Löysin numeron sosalarm-sivulta, 13113 https://www.sosalarm.se/trygghet/viktiga-telefonnummer/11313/. Sitä kannattaa kokeilla, Ruotsin suunta +46. Palvelussa ei kerrota, voiko puhelimeen soittaa ulkomailta, mutta ymmärtääkseni se ei ole kansainvälinen niin kuin 112, joka yhdistyy aina paikalliseen hätänumeroon. Jos se ei toimi, ota yhteyttä Sosalarmiin, sieltä varmasti pystytään neuvomaan eteenpäin https://www.sosalarm.se/om-webbplatsen/. Myös paikallisen poliisin kautta voi yrittää tiedustella.
Foxin tulevasta ohjelmistosta ei liene tietoa kellään, mutta mikäli kysyjän käytössä on DVD-soitin, Num3rot-sarjan kaikki kaudet voi lainata kirjastosta. Oheisesta linkistä pääset tutkimaan kausien tietoja, ja mikäli kirjastokorttiin on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, pääset tekemään kausiin varauksen vaikka heti:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=num3rot&type=AllFields
Yleistä tietoa lääkkeiden väärinkäytön yleisyydestä löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivulta
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/paihdetutkimus/tutkimustuloksia/laakkeiden-vaarinkaytto
Kannattaakin olla yhteydessä THL:ään, yhteystiedot https://thl.fi/fi/thl/yhteystiedot
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Löysimme Hymyn verkkolehdestä Timo Jurkan kuuloon liittyvän jutun, joka oli päivätty 7.11.2020.
Artikkelissa sanottiin, että kuulo on asteittain palautunut. Timo uskoo, että aivot ovat korjanneet tilannetta. Artikkelin mukaan
näyttelijä-muusikko voi taas elää äänien maailmassa. Laajempi juttu löytyy painetusta Hymy-lehdestä 11/2020 (s.36-39). Lehteä voi
lukea esimerkiksi kaikissa Lumme-kirjastoissa asiakaskoneilta verkkopalvelu eMagz:in kautta.
Ensimmäisenä mieleeni tulee tämä Ralph Denyer: Suuri kitarakirja, joka sama kirja löytyy myös englanniksi Ralph Denyer: The guitar handbook. Valitettavasti kirjaa ei ole nyt hyllyssä tässä kirjastossa, joten en pääse sitä selaamaan ja tuota englanninkielistä on muutenkin vain yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa, mutta molemmat ovat kyllä varattavissa. Kun kyseessä on sama kirja ja sen suomennos, niin niistä pitäisi löytyä vastaavasti samat termit englanniksi ja suomennettuina. Kirjan sisällöstä kerrotaan näin:
”Monipuolisin suomen kielellä ilmestynyt kitaran, kitaransoiton ja huollon käsikirja. Runsaasti kuvitettu teos on jaettu seuraaviin jaksoihin: Kitaransoiton uudistajat - Akustiset kitarat - Sähkökitarat - Kitaraa soittamaan (…
Emme löytäneet suomenkielistä käännöstä tai vaihtoehtoista nimeä tuotteelle. Wikipedia-artikkelin mukaan sattu-jauho valmistetaan erilaisista jyvistä tai palkokasveista kuten ohrasta ja kikherneistä. Toisaalla voidaan käyttää myös cashew-pähkinää, mantelia ja hirssiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sattu
Kirjaa on tällä hetkellä yksi kappale Keski kirjastoissa ja se on lainassa. https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Lahtinen%2C+Pekka&type=Author
Voit varata kirjan jolloin se aikanaan saapuu lahikirjastoosi. Varausohje
Ainakin Bram Stokerin kerrotaan luonnehtineen Draculaansa liiallisen rapuillallisen jälkeisen painajaisunen inspiroimaksi. Stoker tosin sanoi tämän mitä suurimmassa määrin leikillään.
Jim Steinmeyer, Who was Dracula? : Bram Stoker's trail of blood
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan avaarin kielestä ei ole suomennettu kirjallisuutta lainkaan.
