Kuhmoisten kirjastosta (http://www.kuhmoinen.fi/kirjasto/ ) kerrottiin taiteilijasta seuraavaa:
Niilo Suojoki (1.1.1908-14.11.1969) oli itseoppinut taiteilija, joka edusti realistista tyylisuuntaa ja oli erikoistunut kansatieteellisiin aiheisiin. Hän syntyi Hämeenlinnassa, vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingissä, missä toimi huonekaluverhoilijana ja oli myös koristemaalarin opissa. Kuhmoisiin Ja Päijälän kylään hän päätyi Tampereen aikanaan. Ihastui ja rakensi itselleen Leppäkosken rantaan ensin talon, jonka seinät koristeli freskoin.
Toiselle puolen Leppäkosken rantaa hän suunnitteli itselleen erämaa-ateljeen, Riihigallerian. Vaimonsa, poikansa ja paikallisten kirvesmiesten avustamana taiteilija pystytti kuudesta riihestä…
Sanonta on peräisin G. B. Shaw'lta, hänen vuonna 1903 julkaistusta aforismikirjasestaan Maxims for revolutionists: "He who can, does. He who cannot, teaches."
Seteleiden arvoon vaikuttavat huomattavasti paitsi niiden kunto myös mm. se, mihin sarjaan ne kuuluvat. Esim. kuntoluokassa 1+, jossa sallitaan vain pientä yleistä kulumista ja setelin pienimpienkin yksityiskohtien on oltava näkyvissä, vuoden 1963 5 markan setelin arvo vaihtelee vuoden 1980 tietojen mukaan noin 2 eurosta aina liki 90 euroon ollen kuitenkin yleensä kahden ja kuuden euron välillä. Vuoden 1963 10 markan setelin arvo taas liikkuu yleensä noin 5 ja 90 euron välillä.
Yksityiskohtaisempaa tietoa saa erilaisista numismatiikkaa ja rahojen arvoa käsittelevistä teoksista, esim. Erkki Borg, Rahan väärti, 1980. Kannattaa myös muistaa, että alan liikkeissä on paras asiantuntijuus tällaisissa täsmällistä tietoa vaativissa kysymyksissä.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan ihminen-sanalla on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä; muun muassa karjalan imehnine, vepsän inehmoi, vatjan inehmiin tai viron inimene. Alkuperäisen muodon määrittäminen on hankalaa, eivätkä tutkijat ole päätyneet yksiselitteiseen tulkintaan. Joidenkin tutkimusten mukaan sana 'ihminen' saattaa johtua mordvan sanasta 'inze' (vieras). Toiset arvelut viittaavaat ilma-sanan ja ihme-sanan johdoksiin. Suomen vanhassa kirjakielessä sana on esiintynyt muodossa 'inhiminen'. Nykymuodossa sana on mainittu ensi kerran 1544, mutta yleistynyt 1600-luvulla.
Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY, 2004
Ilmeisesti kyse on surumuistamisesta. Osanottomme on oikea muoto. Tätä on kysytty joskus myös Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnasta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimisto_ja_sen_historia/kielineuvonnan_vuosikymmenet_1970-luku
Surunvalittelukirjeisiin malleja löytyy mm. sekä saksan että ranskan kielen oppikirjoista.
Saksaksi osanottoa puolison poismenosta voi viestiä mm. seuraavanlaisilla ilmaisuilla:
Der Verlust Ihres (Ihrer) lieben Mannes/Frau hat auch mich tief betroffen. Von ganzem Herzen wünsche ich Ihnen Kraft für die kommende Zeit.
Lieber/Liebe X,
mit Erschütterung habe ich die Nachricht vom Tod Deines/Deiner lieben Mannes/Frau gelesen.
Darf ich Dir mein herzliches Beileid ausdrücken.
Mit aufrichtiger Anteilnahme.
Dein/Deine X
Oheista fraasia voi myös muokata omaan tarpeeseen soveltuvaksi:
Zum Tode Ihres Firmenbegründers sprechen wir Ihnen unser tiefes Mitgefühl aus.
Ranskaksi surunvalittelukirjeen voi muotoilla:
Cher Monsieur, chère Madame /cher ami /…
Ehkäisypillereitä pidetään hyvin varmana ehkäisymenetelmänä, joten raskauden mahdollisuus on epätodennäköinen, jos kuukautiset jatkuvat runsaina.
Alkuraskauden verenvuoto ei ole harvinainen oire. Usein vuoto on niukkaa, kivutonta ja vaaratonta. Verenvuoto voi kuitenkin olla merkki poikkeavasta raskaudesta. Runsaampi verenvuoto viittaa keskenmenon mahdollisuuteen. Voimakkaat alavatsakivut taas voivat viitata kohdunulkoisen raskauden mahdollisuuteen. Vähintään joka kymmenes raskaus päätyy keskenmenoon, yleensä raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.
