten nimekseen Rapakko. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen kirjallisuuden…
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja.
Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös…
Kenkien hoito-ohjeita löytyy verkosta. Esim. Martat.fi antaa kenkien hoito-ohjeet ja kumisaappaiden tekijät antavat hoito-ohjeita. Kaikissa ohjeissa käsketään kuivaamaan saappaat huoneenlämmössä, ei patterilla tai liian kuumassa muuten. Tretorn opastaa kuivaamaan saappaat ylösalaisin, koska se nopeuttaa kuivumista. Jokanaisen niksikirjassa (1950-luvulta) on kehotettu kuivaamaan kengät kyljellä, koska muuten kosteus leviää koko pohjaan, tässä ohjeessa ei kylläkään ole kyse kumisaappaista, mutta järkeen kävisi, että myös kumisaappaissa näin voisi käydä. Toisaalta esim. Luontoon.fi-palvelussa retkivarusteiden kuivauksessa opastetaan kuivattamaan jalkineet suuaukko ylöspäin, koska lämmin ilma ja sen mukana kosteus nousevat…
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Sveitsissä asuu ainakin aspiskyy, joka on sukua kotoiselle kyykäärmellemme. http://switzerland.isyours.com/e/guide/basics/ticks.snakes.html -opas tosin kertoo, että Sveitsin käärmeet eivät ole tappavan myrkyllisiä.
Kirjailijaelämäkertoja voit hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1107354478
käyttämällä asiasanoja kirjailijat ja elämäkerrat ja rajoittamalla aineistolajin kirjaan, kielen suomeen ja julkaisuvuoden esim. 1985-2005. Tällä tavoin saat yli sata elämäkertaa. Asiasanoilla kirjailijat ja henkilöhistoria (+ samat rajoitukset) saat enemmän viitteitä, asiasanaa henkilöhistoria käytetään, kun kyseessä on tietty jakso kirjailijan elämästä, ei koko elämäkerta. Vielä lisää viitteitä tulee hakemalla asiasanoilla kirjailijat ja muistelmat (+ samat rajoitukset).
Ohessa suosittuja elämäkertoja, jotka eivät ole missään suosituimmuusjärjestyksessä:
Cherkovski, Neeli: Charles Bukowskin…
Meillä on kerätty eri aiheista yllätyskasseja asiakkaille, ja yksi kassi on nimeltään Murhia ilman verta. Näistä kirjoista löytyy varmaan sinullekin uutta luettavaa. Osa joidenkin listassa mainittujen kirjailijoiden teoksista saattaa olla sellaisia, että niissä selvitetään jotain muuta rikosta kuin murhaa.
Vera Valan kirjat
Lindgren, Minna: Kuolema Ehtoolehdossa
Tuula T. Matintuvan kirjat, ainakin Kuolema kulkee kesässä, Pelko on armoton ja Piippo-kirjat
Maria Langin teokset (jotkut kutsuvat häntä Ruotsin Agatha Christieksi)
Pirkko Arhipan teokset, ainakin Kuoleman koordinaatit, Buumimurhat ja Kuolema käy kirjastossa
Forsman, Tiina: Annikki Nissinen selvittää murhan
Arvidsson, Tomas: Varas varkaalta, Tohtorin viimeinen rikos, Herrojen…
Negatiivien skannaaminen onnistuu Oodissa. Voit varata niin sanotun ”mediatyöaseman” Helsingin kaupunginajanvarausjärjestelmän (eli Varaamon) kautta, https://varaamo.hel.fi/. Voit myös soittaa: (09) 3108 5000.
Skannaaminen onnistuu myös Myllypuron mediakirjastossa. Voit varata skannerin Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/, mutta kesällä on parempi soittaa etukäteen, varsinkin jos haluat apua. Myllypuron mediakirjasto (09) 3108 5092.
