Tuukka Talvion kirjasssa Raha Suomessa ennen euroa (Museovirasto 2002) (s. 12- )kerrotaan, että kansainvälisen kaupan lisääntyessä 1200-luvulla ryhdyttiin Euroopassa painamaan yhä arvokkaampia hopearahoja. Ruotsissa otettiin 1300-luvulla käyttöön runsaan gramman painoinen raha, jota kutsuttiin nimellä örtug. Baltiassa tällainen raha puolestaan oli nimeltään artig. Agricola antoi rahalle suomenkielisen nimen aurto. Myöhemmin on rahasta on käytetty myös nimeä aurtua tai äyrityinen.
Aurrot olivat kaksipuolisia rahoja, joissa olevat kirjoitukset nimeävät niiden löyttäjän ja lyöntipaikan. Ensimmäiset aurrot lyötiin Gotlannissa 1330-luvulla. Ruotsissa aurto otettiin käyttöön Albrekt Mecklenburgilaisen aikana 1370-luvulla. Manner-Ruotsin…
Osoitteessa Hämeentie 2 oli vuosina 1939–1979 elokuvateatteri Tuulensuu. Ennen sitä ja sen jälkeen teatteri toimi Arena-nimisenä. Porthaninkatu 1:ssä tai Toinen linja 5:ssä oli elokuvateatteri Fenix vuoteen 1963 ja Hämeentie 8:ssa Kaleva vuoteen 1964 saakka. Siltasaarenkadulla oli kaksi elokuvateatteria, Plaza ja Pallas. Plazan toiminta päättyi 1955 ja Pallaksen 1957.
Lähteet:
Helsingin seudun elokuvateattereita 1900-luvun alusta lähtien
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Helsinki metropolitan area cinemas throughout the ages
http://www.communitywalk.com/kinohelsinki
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… .…
Vantaan Tikkurilassa on toiminut vuodesta 1972 Tuhattaituri ky, joka tarjoaa monipuolista suutaripalvelua. Laukkujen korjaukset keskittyvät lähinnä matkalaukkuihin. Olisiko tämä etsimänne liike?
Tuhattaiturin yhteystiedot ja aukioloajat on seuraavat: Peltolantie 2, 01300 Vantaa, puh. 09 8233933; Avoinna: 9–17. Kannatta tietenkin ensin soittaa ja kysyä, tekeekö liike tarvitsemanne työn.
Ompelimot.com -sivustolta voi hakea paikkakunnittain ompelimoita. Sivun osoite on http://www.ompelimot.com/paikkakunnat/ .
Viittaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin annettuun vastaukseen:
"Kyseessä on Anselm Hollon runo Hiljaiseloa, joka alkaa:
Merimakkaraa ei voi syödä,
eikä sen muniakaan.
Kauniita naisia ei saa lyödä.
Eikä rumiakaan.
Löytyy ainakin Hollon kokoelmasta Sateiden välillä (Otava 1956) ja Uuden runon kauneimmat 1 (Otava 1968)."
Harri Setälä on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen nimeltä ”Aurinko” ja se alkaa sanoilla: ”Aamu jo on, linnut mun herättää”. Nuotinnos löytyy teoksesta ”Olin laulukirja” (Markku Kaikkonen, Ritva Ollaranta, Maija Simojoki, Satu Sopanen ; ISBN: 951-1-15555-5.) Kyseistä nuottia on saatavilla useasta KESKI-kirjastosta, aineistonhaku ja varauksen teko osoitteessa: www.keskikirjastot.fi
”Aurinko” on julkaistu v. 2005 CD-levyllä: Lauluvarpuset (esittäjä): 15 vuotta. Levyä ei ole KESKI-kirjastoissa, mutta se on lainattavissa Lappeenrannan pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä omassa kirjastossanne.
Alkusanat ”Aurinkoinen armas säteilee, lempeästi hymyilee” ovat Sofie Litheniuksen laulusta ”Päivänsäde”.…
Nancy Mitford on kirjoittanut kirjan: Aurinkokuningas. Ludvig XIV ja Versailles.
Lisäksi Ludvig XIV:sta löytyy tietoja seuraavista historian kirjoista: Grimberg, Carl: Kansojen historia osa 14. WS 1982,
Otavan suuri maailmanhistoria osa 11.O 1985 ja Suuri maailmanhistoria osa 8.KKK 1986.
