Rikkaruohot eivät ole mikään yhtenäinen kasvilajityyppi. Rikkakasveiksi lasketaan monia hyvin erilaisia ja eri tavoin lisääntyviä luonnonkasveja. "Rikkakasviksi luonnonkasvit muuttuvat, kun niistä on haittaa muille kasveille, pihan eliöstölle tai ihmiselle. Ne tukahduttavat muita kasveja, käyttävät viljelykasvien ravinne- ja vesivaroja, sekä vaikuttavat sadon määrään.
Yksivuotiset rikkakasvit kuolevat syksyllä, mutta niiden siemenet säilyvät talven yli. Maassa on yksi- ja monivuotisten rikkakasvien siemenpankki, kun maata käännetään tai harataan, siemenet nousevan pintaan ja itävät. Rikkakasveja ilmestyy myös pihan tyhjiin kohtiin pitkin kesää aina syksyyn saakka.
Yleisiä monivuotisia rikkakasveja ovat juolavehnä, leskenlehti,…
Saman katon alta ei taida löytyä sekä lauluopetusta että äänityspalvelua. Uudessakaupungissa toimii äänitysstudio ja musiikkitarvikeliike Backsound.
Lauluopetusta järjestää esimerkiksi Vakka-Suomen Musiikkiopisto. Myös Vakka-Suomen Kansalaisopistolla on laulukursseja tarjolla, mutta niihin on hakuaika aina lukukauden alussa.
Musiikkialan osaajia tai yhteyksiä saattaisi löytyä myös Luovien ihmisten vertaistukiryhmästä kulttuurikeskus Crusellista.
Julkisista hakemistoista ei valitettavasti Uudestakaupungista tai ihan lähialueelta löydy kysymääsi yhdistelmää.
Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema näköispainos teoksesta Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut.
Alkuperäisessä laitoksessa teoksen nimi on Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset/ sananlascut/ mahdollisuden jälken monialda cootut/ ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
Näköispainos on julkaistu nimellä Sananlaskut.
https://finna.fi/Record/ratamo.40068
Niin ikään SKS:n julkaisema näköispainos Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut (1907) on lainattavissa ainoastaan SKS:n kirjastossa.
Teos on luettavissa myös netissä:
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=File:Florinus_-_Wanhain_Suomalaisten_Tawaliset_ja_Suloiset_Sananlaskut.pdf…
Hiihtolajien kansainvälinen kattojärjestö FIS on määritellyt maastohiihtokilpasuksen vähimmäismitat varsin tarkasti. Suksen leveyden tulee olla vähintään 40 mm. Huippuhiihtäjillä voi nykyisin olla suksipakassaan 10–12 kilpaparia molemmille tyyleille ja erilaisille keleille.
https://assets.fis-ski.com/image/upload/v1544086634/fis-prod/Specificat…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suksi
https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/1f102230-2f8d-47ff-805f-bbe0d18…
Nimenmuutoksen Helmet-kirjastojen asiakastietoih voi tehdä vain henkilökohtaisesti kirjastossa. Käy siis missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Usein_kysyttya__Tas…
Kuvauksesi osuvat näihin kahteen kirjaan:
Sylvia McNicoll: Lumen armoilla (suom. Nina Mäki-Kihniä, 2015)
Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö (2011)
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Ilta-Sanomissa 12.3. julkaistuun, sarjamurhaaja Michael Fourniretistä kertovaan juttuun kirjan nimi on ilmeisesti suomennettu sujuvuuden vuoksi (ks. https://www.is.fi/viihde/art-2000009438204.html).
Kirjan ranskankielinen nimi on Le fils de l'ogre. Linkki kirjan tietoihin Amazonissa: https://www.amazon.co.uk/gp/product/B07HCPGRS5/ref=dbs_a_def_rwt_hsch_v…;
Valmista listaa tällaisista tuotteista en löytänyt. Kuluttajaliiton Syö hyvää -sivustolla on kuitenkin mahdollista vertailla eri tuotteiden ravintoarvoja joko selaamalla eri tuoteryhmiä tai hakemalla suoraan tuotteen tai valmistajan nimellä: https://syohyvaa.fi/tuotevertailut/.
Sellaisten tuotteista esitettyjen ravitsemusväitteiden kuin "sokeriton", "ei lisättyjä sokereita" tai "sokeria vähennetty" käyttö edellyttää tiettyjen ehtojen täyttymistä. Niistä löytyy tietoa Ruokaviraston sivuilta (https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/pakkausmerkin…) sekä Euroopan komission sivuilta (https://food.ec.europa.eu/safety/labelling-and-nutrition/nutrition-and-…).
