Et tarvitse uutta kirjastokorttia. Sundomissa oleva kirjasto on yksi Vaasan kaupunginkirjaston lähikirjastoista. Sundomin kirjastossa käy sama kirjastokortti kuin pääkirjastossa, lähikirjastoissa ja kirjastoautossa.
Iida Turpeista ei palkittu yhdestä novellista, vaan kokoelmasta tekstejä. Kilpailun tuomaristo (Siri Kolu, Anne Leinonen, Pirkko Heikkinen) luonnehti perusteluissaan Turpeisen tekstejä mm. seuraavasti: "Viimeiseen asti hiottu ja jäsennelty kokoelma, jonka tekstit hakevat rohkeasti rajaa tiiviin proosailmaisun ja runollisen monimerkityksisyyden välillä. Teksti on kuulasta, ilmavaa, ajatuksia herättävää ja jättää tilaa tulkinnalle. Kirjoittajalla on tunnistettava omaääninen lause. Kokoelma on teoksena punnittu ja täysin julkaisuvalmis."Tietokantoihin tekemieni hakujen perusteella Iida Turpeiselta ei löydy julkaistuja novelleja.JH Erkon kirjoituskilpailu (erkonkilpailu.net)
Hei,Digi- ja väestörekisterin mukaan sukunimeä "Rejsträm" ei löydy Suomesta. Nimellä Rejsträm ei siis löydy tietoa, mutta sukunimi Rejström on hieman yleisempi. Esimerkiksi Tom Rejström on tunnettu suomalainen näyttelijä.Lisää Rejström-sukunimestä voi lukea osoitteesta:Rejström: Sukunimi-info (salste.net)Lähteet:Näyttelijäliitto: Tom Rejström Tom Rejström - Näyttelijäliitto - Skådespelarförbundet ry (nayttelijaliitto.fi)Digi- ja väestövirasto: NimipalveluNimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)Sukunimi-info: Tietoa suomalaisista sukunimistäSukunimi-info (salste.net)
Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomessa ei ollut käytössä asevelvollisuutta.Toisen maailmansodan aikaisen vuoden 1942 asevelvollisuuslain 19 § toteaa seuraavaa:"Asetuksella voidaan määrätä toistaiseksi jätettäviksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana valtion, kunnan ja seurakunnan viran tai toimen haltijoita, jos se tärkeän yleisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi, niin myös niitä liikenne- ja tiedoituslaitosten virassa tai toimessa olevia, joiden palvelukseen kutsuminen voisi maanpuolustuksen haitaksi saattaa mainittujen laitosten toiminnan vaaranalaiseksi. Liikekannallepanon sattuessa voidaan myös erityisten ammattien harjoittajia ja muita yksityisiä henkilöitä, joiden palvelukseen kutsuminen saattaisi puolustusvoimien…
Etsimäsi kaltaisia kirjoja ei ole aivan helppoa löytää. Ensinnäkään ei ole aivan yksiselitteisiä hakusanoja, joilla tällaisia kirjoja löytäisi — esimerkiksi kirjastonkin aineiston asiasanoituksessa hyödyntämä YSO ei sisällä "peggingia" tai "strap-on -seksiä" asiasanoina. Toiseksi Suomessa tällaisia kirjoja ollaan kirjoitettu ilmeisen vähän tekemieni hakujen perusteella. Esimerkiksi englanniksi puolestaan on kirjoitettu iso kasa tällaisia kirjoja: löysin lukuisia internet-sivuja, joille on listattu kirjoja, jota sisältävät miehen ja naisen välistä strap-on -seksiä; esimerkiksi Goodreads ja Reddit pitävät sisällään paljon tällaisia listauksia. Tarkistin kymmenistä tällaisista teoksista, olisiko niistä suomennosta, mutta huonolla…
Stressiä käsittelevässä kirjallisuudessa puhutaan akuutista stressivasteesta eli niin sanotusta "taistele tai pakene" -reaktiosta, jonka sympaattinen hermojärjestelmämme stressaavassa tilanteessa aktivoi. Taistele tai pakene -reaktio on kehittynyt ihmisille tuhansien vuosien saatossa. Aikoinaan ihmisen kohdatessa sapelihammaskissan tai muun vastaavan petoeläimen, seurauksena oli stressireaktio, jossa ihmisen oli välttämätöntä tehdä nopea päätös siitä, pakeneeko hän paikalta mahdollisimman nopeasti vai taisteleeko petoeläintä vastaan. Nykyään ihmisen keho reagoi stressitilanteessa samankaltaisesti, vaikka uhkatilanne ei olisikaan yhtä vakava.Aina kun ihmiselle tapahtuu jotain uhkaavaa tai jännittävää, hengissä säilymiseen tähtäävä taistele…
Olisikohan kyseessä tämä kuunnelma?TEKIJÄ Vainio, Väinö, dramaturgi.TEOS Ruohometsän kansa / sovittanut ja ohjannut Väinö Vainio ; suomentanut: Kersti Juva.Julkaisutiedot Helsinki : YLE Tallennemyynti, 2006ULKOASU 2 CD-äänilevy (2 h 3 min)
Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
Vastaajistamme kukaan ei vaikuttanut löytävän ajatusta, jota etsit. Yritin selailla ja etsiä hakemalla eri kielillä, mutta en löytänyt tällaista ilmausta, yleisin lienee juuri tuo näkymättömyys. Muita yhteisiä termejä olivat lähinnä ilmaukset, joita käytettiin useammalla kielialueella olivat esim. vanha ranska ancienne, italian anziana, espanjan anciana tai erilaiset ilmaukset, joilla kierretään tuo vanha: edistynyt ikä (italia età avanzata) tai vanhempi (esim. esp. señora mayor). Näissä ei kuitenkaan missään ole ilmeisesti etsimääsi lisämerkitystä. Minkälainen lisämerkitys etsimälläsi ilmauksella tarkemmin kerrottuna olisi? Vai etsitkö sanaa, joka muistuttaa asultaan tuota invisible-sanaa?
