Sitaatti kuuluu: ”Kaikkialla voi luoda. Ei ole sitä maailman kolkkaa, ei sitä ammatin laatua, jossa ei voi uutta luoda.”
Sitaatti on teksissä Elämänkutsumus, joka on teoksessa Puheita.
Keskikirjastojen kokoelmissa Puheita sisältyy mm. teokseen Linnankoski: Kootut teokset. 3. nidos. Linkki verkkokirjaston tietoihin Kootut teokset. 3. nidos, Sirpaleita, Sanomalehti- ja yhteiskunnallisia kirjoituksia, Puheita, Kaunokirjallisia ja esteettisiä kirjoituksia | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Kiitos sitaatin löytymisestä kuuluu kollegalle tässä palvelussa.
Suosittelen finna.fi -hakua. Finna on suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu. Ihan kaikki Suomen kirjastot eivät ole vielä Finnassa, mutta Finna-kirjastojen määrä lisääntyy. Finna-haku : https://www.finna.fi/
Listaus Finnassa mukana olevista yleisistä kirjastoista ja muista aineiston tuottajista . https://www.finna.fi/Content/organisations
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 7% maailman metsistä on istutusmetsiä, eli pääosin taimista tai siemenistä istuttamalla kasvatettuja (Global Forest Resources Assessment 2020).
https://www.fao.org/forest-resources-assessment/2020/en/
https://efi.int/articles/about-planted-forests
Minullekin ilmaus oli aluksi aika vieras, mutta googlailemalla löysin tällaisen vanhan runon, jossa termiä "ylhäinen vieras" käytetään kuoleman yhteydessä, niin että suoraan viitataan Kristukseen "Ylhäinen vieras ompi Kristus Jesus": Ylhäinen vieras – Wikiaineisto (wikisource.org)
Tarkistin asian vielä tutulta papilta, joka tiesi kertoa että termiä on tosiaan käytetty hengellisissä yhteyksissä viittaamaan Kristukseen ja myös kuolemaan, sillä ajatuksella että kuolema on ikään kuin voitto, ei pelkkää pimeyttä, vaan kotiin pääsemistä. Tämä voisi kenties avata myös V.A. Koskenniemen runoa paremmin?
Hei,
Jos sain kiinni oikeasta kappaleesta, on kyseessä Louis Priman säveltämä swing jazz -kappale Sing, sing, sing. Tunnetuin ehkäpä Benny Goodmanin esittämä versio.
Jos epäilette kadottaneenne kirjastokorttinne, teidän on syytä ottaa yhteyttä kirjastoonne, jotta voitte estää mahdollisen väärinkäytön ja saatte uuden kortin, https://www.laukaa.fi/asukkaat/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjast….
Laukaan kirjaston yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/laukaa/laukaa
Vuojärventie 2, 41340 Laukaa
paakirjasto@laukaa.fi
014 267 5710
Loru näyttää olevan Anonyymin kommentoijan lisäämä. En löytänyt tarkempaa lähdettä tai jatkoa lorulle. Ehkä suullista perinnettä?Toivottavasti nimetön kommentoija lisää tähän vastaukseen lähteensä.
Valitettavasti kuvaukseen sopivaa elokuvaa ei onnistuttu löytämään. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen? Ehdotukset voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kyseessä lienee Rakel Liehun kokoelmaan Liian lähellä, liian äkkiä (WSOY, 1982) sisältyvä runo, joka alkaa säkeellä "Kevätsateessa saatan sinut sillan yli asemalle" ja päättyy säkeisiin "Sydämeni tahtoisin reväistä rinnastani, sanoa: / Ota tämä! Sen on parempi luonasi."
Tällä hetkellä Metsolat-kirjasarjan uusintapainoksesta on mahdollista hankkia kirjaston hankintakanavien kautta Tie kotiin, Tie huipulle, Yhteinen tie ja tuo Kohtalon tie, jota kaipailit. Laitoimme sitä muutaman kappaleen tilaukseen ja voit pian tehdä kirjaan itsellesi varauksen Kuopion kaupunginkirjaston nettisivujen (kuopio.finna.fi) tai Minna-sovelluksen kautta.Uusi tie -kirjaa ei tällä hetkellä näyttäisi olevan saatavilla kuin kirjakauppojen kautta sähköisenä e-kirjana tai e-äänikirjana. Metsolan uusintapainoksen kustantaja on Saga Egmont, joka osaa paremmin kertoa sinulle, onko Uusi tie -kirjasta tulossa myös fyysistä kirjaa. Jos kirjasta tulee aikanaan uusintapainos, niin tilaamme toki sitäkin sitten kirjaston kokoelmiin.
Purolan koulu ei ollut toiminnassa tulipaloon asti. "Koulu lakkautettiin vuonna 2006, jolloin kaupunki myös myi rakennuksen yksityiselle."Lähde: Kainuun Sanomat 15.2.2011.
Hei,Tämä voisi olla Lena von Martens – Kaikki minun roolini. (toim. Seppo Porvali ; Tampere: Kustannusosakeyhtiö Revontuli, 2000).Oli siis suomalainen, mutta naimisissa suomenruotsalaisen Peter von Martensin kanssa. Aikalailla osuu tuo elämänkaari häneen: malli/näyttelijä Pariisissa, päihteet, prostituutio. Selvisi kuitenkin näistä joten kuten ja eli lopun elämäänsä Suomessa.