Laulun nimi on Paimenlaulu. Se alkaa: "Mä olen paimenpoikanen ain iloinen kuin peipponen". Toinen säkeistö alkaa: "Kun karjan kellot kilkkavat". Jokaisen säkeistön lopussa lauletaan: "tuu, tuu, tuuteli luu". Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Laulun sanat ja nuotti löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 10, sivulta 59.
Vaapukkatalosta runoili Marjatta Kurenniemi. Tämännimisenä runo on julkaistu ainakin Urho Somerkiven ja kumppaneiden Lasten omassa lukukirjassa (Otava, 1958). Tässä puhutaan nimenomaisesti "pienestä marjatalosta": "En tiedä mitään somempaa / kuin pieni marjatalo."
Myöhempi versio runosta kulkee nimellä Vattumadon talo. Se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1968 Kurenniemen ja Kaija Pakkasen yhteisessä runo- ja lorukirjassa Kaksi kukkopilliä. Siinä somasta on tullut sievä ja pienestä marjatalosta vattumadon talo: "En tiedä mitään sievempää / kuin vattumadon talo." Tässä muodossa runo vaapukkatalosta on päätynyt myös useaan antologiaan, kuten Pikku Pegasos, Suomen lasten runotar, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja sekä Pieni…
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään mukavan kuuloisen kappaleen tekijää. Musiikintunnistussovellukset eivät tunnistaneet sitä, vaikka kappale soi pitkään ilman taustahälyä mainoksen aikana. Tämä viittaa siihen, että kyseinen biisi on tehty varta vasten mainosta varten ja sitä ei siis löydy levyiltä tai striimauspalveluista.Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista, kuka esittää kyseisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Internetistä ei ainakaan tällä hetkellä näytä löytyvän varsinaisesti aiheeseen liittyviä sivustoja. Asiaa sivuavia sivuja löytyy Linkkikirjaston kautta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Asiasanahakemisto.aspx?FirstLett… ja sieltä asiasanahakemistosta kohdista kirjaimet, kirjaimistot, kirjasinlajit ja kirjasintyylit. Näistäkään ei kyllä pikaisesti katsomalla näytä löytyvän vanhoja kirjasintyylejä, mutta niistä voi olla apua.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy myös aihetta käsitteleviä kirjoja. Kirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2 ja kirjoja voi hakea asiasanoilla kirjaimet, kirjaimistot, kirjasinlajit ja kirjasintyylit.
Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä (joka alkaa siis Hyvää huomenta, Punahilkka) ajoittuu vuoteen 1909. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran ilmeisesti Pääskynen-lehdessä (alla linkki lehden digitoituun numeroon).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959068?page=5&term=Aamukahvin&term=%C3%A4%C3%A4ress%C3%A4
Ilona Merikoski: "Immi Hellén ihmisenä ja runoilijana" (artikkeli teoksessa Immi Hellen: Runoja, 1950, Valistus)
SKS / Tietopalvelu
Vanhoja lääkkeitä ei saa syödä. Tämän artikkelin mukaan vanhentuneet antibiootit saattavat vaurioittaa elimistöä, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2002/02/21/vanhentuneet-laakkeet-myrkkya
Kysykää neuvoa lähimmästä terveyskeskuksesta tai apteekista. Apteekissakin osataan neuvoa jonkinlaista kotilääkitystä uuden antibiootin saamiseen saakka. Lääkeasioissa ei kirjastoalan asiantuntemus riitä.
Lähimmän apteekin yhteystiedot löydät Apteekki.fi:stä, https://www.apteekki.fi/etusivu.html
Anjuska, Anjuta, Anjutta ovat Anjan slaavilaisperäisiä muunnoksia. Anja taas on Annan venäjänkielinen hyväilymuoto.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? 1992.
"Anna on heprean Hannah 'armo'. Anna on käytetyimpiä naisennimiämme. Sen suosio on peräisin puolen vuosituhannen takaa myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin meilläkin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä." Nimipäivä 9.12. vuodesta 1709 lähtien.
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1990.
Nimen yleisyyttä voi tutkia esim. Kaksplus -lehden nettisivun linkkien kautta
http://kaksplus.fi/odotus-ja-synnytys/mika-lapselle-nimeksi-/mika-lapse….
