Tämä Emily Dickinsonin runo vuodelta 1876 kuuluu alkukielisenä näin:
Of their peculiar light
I keep one ray
To clarify the Sight
To seek them by —
Runo on Johnsonin luettelossa numerolla 1362.
http://archive.emilydickinson.org/correspondence/higginson/jnp1362.html
Tarkemmat tiedot kelikameroista löytyvät sivulta https://www.kelikamerat.info/
”Kelikameroiden kuvat päivittyvät automaattisesti noin 30-60 min. välein. Huomaathan että joskus joidenkin kelikameroiden kuva ei päivity teknisistä tai muista ominaisuuksista johtuen. Voit tarkastella kelikameroiden kuvia noin vuorokauden ajalta taaksepäin.”
Sivuston kartalla näkyvät myös Lahdessa sijaitsevien kelikameroiden paikat.
https://www.kelikamerat.info/kelikamerat/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4me/Lahti
https://www.kelikamerat.info/kelikamerat/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4me
En löytänyt kirjastoluettelosta Finnasta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… enkä Sukututkimusseuran kirjastosta, http://40.127.105.126/?PBFORMTYPE=01001&DATABASE=1&PROFILESET=Fin&FREET…. En myöskään löytänyt julkaisua Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta, mutta verkossa haettavina eivät ole kaikki numerot, https://journal.fi/ssvk/index. Myöskään Genos-julkaisun sisältö ei ole verkossa tutkittavissa ennen vuotta 2013, https://www.genealogia.fi/genos. Samoin on Sukuseurojen keskusliiton julkaisu Sukuviestin laita, https://www.suvut.fi/sukuviesti/
Sukututkimusseuran Sukuhaustakaan en valitettavasti löytänyt mitään, https://sukuhaku.genealogia.fi/…
Kaari Utrion historiallisissa tietokirjoissa kuten Perhekirjassa (1998) kerrotaan eurooppalaisen perheen historiasta. Sen kappaleissa on eri aikojen ja eri maiden tapojen ja lakien kuvausta avioliittoja koskien.
Sarjakuvan henkilöhahmo Jacob Waltz esiintyy tarinassa Hämäyksen hurrikaani (The Vigilante of Pizen Bluff). Toinen Don Rosan tarina, jossa Jacob Waltz on ainakin jossakin roolissa on Hollantilaisen salaisuus (The Dutchman's Secret).
http://goofy313g.free.fr/calisota_online/exist/dutchman.html
Kaikkia mahdollisia taksiyrittäjiä kattavaa sovellusta ei ilmeisesti ole.
Perille.fi -sivustolla voi hakea matkoja ja vertailussa saa viiden helsinkiläisen taksin hinta-arvion https://www.perille.fi/fi.
Liikenne- ja viestintäviraston verkkosivujen mukaan liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella saa pysäköidä ajoneuvon yleisille alueille seuraavasti:
pysäköintipaikoille, jotka on merkitty pyörätuolimerkillä
maksullisille pysäköintipaikoille maksua suorittamatta
alueille, joissa pysäköinti on muuten kielletty liikennemerkillä ”Pysäköinti kielletty” tai ”Pysäköintikieltoalue”
rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu
pihakaduille sillä varauksella, ettei pysäköinnistä aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle
pyöräkadun ajoradalla muuallekin kuin merkitylle pysäköintipaikalle, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa
Lisätietoja liikkumisesteisen…
Voit ottaa sähköpostitse tai puhelimitse yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon sinun on helpointa mennä oppilaittesi kanssa.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-kirjastojen sivustolta. Yläpalkista, kohdasta Kirjastot, aukeaa pudotusvalikko, jossa on lista kaikista HelMet-kirjastoista kaupungeittain. Kunkin kirjaston kohdalta aukeaa sivu (Siirry kirjaston sivuille), jolta pääset avaamaan kirjaston yksityiskohtaiset yhteystiedot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjassa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1 mainitaan, että tieteiskirjailijana tunnettu Sladek on kirjoittanut myös kolme dekkaria, joista yksi on tuo Invisible Green. Valitettavasti sitä ei ole kuitenkaan suomennettu. John Sladekilta on suomennettu ainoastaan kaksi teosta: Tik-Tok (1983, suomennos 1988) ja Virheisku (1989, suomennos 1990). Sladekin ensimmäinen rikoskertomus, Tuntemattoman käden kautta (1972, suomennos 1975) on kuitenkin suomennettu teoksessa Syntipukki: kymmenen rikoskertomusta. Kyseinen kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104793 . Tuntemattoman käden kautta -…
PDF on tiedostoformaatti. E-kirjamme tulevat Ellibsin palveluista eikä heiltä näytä löytyvän tällä isbn-numerolla mitään.
