Kolmiosainen jatkokertomus Emännän tytär on ilmestynyt Koti –lehdessä vuonna 1990. Kirjoittajiksi mainitaan Enni ja Johanna Mustonen. Ensimmäinen osa Kaupunki kutsuu Koti 1990 : 10 s. 2-3, 23.Toinen osa Tupatöissä Koti 1990 : 11, s. 2-3. Kolmas osa Laittaa niitensä itse Koti 1990 : 12, s. 2-3, 39. Kirjana Emännän tytär ei ole ilmestynyt.
Oulun pääkirjasto on auki ma 30.7.2018 auki klo 9-20, ensimmäinen aukiolotunti 9-10 on itsepalveluna. Omalla muistitikulla olevaa asiakirjaa voi muokata ja tulostaa. Tulostusmaksu on 0,20 euroa/sivu.
Kun katson ristihin löytyy tosiaan ainoastaan Laulun sanoma 3 -nuottikirjasta. Laulukirja on saatavana Karstulan kirjastosta. Kirjan voi tilata sieltä kaukolainaksi, voit kysyä lisää omasta lähikirjastostasi.
Kysyjä tarkoittanee oktatonista asteikkoa eli skaalaa, jossa on kahdeksan säveltä. Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=22&la=fi
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Keskikirjaston verkkokirjastosta asiasanoilla strategia ja johtaminen saa hakutulokseen seuraavat kirjat: tässä linkki hakutulokseen.
Tässä vielä linkki hakutulokseen, josta löytyy markkinointistrategiasta kirjoja Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Kirjat on järjestetty julkaisuajan mukaan.
Oodista voi varata vain yhden ryhmä- tai työtilan kerrallaan. Uuden varauksen voi siis tehdä vasta edellisen kokoontumisen jälkeen. Huonetta ei siis voi varata pysyvästi omaan käyttöön. Varaaminen tapahtuu Varaamo-palvelun kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Oodin_tilat/Ryhma_ja_tyotilojen_kayttosaannot(175256)
Helppo pianosovitus löytyy esimerkiksi kokoelmasta Songs of the 60's. Kokoelmaa näytti äsen olevan kaksi kappaletta hyllyssä eli siitä vaan linkin kautta varaamaan.
Heikki Poroila
Ilmatieteen laitoksen internetsivulla puhutaan Kastepisteestä ks. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus. Kyseessä voi olla myös sumu, esim. säteilysumu, utu tai auer.
Hei,
samankaltaiseen kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aikaisemmin, laitan linkin vastaukseen.
Sananlasku ei ole aivan sama mutta hyvin samankaltainen. Voisiko kyseessä olla tämä kiinalainen sananlasku?
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjasta-loytyy-ilmeisesti-kiinalainen
Nopealla silmäilyllä näille 'linna'-alkuisille nimityksille ei Joensuuta käsittelevästä kirjallisuudesta tunnu löytyvän selitystä. Lähteissä toistui useaan otteeseen kaksi eri karttaa: vuoden 1848 asemakaava, jossa Linnunlahti on muodossa 'Linnalaks', sekä Jakob Richard Steniuksen piirtämä karttaluonnos Joensuusta v. 1840-1848, jossa esiintyy nimitys 'Linnaniemi'. Kirjoitusvirheestä siis tuskin on kyse, vaan pikemminkin paikan ruotsinkielisen nimen 'Linnalax' mukailemisesta. Joensuun ruotsinkielisiä paikannimiä on käsitelty tässä opinnäytteessä v. 2019: https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20190586/urn_nbn_fi_uef…. Tekijän mukaan nimen Linnalax etymologia on epäselvä.
Helmet-kirjastojen lainojen eräpäiviin on tullut muutoksia koronatilanteesta johtuvien kirjastojen rajoitettujen palvelujen takia. Niistä tarkemmin Helmetin sivuilla:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Todennäköisesti pitkissä laina-ajoissa on kyse tästä.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy useita Kontulaa käsitteleviä teoksia. Seuraavasta linkistä pääset tarkastelemaan näitä teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SKontula__Ff%3Afacettopicplace%3AKontula%3AKontula%3AKontula%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Hei! Vantaan kirjastoissa ei ole tällä hetkellä skannaaminen mahdollista johtuen rajoitetuista palveluista koronaepidemian leviämisen hillitsemiseksi. Rajoitusten voimassaoloa on jatkettu 31.3.2021 asti. Kun skannaus on taas mahdollista niin se on ilmaista.
Veijo Meren romaaniin ”Suku” pohjautuvan näytelmän Nuorempi veli (Den yngre brodern) ohjelmatiedot löytyvät Ritva-tietokannasta. Ohjaajaksi on tosin merkitty Pekka Koskinen, ei Pekka Saaristo
Ohjelman katselu on mahdollista RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ympäri Suomen, nykyiset koronarajoitukset huomioon ottaen.
Jos ohjelman haluaa tilata yksityiseen käyttöön, tämä tapahtuu Ylen kautta. Ylen sivuilta löytyy ohjeet tähän ja tarvittavat yhteystiedot: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy asiaa koskeva artikkeli, josta löytyvät myös linkit Tilastokeskuksen sivuille: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toim….
Käytettävissä olevasta kirjallisuudesta tietoa ei löytynyt. Jyväskylän yliopistolla on Kysyttävää luonnosta tai tieteestä -palsta. Kysymys kannattaakin esittää heille.
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Myös Suomen Luonto -lehdellä on Kysy luonnosta -palsta. Tosin valittuihin kysymyksiin vastataan vain Suomen Luonto -lehdessä. Osa vastauksista poimitaan kuitenkin myös heidän nettisivuilleen.
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Iosifidh vaikuttaisi olevan kreikankielinen nimi, kuitenkin melko harvinainen sellainen. Samantyyppisistä nimistä yleisempiä nimiä ovat esimerkiksi Iosifides ja Iosifidis.