Pääset sieltä Väestorekisterikeskuksen nimpalveluun sekä eri maiden suosikkinimiin.
Anjuta-nimen yleisyyttä ulkomailla on vaikea sanoa,…
Opiskelijakortteja myöntävät eri opiskelijajärjestöt. Yliopistoissa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), lukioissa Suomen lukiolaisten liitto (SLL), ammattikorkeakouluissa Suomen Ammattikorkeakoulu-opiskelijayhdistysten Liitto (SAMOK) ja ammattioppilaitoksissa Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto (SAKKI ry). Muitakin on ks. luettelo yleisimmistä tästä linkistä:
http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijakortit.htm
Oppilaitoksesi kansliassa osataan varmaan neuvoa tarkemmin.
Myös VR ja Matkahuolto antavat kuvallisia opiskelijakortteja. Ehdot saamiseksi löytyvät täältä: http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijat.htm
Suomalaisessa fraasisanakirjassa sanan kissa kohdassa on fraasi "ei jaksa kissaakaan sanoa", toisin sanoen on todella väsynyt tai janoissaan. "Suomalainen fraasisanakirja Kivestä Kekkoseen, koonnut Sakari Virkkunen."
Seuraavista fraasisanakirjoista sanontaa ei löytynyt:
Outi Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi
Jukka Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Päivä pulkassa, puu pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla
Asiaa voi tiedustella myös Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut
Romanttisessa jännitysviihteessä yhtyvät jännitysviihteen ja rakkausviihteen tuntomerkit. Jännitysviihteen selkeimpiä lajeja ovat rikos-, vakoilu- ja sotakirjallisuus sekä fantasia- ja tieteiskirjallisuus. Rakkausviihdettä taas ovat mm. ns. tosikertomukset, pornografiset kertomukset ja romanttiset kertomukset, jotka eivät ole kovinkaan realistisia.
Esimerkkeinä rakkausviihteestä lääkäri- ja sairaalaromaanit, herraskartanoromanssit ja pseudohistorialliset tarinat. Tietenkin jo perinteiset sadut sisältävät elementtejä molemmista (vrt. Grimmin sadut mm.)
Jännitysteema tuli mukaan rakkausromaaneihin lähinnä naisen aseman vapautumisen myötä. Uskonto ja muut korkean moralistiset arvot eivät enää riittäneet rakkausromaanin elementeiksi, joten…
Kannattaa käyttää hyväksi Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoa osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat Milana etunimet ja tee haku. Saat vastauksessa selvityksen kummastakin nimestä :
Mari on lyhentymä Mariasta, joka on heprealaia-aramealainen nimi. Merkitys on epäselvä, mutta sen on arveltu tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä tai herratarta.
Mila (slaav. herttainen, suloinen) on itsenäinen nimi, mutta se voidaan tulkita myös Emilia tai Ludmilan, Milanan tai Milenan lyhentymäksi.
Kirjastosta löytyy myös joukko hyviä nimikirjoja. Ohessa muutamia:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria…
Tapio Rautavaaran omaelämärrasta En päivääkään vaihtaisi pois (Kirjayhtymä, 1978) löytyvä Laulaja taivaan portilla -runo on Veikko Virmajoen eli oikealta nimeltään Arvo Kalliolan (1894-1956) käsialaa. Kalliola tunnetaan paremmin sanoittajana, ja hänen sanoituksistaan löytyy listaus Suomen äänitearkistosta (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kalliola+Arvo). Painettuja runo- tai sanoituskokoelmia häneltä ei ole julkaistu, joten runo on parhaiten saatavilla Rautavaaran kirjasta.
Myös Lauri Pohjanpäällä on runo Laulaja taivaan portilla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Pohjanpään esikoiskokoelmassa Mielialoja (1910) ja myöhemmin esim. kokoelmassa Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910 - 1954. Oskar Merikanto on säveltänyt…
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Sveitsissä asuu ainakin aspiskyy, joka on sukua kotoiselle kyykäärmellemme. http://switzerland.isyours.com/e/guide/basics/ticks.snakes.html -opas tosin kertoo, että Sveitsin käärmeet eivät ole tappavan myrkyllisiä.