Tietoa hallitusten kokoonpanoista löytyy täältä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2
Tässä hallitukset, joissa ei ole ollut SDP ja Maalaisliitto/Keskusta mukana:
Ingman enemmistöhallitus 1918-19:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/3
Cajander virkamieshallitus 1922 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/8
Cajander II virkamieshallitus 1924 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/10
Mantere vähemmistöhallitus 1928-29 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-…
Marcel Aymén kirjat Delphinestä ja Marinettesta, joihin Kippurahännän kertomuksia perustuu, ilmestyivät vuosina 1934–46. Vuonna 1940 ilmestynyt Le mouton sisältää vaivihkaisen viittauksen sotaan, joten lienee sallittua olettaa, että kirjat sijoittuvat suurin piirtein kirjoittamisajankohtaansa. Vastaani ei tullut viitteitä siitä, että meillä televisioitua piirrossarjaa olisi ajantasaistettu tai modernisoitu, joten kaiketikin myös piirrossarjan tapahtumien voisi arvella ajoittuvan 30- ja 40-lukujen vaihteen tienoille. Piirrossarjan visuaalinen toteutus pohjautuu kirjoista 80- ja 90-luvulla otettuihin Claudine ja Robert Sabatierin kuvittamiin uusintapainoksiin.
Planète Jeunesse - Les Contes du Chat Perché (1994) (planete-jeunesse.com)
Kysymäsi kirja saattaisi olla Michael Crichtonin Vieras tulevaisuudesta, jonka englanninkielinen nimi on Sphere. Se on ilmestynyt suomennettuna 1988.
Kirjassa tutkijaryhmä löytää valtameren pohjasta pyöreän metallipallon muotoisen aluksen vahingoittumattona, vaikka se on pudonnut taivaalta ja vaikuttaa satoja vuosia vanhalta.
Kirja löytyy Helmet-kirjastosta https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2469522__Svieras%20tulevaisuudesta__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt&ivts=%2BNtilsjBEhJebQft0YnK8w%3D%3D&casts=JUfa%2BbnF4x2ehf0HVB7rqQ%3D%3D
Jälkimmäinen luku kertoo kuinka monta varausta kyseiseen teokseen sillä hetkellä kaiken kaikkiaan on. Ensimmäinen luku taas kertoo sinun sijaintisi tällä hetkellä varausjonossa.
Kyseessä on Iisalmen suojeluskunnan lippu. Lippu löytyy Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista.
Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma. Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat. 75:2 Iisalmen suojeluskunta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5747689052&aineistoId=1539124610
Joistakin ravintoloista on kirjoitettu historiikkeja. Lähinnä kyseessä ovat vanhat ravintolaklassikot, kuten Sea Horse, Salve, Kappeli, Botta jne. Helmet-haussa ravintolahistoriikkeja voi etsiä vakkapa hakusanoilla "ravintolat historia" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sravintolat%20historia__Ori…
Jo lopetetuista jonkin aikaa vaikuttaneista ravintoloista ja baareista on hankalampaa löytää tietoa. Googlaten pääsee alkuun. Vanhemmista ravintoloista voisi ehkä kysyä Hotelli ja ravintolamuseon tietopalvelusta Kokoelmat ja tietopalvelu - Hotelli- ja ravintolamuseo (hotellijaravintolamuseo.fi)
Patentti- ja rekisterihallituksen yrityshausta voi onnistua löytämään tietyn yrityksen aloitus- ja lopetuspäivän. Ravintolan …
Kyseessä lienee Minna Pyykön maailma -ohjelma, jonka 12.11. esitetyn jakson ohjelmatiedoissa kerrotaan näin: "Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä."
Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-2143340
Petri Kuljuntaustan kotisivut: http://kuljuntausta.com/
Varislintuja on pidetty ihmisten keskuudessa hyvin älykkäinä eläiminä, koska niiden käytöksessä on havaittu oppimista ja mukautumista ja ne jopa käyttävät työkaluja. Varikset myös pitävät "hautajaisia" tai muistotilaisuuksia kuolleille lajitovereilleen, mikä on inspiroinut niin goottilaisia taiteilijoita kuin muitakin eri ilmiöistä ja lajeista kiinnostuneita. Hautajaisrituaaliksi tulkituissa kokoontumisissa on kyse siitä, että kun varis löytää toisen variksen kuolleena, se alkaa huutaa kovaäänisesti kutsuakseen toisia variksia paikalle. Yhdessä ne, tutkijoiden mukaan, koettavat ruumista tarkkailemalla selvittää, mikä sen on tappanut ja uhkaako vaara myös muita lintuja. Joskus tämä tarkkailu voi johtaa siihen, että varikset…
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jossa kortti tehtiin. Jokin osa kortin tiedoista on jäänyt tallentumatta. Kortin pitäisi olla voimassa heti, kun fyysinen kortti on ojennettu Sinulle.
Juhani Suomi valaisee asiaa Kekkos-elämäkerrassaan seuraavasti: "Oman leimansa presidentinvaihdokselle ja siihen liittyville juhlamenoille antoi samana aamuna kello kuusi alkanut yleislakko, joka hiljensi valtakunnan. Sen seurauksena kansalaisetkin saivat lukea ensimmäiset kuvaukset presidentinvaihdoksen tapahtumista ja yksityiskohdista vasta lakon päättymisen jälkeen ilmestyneistä lehdistä." (Juhani Suomi, Urho Kekkonen. 1950–1956, Kuningastie)
Yleisradion lähetyksiin yleislakko ei kuitenkaan vaikuttanut.
Luettelo työpaikoista, laitoksista, yrityksistä ja liikenneyhteyksistä, joita yleislakko ei koskenut, löytyy esimerkiksi Sigurd Klockaren kirjasta Yleislakosta kansanrintamaan.