Kansallisbibliografiasta voit etsiä aineisto mm. rajaamalla sen sekä alkuteoksen kielen että käännöskielen mukaan
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Valtiopäiväjärjestyksessä vuodelta 1928 säädettiin 5. luvussa Asiain käsittely täysistunnossa ja suuressa valiokunnassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1928/19280007#Lidm45237816683808
Vuonna 1990 Suuren valiokunnan rooli muuttui, tällä hallituksen esityksellä 89/1990.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_89+199…
EU-jäsenyyden myötä Suuren valiokunnan rooli muuttui; siitä tuli eduskunnan EU-asiain valiokunta.
Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Lisätietoja Suuren valiokunnan historiallisesta roolista löytää Jaakko Nousiaisen artikkelista: Jaakko Nousiainen: ”Valiokuntalaitos, suuri valiokunta,…
Maailmassa on laskutavasta riippuen hieman vajaa kaksisataa valtiota. Jokaisella niistä on ainutlaatuinen ja omalaatuinen poliittinen järjestelmä. Vaikka valtiosääntöoikeudelliset periaatteet olisivat samanlaisia, kuten esimerkiksi Kansanyhteisön valtioissa, jokaisen maan omat historialliset kokemukset ja perinteet vaikuttavat ainutlaatuisella tavalla poliittisen järjestelmän toimintaan.
On tietenkin mahdollista laatia erilaisia luokitteluja tai taksonomioita maailman poliittisista järjestelmistä (system of government). Näissä luokitteluissa käytetään juuri tällaisia luokkia kuin presidentiaaliset, puolipresidentiaaliset tai semipresidentiaaliset valtiomuodot.
Yksikään näistä luokitteluista ei pysty täsmällisesti kuvaamaan tietyn…
Uuden suomalaisen nimikirjan (s. 333-334) mukaan Hotta on karjalainen sukunimi, joka on muunnettu ortodoksisesta ristimänimestä Fotios.
Sukunimiä käsitteleviä kirjoja löydät tekemällä kirjastosi verkkosivulla aineistohaun asiasanalla "sukunimet".
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja. Etunimet: Kustaa Vilkuna, avustajat Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. Otava, 1988.
Kyseessä täytyy olla Ernest Thompson Setonin Villejä eläimiä.
Kirjasta löytyy tarina Lobo-nimisestä harvinaisen suuresta sudesta, susien kuninkaasta, jolla oli valkoinen puoliso,
sekä tarina Risakorva-nimisestä jäniksenpoikasesta, josta kasvaa suuri ja vahva urosjänis.
Näiden lisäksi kirjassa on tarinoita linnuista, koirista, hevosesta ja ketusta.
Tšetšeenipäällikkönä ja islamistina tunnettu šeikki Mansur syntyi 2. kesäkuuta vuonna 1762 ja kuoli pietarilaisessa vankilassa 13. huhtikuuta vuonna 1794. Hän johti sotaa Venäjän keisarikuntaa vastaan muttei koskaan saavuttanut heistä lopullista voittoa.
Vastauksessani hyödynsin englanninkielisen Wikipedian artikkelia "Sheikh Mansur", jonka kirjoittaja tai kirjoittajat perustivat tietonsa seuraaviin luotettaviin lähteisiin.
Askerov, Ali (2015). Historical Dictionary of the Chechen Conflict. Rowman & Littlefield. p. 3.
Baddeley, John Frederick (1999). The Russian Conquest of the Caucasus. Curzon Press. p. 49.
Kirjasammossa ei valitettavasti ole kirjailijoiden yhteystietoja välitettäviksi. Koska Ojalan teokset ovat omakustanteita, ei hänen yhteystietojaan löydy myöskään kustantajilta. Niitä täytyy etsiä joko maksullisista palveluista, sosiaalisesta mediasta tai väestörekisteristä samoin kuin muita yhteystietoja.
Esim. Fonecta, https://www.fonecta.fi/yritys/fonectan-yhteystiedot tai 020202.fi,https://www.020202.fi/.
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelu, https://dvv.fi/osoitepalvelu
Luontoportti -sivuston mukaan maustekasvin nimi on liperi. Sivuston mukaan lipstikka tulee maustekasvin ruotsinkielisestä nimestä libbsticka. Lisää tietoa liperistä voi lukea täältä https://luontoportti.com/t/1225/liperi.
