Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansallisarkistoon, josta löytyy sukututkimuksen keskeisin lähdeaineisto. Kansallisarkistosta löytyvät 1600-luvun sotilsasiakirjat. Suomea koskevia asiakirjoja on myös Tukholman Krigsarkivetissa.
Kansallisarkisto:
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututk…
Lähteet: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/
http://www.sota-arkisto.fi/inet/aineistojakokoelmat.htm
Kuvailemasi kaltaista toimintoa ei HelMetissä valitettavasti ole. Muutamat muutkin asiakkaat ovat toivoneet erilaisia haku- ja järjestämismahdollisuuksia sekä muistilistoihin että lainaushistoriaan. Sinunkin kysymyksesi menee kirjastojärjestelmän ylläpito- ja kehittämisryhmän tiedoksi. Ehkäpä jossakin tulevassa ohjelmaversiossa nämä toiveet pystytään toteuttamaan.
Nimenmuutoksen voi tehdä minkä tahansa Vaski-kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan kuvallinen henkilökortti, joka on uudella nimelläsi, korjaus asiakasrekisteriin tapahtuu odottaessa eikä maksa mitään.
Mikäli tarvitset uuden kortin, sen hinta on 2 €.
Lisätietoa kirjaston sivuilta: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kyseistä teosta ei löydy Suomen yleisten tai tieteellisten
kirjastojen kokoelmatietokannoista eikä muistakaan käytössämme
olevista tietokannoista. Jos kyseessä on rajavartiolaitoksen tai
jonkun muun viranomaistahon julkaisema raportti, selvitys, tutkimus
tms. kannattaa ottaa yhteyttä ko. viranomaiseen tai laitokseen.
Kyllä, kannattaa lukita ainakin sellaisen kirjan varaus, jossa näkee olevansa hyvin kärjessä. Kuusi viikkoa ei toisaalta ole kuin kahden lainaajan sallitun laina-ajan pituinen, joten jos on jonossa kymmenien päässä, ei ehkä maksa vaivaa. Täytyy vaan muistaa sitten käydä "avaamassa" varaus, kun pystyy taas noutamaan.
Heikki Poroila
Ainakin toistaiseksi Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga Biblioteket) digitoima lehtiarkisto on käytettävissä ainoastaan tietyissä ruotsalaisissa tieteellisissä ja yleisissä kirjastoissa. Käyttöoikeuksia ei ole toistaiseksi laajennettu ulkomaisiin kirjastoihin. Rajoitusten syynä ovat tekijänoikeudet.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyddade-dagstidningar-utanfor-kbs-lokaler/
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/upphovsratt/
Kaikki petoeläimet näyttävät ajoittain syövän ruohoa, kuten kotoisat kissat ja koirat. Syytä ei tarkasti tiedetä, mutta oletettavasti eläin saa sillä lailla jotain tarvitsemaan ainesta. Karhu on luonnostaan sekasyöjä, jolle kelpaavat sekä eläimet että marjat ja hunaja.
Heikki Poroila
Kysyjä tarkoittaa kysymyksellään varmaankin Yleisradiota. Yleisradion toimintaa säätelee Laki Yleisradio Oy.stä. Laissa todetaan, että Yleisradio ei voi tuottaa sponsoroitua ohjelmaa eikä näyttää mainoksia.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380
Yleisradion eettisten ohjeiden mukaan piilomainonta ja tuotesijoittelu on kielletty. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/20/ylen-ohjelmatoiminnan-ja-sisaltojen-eettiset-ohjeet-ots
Se, että toimittaja kuvaa ohjelmaansa esimerkiksi kirkon edessä ei ole piitlomainontaa ellei toimittajalle tai Yleisradiolle makseta kuvauspaikan käytöstä. Näin ei yleensä ole. Jos ohjelmassa käsitellään uskontoon liittyvää asiaa, on pikemminkin luontevaa, että sen taustana on jokin asiaan liittyvä…
Pohjois-Haagan kirjastosta vastattiin, ettei heillä ole kirjastokissaa, kirjastokoira kylläkin on. Erään asiakkaan kissa on välillä vaellellut kirjastossa vapaana, voisikohan kyse olla siitä.
