Hiihtolajien kansainvälinen kattojärjestö FIS on määritellyt maastohiihtokilpasuksen vähimmäismitat varsin tarkasti. Suksen leveyden tulee olla vähintään 40 mm. Huippuhiihtäjillä voi nykyisin olla suksipakassaan 10–12 kilpaparia molemmille tyyleille ja erilaisille keleille.
https://assets.fis-ski.com/image/upload/v1544086634/fis-prod/Specificat…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suksi
https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/1f102230-2f8d-47ff-805f-bbe0d18…
Nimenmuutoksen Helmet-kirjastojen asiakastietoih voi tehdä vain henkilökohtaisesti kirjastossa. Käy siis missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Usein_kysyttya__Tas…
Kuvauksesi osuvat näihin kahteen kirjaan:
Sylvia McNicoll: Lumen armoilla (suom. Nina Mäki-Kihniä, 2015)
Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö (2011)
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Ilta-Sanomissa 12.3. julkaistuun, sarjamurhaaja Michael Fourniretistä kertovaan juttuun kirjan nimi on ilmeisesti suomennettu sujuvuuden vuoksi (ks. https://www.is.fi/viihde/art-2000009438204.html).
Kirjan ranskankielinen nimi on Le fils de l'ogre. Linkki kirjan tietoihin Amazonissa: https://www.amazon.co.uk/gp/product/B07HCPGRS5/ref=dbs_a_def_rwt_hsch_v…;
Valmista listaa tällaisista tuotteista en löytänyt. Kuluttajaliiton Syö hyvää -sivustolla on kuitenkin mahdollista vertailla eri tuotteiden ravintoarvoja joko selaamalla eri tuoteryhmiä tai hakemalla suoraan tuotteen tai valmistajan nimellä: https://syohyvaa.fi/tuotevertailut/.
Sellaisten tuotteista esitettyjen ravitsemusväitteiden kuin "sokeriton", "ei lisättyjä sokereita" tai "sokeria vähennetty" käyttö edellyttää tiettyjen ehtojen täyttymistä. Niistä löytyy tietoa Ruokaviraston sivuilta (https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/pakkausmerkin…) sekä Euroopan komission sivuilta (https://food.ec.europa.eu/safety/labelling-and-nutrition/nutrition-and-…).
Tietoa hallitusten kokoonpanoista löytyy täältä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2
Tässä hallitukset, joissa ei ole ollut SDP ja Maalaisliitto/Keskusta mukana:
Ingman enemmistöhallitus 1918-19:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/3
Cajander virkamieshallitus 1922 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/8
Cajander II virkamieshallitus 1924 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/10
Mantere vähemmistöhallitus 1928-29 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-…
Marcel Aymén kirjat Delphinestä ja Marinettesta, joihin Kippurahännän kertomuksia perustuu, ilmestyivät vuosina 1934–46. Vuonna 1940 ilmestynyt Le mouton sisältää vaivihkaisen viittauksen sotaan, joten lienee sallittua olettaa, että kirjat sijoittuvat suurin piirtein kirjoittamisajankohtaansa. Vastaani ei tullut viitteitä siitä, että meillä televisioitua piirrossarjaa olisi ajantasaistettu tai modernisoitu, joten kaiketikin myös piirrossarjan tapahtumien voisi arvella ajoittuvan 30- ja 40-lukujen vaihteen tienoille. Piirrossarjan visuaalinen toteutus pohjautuu kirjoista 80- ja 90-luvulla otettuihin Claudine ja Robert Sabatierin kuvittamiin uusintapainoksiin.
Planète Jeunesse - Les Contes du Chat Perché (1994) (planete-jeunesse.com)
Jälkimmäinen luku kertoo kuinka monta varausta kyseiseen teokseen sillä hetkellä kaiken kaikkiaan on. Ensimmäinen luku taas kertoo sinun sijaintisi tällä hetkellä varausjonossa.
Kyseessä on Iisalmen suojeluskunnan lippu. Lippu löytyy Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista.
Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma. Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat. 75:2 Iisalmen suojeluskunta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5747689052&aineistoId=1539124610
Kyseessä lienee Minna Pyykön maailma -ohjelma, jonka 12.11. esitetyn jakson ohjelmatiedoissa kerrotaan näin: "Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä."
Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-2143340
Petri Kuljuntaustan kotisivut: http://kuljuntausta.com/
Varislintuja on pidetty ihmisten keskuudessa hyvin älykkäinä eläiminä, koska niiden käytöksessä on havaittu oppimista ja mukautumista ja ne jopa käyttävät työkaluja. Varikset myös pitävät "hautajaisia" tai muistotilaisuuksia kuolleille lajitovereilleen, mikä on inspiroinut niin goottilaisia taiteilijoita kuin muitakin eri ilmiöistä ja lajeista kiinnostuneita. Hautajaisrituaaliksi tulkituissa kokoontumisissa on kyse siitä, että kun varis löytää toisen variksen kuolleena, se alkaa huutaa kovaäänisesti kutsuakseen toisia variksia paikalle. Yhdessä ne, tutkijoiden mukaan, koettavat ruumista tarkkailemalla selvittää, mikä sen on tappanut ja uhkaako vaara myös muita lintuja. Joskus tämä tarkkailu voi johtaa siihen, että varikset…
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jossa kortti tehtiin. Jokin osa kortin tiedoista on jäänyt tallentumatta. Kortin pitäisi olla voimassa heti, kun fyysinen kortti on ojennettu Sinulle.
"Vetro sonoro" ilmaisee, että (juoma)lasit ovat kristallilasia.
Kristallilasi on jaoteltu luokkiin siinä käytetyn lasin ominaisuuksien mukaan (esim. metallioksidipitoisuus, tiheys). "Vetro sonoro" on italiankielinen nimitys yhdelle näistä luokista (ks. oheisen direktiivin liite 1).
eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01969L0493-19860101&qid=1713947927833
Löysin tiedon kalastusoikeuksien siirrosta Baurilofille myös Kesälahden kunnan kulttuuriympäristöohjelmasta. Leena Lusa: Rannoilta kyläteille. Linkki ohjelman sivuille.En osaa päätellä julkaisun lähdeluettelosta, mistä julkaisusta tieto olisi peräisin. Lisämainintojen metsästys saattaa olla haastavaa.Kesälahden seurakunnan historiasta kertovilla sivuilla on maininta:"Valamon luostari luopui täkäläisistä maaomaisuuksistaan 9.6.1630. Luterilainen seurakunta tänne perustettiin 1630-luvun alussa Kesälahti-Uukuniemi nimellä. Seurakunnan perustamisaika ei ole säilynyt missään, mutta vuoden 1632 tilikirjoissa mainitaan, että Kesälahden luterilaiselle kirkkoherralle Martinus Martinpoika Fabritiukselle on maksettu palkkaa. Tästä merkinnästä…
Finlandia ja Finnia ovat Suomen latinankielisiä nimiä. Finlandia-muotoa käytetään myös esim. italian ja espanjan kielissä Suomen niminä.Ks. esim. https://www.sanakirja.org/search.php?id=12234
Molemmat nuotit löytyvät Taideyliopiston kirjastosta, Töölön kampukselta. Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kysymiäsi nuotteja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Taideyliopiston kirjaston sivut: lib.uniarts.fi/Linkit nuotteihin Arsca-verkkokirjastossa: Viisi kansanlaulua ja Syyspäiviä.
Kyseessä voisi olla Lucie Lundbergin kuvakirja Brumbo ja tähdet. Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi jo vuonna 1948, mutta siitä on otettu uusi painos vuonna 1976 ja uudistettu painos 1995. Lastenkirjainstituutin Onnet tietokanta kertoo tarinasta seuraavasti: "Brumbo on Markun teddykarhu, joka lainaa Nukkumatin sateenvarjoa ja lentää sen avulla tähtimaailmaan. Brumboa vastaan tulee mm. Ukkosukko, marsilaiset karhut, Kuu-ukko, Pegasos ja rouva Aurinko aurinkokissoineen. Tähtikuviot (Orion, Iso Karhu, Otava, Lyyra sekä pyrstötähdet ym.) tulevat myös eläin- tai ihmishahmoisina tutuiksi."