Itse en ole kuullut, että vernissaa valmistettaisiin japaninpuusta, vaan yleensä sitä valmistetaan pellavaöljystä keittämällä. Japaninpuu-nimisestä kasvista en onnistunut löytämään tietoa. Wikipedian artikkelissa kerrotaan tarkemmin pellavaöljystä.Lähde:Pellavaöljy. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pellava%C3%B6ljy (Viitattu 3.5.2025)
Tässä listattuna kirjallisuutta, josta voisi löytyä vastaus kysymyksiisi. Nämä kirjat löytyvät myös OUTI-kirjastojen kokoelmista (linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon): George Orwell: Sinä ja atomipommi : kirjoituksia 1940-luvulta https://outi.finna.fi/Record/outi.2219485?sid=5009593799Tarmo Kunnas: Fasismin lumous : eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana https://outi.finna.fi/Record/outi.1350582?sid=5009593799Jason Stanley: Näin toimii fasismi : vastakkainasettelun politiikka https://outi.finna.fi/Record/outi.2256233?sid=5009593523Veikka Lahtinen: Mikä libεralismia vaivaa? (enemmän ehkä kapitalismista liberalismista) https://outi.finna.fi/Record/outi.2168418?sid…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voi tarkastella Suomen väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien määriä. Sami-nimisten määrät syntymävuosikymmenen mukaan näkee täältä: https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Sami. Tulokset eivät kuitenkaan kerro, kuinka moni Sami-nimen saaneista on edelleen elossa. Yksityiskohtaisempien tietojen saatavuutta voi kysyä Digi- ja väestötietovirastolta.
Näissäkin kirjoissa on vain yksi säkeistö Helmeri merta purjehtii -laulusta, mutta pidempänä versiona kuin lähettämässäsi liitteessä. Koulun musiikki. 3-4 (Otava, 1986)Koulun musiikki. 3-4 : Opettajan kirja (Otava, 1987)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009)Kaarina Helakisan kirjoittamassa runossa on kaksi säkeistöä. Runo on julkaistu vuonna 1976 teoksessa Posetiivi (WSOY) ja se on nimeltään Helmeri Meri. Jukka Jarvolan säveltämät runot löytyvät Posetiivi-nimiseltä kasetilta ja LP-levyltä. Helmeri Meri -runon voi lukea myös Helakisan teoksesta Niille joilla on nauravat korvat : valitut runot (Otava, 2008) sekä kokoelmista Vauhtipyörä : meidän lasten runot (Otava, 2002) ja Pieni aarreaitta. 3 : Runoaitta (WSOY…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kirkua taipuu "minä kirun", mutta alaviitteessä kerrotaan että sanan heikkoasteiset muodot (kirun ym.) ovat harvinaisia. Myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello-lehden artikkelissa mainitaan, että kirkua-verbi esiintyy vain harvoin heikkoasteisissa muodoissa (kirun, älä kiru jne.), mutta sitä voidaan tarvittaessa taivuttaa kuten sanaa parkua. Kirunta tosiaan kuulostaa korvaan oudolta, mutta mahdollinen sana se silti varmaankin olisi.
Yksittäisten neutraalien kilpailijoiden (Individual Neutral Athletes, AINs) kategoria otettiin käyttöön Kansainvälisen olympiakomitean toimesta Pariisin olympialaisissa vuonna 2024. Nämä kilpailijat ovat venäläisiä tai valkovenäläisiä, jotka eivät voi kilpailla oman maansa edustajina voimassa olevien pakotteiden vuoksi. Ehdot tällaiselle kilpailijalle ovat erittäin tiukat. Vuonna 2024 vain 11 kaikkiaan 4600 olympiakilpailijasta täytti nämä ehdot.Ehtoja on kaikkiaan kuusi. Nämä ovat ehdot tiivistetyssä muodossa ja niiden tarkempi sisältö löytyy alla olevasta linkistä.Ehdot täyttävät venäläiset tai valkovenäläiset kilpailijat kilpailevat ja palkitaan yksittäisinä neutraaleina kilpailijoina. Ei siis maidensa edustajina.Venäläisten tai…
Pennasella oli kiinnitys Lappeenrannan kaupunginteatteriin 1953–57 ja Kotkan Kaupunginteatteriin 1957–63. Hän valmistui Tampereen Yhteiskunnallisen korkeakoulun draamastudiosta vuonna 1962, ja siirtyi Tampereen Teatteriin vuonna 1963. Pennanen kiinnitettiin 1969 Helsingin Kaupunginteatteriin ja liittyi lopulta vuonna 1973 Suomen Kansallisteatterin kaartiin, josta hän jäi sairauseläkkeelle vuonna 1985.Lähteitä:Martti Pennanen | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fiilona.tinfo.fi/tekija_tieto.aspx?id=16961
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Dušetška Душечка (1899). Siitä on ainakin kolme suomennosta.Juhani Konkan suomennoksessa novelli on nimeltään Kullanmuru. Suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksista Anton Tšehov: Suudelma ja muita novelleja (1986) sekä Valitut novellit , 2 (1959).V. Leväsen suomennos Sydänkäpynen sisältyy teokseen A. P. Tshehov: Kertomuksia (1953). Matti Lehmosen käännös Sydänkäpynen on luettavissa teoksesta A. P. Tshehov: Valittuja : Kertomuksia ja novelleja. 2 (1945). https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6628https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=34
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana…