Suomen irrotti Ruotsista vuosina 1808-09 käyty ns. Suomen sota. Suomi liitettiin Venäjään, mutta se sai poliittisen erityisaseman omana valtiona ja valtakunnan osana: Suomi sai oman hallinnon keskushallintoa myöten, oman virkamiehistön ja oman Suomen asioiden esittelyjärjestyksen keisarille. Lyhyesti sanottuna, Suomi sai autonomian eli sisäisen itsehallinnon.
Jouko Vahtola, Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoissa ei ole lainata laitteistoa äänikirjan kuuntelua varten.
Vanamo-kirjastoista Janakkalan kirjastossa on lainattavana ns. Daisy-soittimia, joilla voi kuunnella esimerkiksi cd-muotoisia äänikirjoja. Soittimia saa lainaan Hämeenlinnaan tekemällä seutuvarauksen (2,5 euroa). Vanamo-verkkokirjastossa voit hakea soittimia hakusanalla daisy-soitin.
Merivoimilla on käynnissä Laivue 2020 -hanke, jossa korvataan merivoimien seitsemän poistuvaa alusta neljällä modernilla korvetilla. Alusten rakentamisen odotetaan käynnistyvän 2022. Rajavartiolaitoksella on vuorostaan käynnissä Vartiolaiva 2025 -hanke, jossa suunnitellaan kolmen vanhentuneen vartiolaivan korvaamista kahdella uudella monitoimialuksella. Alusten ominaisuuksia koskeva vaatimusmäärittely on käynnissä.
Historiasta löysin muutamia tapauksia, joissa merivoimien aluksia on siirretty Rajavartiolaitokselle tai sen edeltäjille. 1930-luvun alussa merivoimat lainasi toimintaansa aloittavalle merivartiolaitokselle neljä vanhaa raivaajaa. Sotien jälkeen merivoimat luovutti lakkautetulta Suojeluskuntajärjestöltä saamastaan kalustosta…
J. N. Vainion toimittama "Lauluja pienokaisille : kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi" (Valistus, 1921) on lainattavissa esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta ja Varastokirjastosta.
Hei!
Löysin sattumalta Kielikello-lehden artikkelista esimerkin sukunimestä Ots:
Esimerkiksi Ots, jonka virolainen genetiivi on Otsa, ja Ernesaks, viron genetiivi Ernesaksa.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/miten-virolaisia-sukunimia-taivutetaan-suom…-
Kirjastoissa on myös paljon viron kielen oppikirjoja, joita voi tulla lainaamaan.
Esim: Renate Pajusalu: Meie keelesild (Otava, 2017)
8-11-vuotiaille pojille voisin suositella Timo Parvelan Pate- ja Kepler62-sarjoja sekä Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjoja.
Jännityksestä tykkääville Kalle Veirton Henkka ja Kivimutka -sarjaa ja samalta kirjailijalta urheilunmaailmaan sijoittuva sählymestarit.
Verkkokirjastosta hakemalla lastenkirjallisuus ja haluttu aihe esim. seikkailu löytyy lisää luettavaa.
Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy eriaiheisia vinkkilistoja, joista voisi löytyä hänelle kiinnostavaa luettavaa. Sivuilla on vinkkejä mm. näistä aiheista: hyvinvointi, luonto ja ympäristö, matkailu ja urheilu ja vapaa-aika. Vinkeissä on niin tieto- kuin kaunokirjojakin. Myös kirjailija suosittelee -vinkeistä voisi löytyä sopivia. Mukavaa lukukesää!
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Ensimmäisen maailmansodan vuoksi eduskuntaa ei kutsuttu koolle vuoden 1914 jälkeen, joten käytännössä Lundström toimi kansanedustajana koko vaalikauden ajan, vaikka hän kuolikin ennen seuraavan kauden alkua. Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen täysistuntoon 5.4.1917 heinäkuussa 1916 järjestettyjen vaalien tuloksen mukaisessa kokoonpanossa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Documents/Vaalikausi-1914-1914.pdf
http://itsenaisyys100.fi/eduskunta-kokoontui-suurin-odotuksin-5-huhtikuuta-1917/