Mikäli kirjaa on saatavana myös fyysisenä, otamme lahjoituksen mielellämme vastaan. Hankimme muuten kirjat sopimustoimittajiemme kautta, eli kirjan pitäisi olla hankittavissa Kirjavälityksen tai Kirjastopalveluiden kautta.
Helmet-tietokannassa on aihe-sanana runokuvakirjat. Sillä haulla löysin 577 kpl. Helmet hakutulos
Kaikki kuvakirjat eivät ehkä sovi ihan taaperoille. Rajasin hakua aihe-sanalla paksulehtiset kirjat. Löytyi 132 kpl. Helmet hakutulos
Hei!
Kyllä voi. Jos olet lainannut kirjan jostain Helmet-kirjastosta eli joko Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kirjastosta, voit palauttaa lainan mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Eli sinun ei tarvitse palauttaa aineistoa samaan kirjastoon, mistä olet lainannut sen.
Lisää tietoa kirjaston säännöistä ja käytänteistä löydät Helmet-verkkokirjastosta.
Shakespearen "This royal throne of kings, this sceptred isle" Richard II:n toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti: "Tämä kuninkaiden valtaistuin, hallitseva saari". Sitaatti on peräisin näytöksen tekstiriveiltä 42 ja 43 (" -- Tämä kuninkaiden valtaistuin, / hallitseva saari, -- ") Gauntin puheenvuorosta riveiltä 32–74.
Ilman tarkempia kirjan tietoja en löytänyt kysymääsi kohtaa.
Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa "Pääsen aina sinne minne olen menossa kulkemalla poispäin sieltä mistä lähdin."
Toivolan Hausjärvi-kirjoja löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Tällöin niitä ei tilata kaukolainaksi, sillä ne ovat saatavana pk-seudulla ja voit hankkia itsellesi Helka-kortin.
Mikäli jotain kirjaa ei pääkaupunkiseudulta löydy, kaukopalvelulomake on Helmet-sivulla osoitteessa www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Kaukolainaus on maksullinen palvelu.
Emme valitettavasti löytäneet tietoa lukoista. Jos kyseessä olisi vaikkapa taidetempaus, voisi Helsingin kaupungin museo tai Kysy museolta -palvelu osata auttaa.
Julkaistusta Tappara-kirjallisuudesta en löytänyt tietoa seuran kotipelipaitojen väristä eri aikoina. Tapparan kannattajien verkkokeskusteluista tiedonjyväsiä jäljittäessäni törmäsin seuraavanlaiseen suurpiirteiseen yhteenvetoon (vuodelta 2012) vastauksena kysymykseen "Millainen on historian valossa jakauma valkoisten ja sinisten kotipaitojen välillä?":
"-- TBK:n 1930-luvulta asti noin vuoteen 1966 sininen. Sitten siinä 60-luvun lopussa oli pari kolme kautta valkoinen (logokin ilman sinistä kilpeä). 1970-luvun taitteessa palattiin muutamaksi vuodeksi siniseen, kunnes huippunousukausi noin vuodesta 1973 käynnistyi taas valkoisissa. Valkoisilla mentiin vuoteen 1999 saakka ja sitten siitä eteenpäin on ollut sininen jakso." – Seuraavalla…
Eduskunnan toiminta perustuu työjärjestyksessä ja perustuslaissa ilmaistuihin periaatteisiin ja sääntöihin. Lisäksi puhemiesneuvosto voi halutessaan antaa ohjeita kansanedustajille sopivasta käytöksestä ja puhetavasta.
Missään ei kuitenkaan puhuta sanaakaan farkuista. Tämä tarkoittaa sitä, että farkkuja voi pitää, ellei puhemies ja puhemiesneuvosto katso sitä moitittavaksi käytökseksi. Silloin puhemiesneuvosto voisi antaa ohjeen, että kansanedustajien ei tule farkkuja käyttää esimerkiksi täysistunnoissa. Tästä huolimatta puhemiesneuvosto ei voi estää niiden käyttöä, jos edustaja katsoisi niiden kuluvaan omaan persoonallisuuteensa. Edustajien ilmaisuvapautta (johon pukeutuminen kuuluu) ei voi rajoittaa kevein perustein vaan…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirja on todennäköisesti Nuku hyvin : iloisia iltasatuja pienille (2021). Siinä on Jyri Paretskoin satu Kääkkä ja Ryökäle, joka vastaa kuvausta.
Linkki kirjan tietoihin OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2188454?imgid=1