Niukka alkuraskauden verenvuoto ajankohtana, jolloin kuukautisvuodon pitäisi alkaa ("valekuukautiset"), on tavallinen oire, sitä esiintyy joka neljännellä naisella. Jos vuoto on…
En onnistunut löytämään yhtään suomalaista progeriatapausta. Maailmanlaajuisesti todettujen tapausten määrä lienee tällä hetkellä yhä alle kahdensadan. Helmikuussa 2012 elossa olevia progerialapsia oli yhteensä 89 32 eri maassa, mutta asiantuntijoiden arvion mukaan taudin vielä diagnosoimattomia tai tunnistamattomia esiintymiä voi olla jopa 150.
Progeriasta kerrottiin ensimmäisen kerran julkisuudessa vuonna 1754 Iso-Britanniassa. Ensimmäiset tarkat kuvaukset taudista julkaisivat Jonathan Hutchinson (1886) ja Hastings Gilford (1897), joiden mukaan sitä kutsutaan myös Hutchinson-Gilfordin syndroomaksi.
Progerialapset syntyvät normaalisti, mutta sairauden oireet ilmenevät 18-24 kuukauden iässä, minkä jälkeen alkaa vaikuttaa siltä kuin heidän…
Jos olet varma, että olet palauttanut HelMet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kaupunkien kirjaston kirjan, voit mennä teoksen omistavaan toimipisteeseen, josta käsin sitten lähdetään selvittämään, olisiko kirjasto itse tehnyt virheen eli kirja olisikin esim. hyllyssä tai jäänyt siihen kirjastoon, johon olit sen palauttanut.
Jos kuitenkin arvelet kirjan hukkuneen sinulta, löytyy maksuista ohje HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteen kohdasta "Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen". Vahingoittuneen tai kadonneen kirja-aineiston korvaamiseen on käytännössä kaksi tapaa:
1) Aineisto maksetaan kaupunginkirjaston määräämällä korvausmaksulla, joka aikuisten aineistosta on vähintään 17 euroa/nide ja lasten aineistosta vähintään 9…
Jos kirjoja ei voi viedä kierrätykseen tai antikvariaattiin, ne pitää lajitella sekajätteeseen.
Kirjat eivät valitettavasti tällä hetkellä kelpaa paperinkeräykseen edes kansien poiston jälkeen, sillä sivut pysyvät tiiviinä kokonaisuutena eivätkä ne hajoa käsittelyprosessissa riittävän nopeasti.
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/kirja/
Suomesta ei ole ikinä löydetty ainuttakaan dinosauruksen luuta. Mannerjää hävitti suurimman osan niiden eläinten jäänteistä, jotka elivät täällä ennen viime jääkautta, joka päättyi noin 11 600 vuotta sitten, ja aikaisemmin eri jääkausivaiheiden välillä. Lisäksi Suomen hapan maaperä on vaikuttanut luiden tuhoutumiseen syövyttämällä niitä.
Suomesta löydetyt muinaisten eläinten jäänteet ovat hyvin paljon nuorempia kuin maapallolta löytyneet dinosaurusten luut: Dinosaurusten luut ovat noin 300/250 - 65 miljoonaa vuotta vanhoja, kun taas vanhin todiste Suomessa eläneistä eläimistä on Vimpelistä löydetty 107 000 vuotta vanha majavapato. Maamme vanhin eläinluulöytö on Espoosta löydetty mammutin poskihammas, joka on yli 43 000 vuotta vanha.…
Harrastajien ja ammattilaisten nettiin laatimia sivuja voi käyttää kun koittaa määrittää kolikoiden arvoa, esim. http://www.kolikot.com/markat/
Rahaliikkeissä tiedetään myös kertoa paljonko kolikoista saa. Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Suomen numismaatikot julkaisevat oppaita Suomen rahoihin arviohintoineen ja näitä on saatavissa kirjastoista.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Katso http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät kaikki väestötietojärjestelmässä olevat etunimet. Sen mukaan Jooa-nimen on saanut vuosina 1960-1999 54 henkilöä, joista viisi naisia. Vuodesta 2000 lähtien nimi on vakiintunut miehen nimeksi ja nimen suosio on kasvanut niin, että vuosina 2000-2008 nimen on saanut jo 172 henkilöä.
Nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta ja siksi se vaihteleekin, joissakin läheteissä nimi on Joonaksen muunnos (Riihonen, Eeva ”Mikä lapselle nimeksi), joissain taas se olisi raamatullista perua, muunnelma nimestä Jooas. Myös Joakim-nimeä on esitetty alkuperäksi.
Joonas, alkup. heperan kyyhkynen, nimipäivä 29.3.
Joakim, alkup. heprean Jumalan asettama ja ylistämä, nimipäivä 20.3
Kirjastosta löytyy…
Yleensä Sara-nimi yhdistetään Saaraan, jonka merkitys heprean kielessä on 'ruhtinatar' (alunperin Sarai). Nimi on yli 4000 vuotta vanha ja tunnetaan kaikkialla maailmassa. Vanhassa testamentissa Saara oli patriarkka Abrahamin puoliso. Useissa kielissä esiintyvä Sarah vastaa alkuperäistä heprealaista muotoa.
Pentti Lempiäisen mukaan Saraa voidaan suomen kielessä pitää myös luontonimenä (sarat = kasvisuku).
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005.
Helsingin Sanomien verkkopalveluun sisältyvä päivän lehti ei sisällä lainkaan ilmoituksia. Päivän lehden arkisto ulottuu vuoteen 2012. Kirjastoissa käytössä olevalla ePress -palvelulla voi etsiä Helsingin Sanomien näköislehdistä myös kuolinilmoitukset esim. juuri henkilön nimen mukaan. EPressin arkisto on luettavissa kaksi kuukautta lehden ilmestymispäivästä. Pitemmältä ajalta kuolinilmoituksia voi etsiä lehden mikrofilmatusta arkistosta selaamalla lehtiä päivämäärän mukaan. Mikrofilmattuja lehtiä on Vantaan, Helsingin ja Espoon kirjastoista, http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1600418__Shelsingin%20sano….
Anri nimen alkuperästä tai merkityksestä ei ole esitetty tietoja. Anri on mahdollista yhdistää nimiin Henri ja Henriette näiden ranskalaisen ääntämyksen perusteella. On myös esitetty, että Anri on mahdollisesti lyhennelmä nimestä Anitra.
Etunimenä Anri on tullut Suomessa näkyville ensimmäisen kerran vuonna 1924.
Aino Matilda Viitainoja kirjoitti salanimellä Aino Salla "Anri, tunturien tyttö" -kirjan, joka ilmestyi vuonna 1945. Kirja luultavammin lisäsi Anri -nimen suosiota.
Eero Kiviniemi esittää kirjassaan Suomalaisten etunimet (Karisto, 2006) erikoisen selitysmahdollisuuden nimelle. Vuodesta 1912 on alkujaan Euroopan alppilaaksoissa valmistettu lasta esittäviä puuveistoksia, joihin on ollut merkittynä veistokset tuottaneen yhtiön nimi…
Belcherin merikäärme, nuolimyrkkysammakko, Inland taipaani, sinirengastursas ja kuutiomeduusa ovat kärkipaikoilla myrkyllisten eläinten listalla.
http://tieku.fi/luonto/elaimet-ja-kasvit/12-elainryhmaa-joita-kannattaa…
http://www.animaldanger.com/most-poisonous-animals.php
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston osastoista ainoastaan tieto-osastosta on tehty pohjakartta, johon on merkitty osaston luokkien sijainnit.
Karttoja löytyy tieto-osastolta useampi kappale. Ne on sijoitettu valoaukkoa sekä porraskuilua kiertäville kaiteille. Kartat on painettu A3 kokoiselle paperille ja laminoitu muovilla. Sähköisessä muodossa vastaavaa karttaa ei löydy.
Pääkirjaston kaikilta osastoilta, luukuun ottamatta lasten ja nuorten osastoa, löytyy myös kartat, jotka tarjoavat yleisen katsauksen kunkin osaston aihealueista ja aiheryhmistä. Tieto-osastolla kartta sijaitseen osastolle johtavan portaikon yläpään lähettyville sijoitetussa ilmoitustaulusssa, kirjallisuus ja taiteet osastolla neuvontatiskiä vastapäätä olevassa…
Malleja löytyy asiakirjaoppaista, esimerkiksi Lakitieto 3:sta sekä sen edellisistä painoksista Asiakirjakaavoja selityksineen, jotka ovat Esko Hakkilan ja Heikki Simolan kirjoittamia. Niitä on hyvin saatavilla Suomen kirjastoista, eivätkä kaavat ole vuosien varrella muuttuneet. - Kaksi todistajaa tarvitaan.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, kertoo Nea-nimen olevan lyhentymä nea-loppuisista nimistä esim. Linneasta. Nimi on ollut Suomen almanakassa 3.8. vuodesta 1995. Nimestä esiintyy myös kirjoitusasu Neea. Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? -kirja kertoo myös, että Nea voi olla lyhennys Linneasta. Ortodoksisessa kalenterissa Nea voi olla pyhän Neonilla-nimen lyhennys. Mikäli Nea johdetaan Linneasta, joka on ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén muistoksi annettu nimi, on nimen alkuperämaa Ruotsi.
