Pohjanmaasta tuli kotimaisten televisiolähetysten näkyvyysaluetta vuonna 1961 Lapuan tv-aseman valmistuttua (Yleisradion historia. 3, 1926–1996). Pohjanlahden toisella puolella Vännäsin asema valmistui jo edellisenä vuonna. Mustasaaren kylähistorian kymmenet kylät -kirjassa mainitaan Koskön kylän kohdalla, että "Vännäsin antennin voimakkuuden takia kylässä näkyi heti Ruotsin TV". Tällä perusteella siis (a) 1961, (b) 1960.
Arvopaperin ja Kauppalehden nettiartikkeleista pääsee kirjastoissa lukemaan vain ne, jotka näkyvät ilmaiseksi kaikille lehtien omilla nettisivuilla. Kumpikaan lehdistä ei kuulu Helmet-kirjaston e-lehtipalveluihin. Arvopaperi -lehden fyysisiä kappaleita voi lukea ja niitä pääsee myös lainaamaan ja varaamaan useammassakin kirjastossa Helmet-alueella, Vantaalla Mosaiikin, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoissa. Kauppalehteä voi lukea Vantaalla Koivukylän, Lumon, Martinlaakson, Mosaiikin, Myyrmäen, Pointin ja Tikkurilan kirjastoissa, mutta lehteä ei voi lainata, eikä varata.
Kuvien ötökkä voisi olla kärsäkäs värin ja muodon perusteella. Kirjastonhoitaja ei kuitenkaan ole hyönteisasiantuntija, joten varma en ole.Suosittelen tutkimaan sivustoa ötökkatieto.fi tai kysymään asiantuntijalta.
joitakin kirjoja aiheesta on kyllä olemassa kirjastossa: Tuomela: Tee itse hifikaiuttimia (2003) ja Laaksonen: Kotiteatteri : Luo toimiva viihdekeskus (2011). Näistä pitäisi perusteita löytyä, riippuen onko kiinnostunut kaksikanava vai kotiteatteri systeemistä.
Parhaiten tietoa kuitenkin varmaan saisi lehdistä. Kirjastolle on tilattuna Hifimaailma lehti, mistä löytyy vanhojakin vuosikertoja. Lehdestä löytyy tietoa ja testejä aina uusista laitteista, niin kaiuttimista kuin vahvistimistakin. Lisäksi kirjaston e-lehdissä on tilattuna AV-Plus lehti, mistä myös löytyy tietoa ja testejä aiheesta.
Tarkkaa aikaa on mahdotonta sanoa, mutta varmasti puhutaan ainakin puolesta vuodesta ellei pidemmästäkin ajasta, vastataan Helsingin kaupunginkirjaston hankinnasta. Edelliset 007-elokuvat on saatu hankittua kirjaston kokoelmaan elokuvan julkaisua seuraavana vuonna.
Valtiopäiväjärjestyksessä vuodelta 1928 säädettiin 5. luvussa Asiain käsittely täysistunnossa ja suuressa valiokunnassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1928/19280007#Lidm45237816683808
Vuonna 1990 Suuren valiokunnan rooli muuttui, tällä hallituksen esityksellä 89/1990.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_89+199…
EU-jäsenyyden myötä Suuren valiokunnan rooli muuttui; siitä tuli eduskunnan EU-asiain valiokunta.
Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Lisätietoja Suuren valiokunnan historiallisesta roolista löytää Jaakko Nousiaisen artikkelista: Jaakko Nousiainen: ”Valiokuntalaitos, suuri valiokunta,…
Irene Wallerius Linton syntyi Göteborgissa vuonna 1905 ja on kuollut vuonna 1996.
Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut myös kääntäjänä, mutta suomennettu on vain ”Salaseura : seikkailukertomus nuorisolle”. Eri tietokannoissa kirjailijan nimi on kirjoitettu eri tavoin. Kansalliskirjastossa nimi on kirjoitettu ”Wallerius Linton, Irene”, mutta Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga biblioteket) tietokannassa nimi on kirjoitettu muodossa ”Wallerius, Irene Linton”. Finna-hakupalvelusta löytyy teoksia kummallakin nimimuodolla ja lisäksi myös nimellä ”Linton, Irene”. Tässä linkki Finnan hakutuloksiin:
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&lookfor=linton+irene&type=AllFields
Lähteitä…
Hei!
Monet suomalaiset yritykset ovat tehneet lahjoituksia ukrainalaisten hyväksi. Kaupanalalta mm. S-ryhmä, monet yksittäiset K-kauppiaat, Partioaitta ja Finlayson. Tarkemmin asiasta Kaupan liiton sivulla https://kauppa.fi/uutishuone/2022/03/04/kaupan-alan-yritykset-mukana-uk…. Myös useat Suomen kaupungit ovat avustamassa ukrainalaisia.
Books from Finlandilla on nettiarkisto, josta löytyy Rekolan kirjoituksia sekä myös maininnat numeroista joissa kirjoitukset ovat alun perin esiintyneet:
https://www.booksfromfinland.fi/author/mirkka-rekola/
Sieltä voit myös hakea lehdessä ilmestyneitä Rekola-aiheisia artikkeleita:
https://www.booksfromfinland.fi/?s=%22mirkka+rekola%22
Emme valitettavasti osaa sanoa, mistä saisi lehtiä lainattua kotiin saakka, mutta ainakin Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa pääset paikan päällä tutkimaan arkistolehtiä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421411
https://arkisto.fi/fi/asiointi-2/kirjastomme-palvelee
Pääasiassa Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Suomen valtiokalenterit ovat Pasilan kirjavarastossa, eikä niitä saa kotilainaan. Vain joistakin vuoden 2000 jälkeen ilmestyneistä Suomen valtiokalentereista on myös lainattava kappale.
Voitte käydä Pasilan kirjastossa lukemassa vanhoja Suomen valtiokalentereita.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kirjastot poistavat kokoelmistaan kirjoja, jotka ovat rikkinäisiä, turmeltuneita (esim. kastuneita tai kotieläimen nakertamia), tiedoltaan vanhentuneita tai joiden kysyntä on hiipunut. Hyväkuntoisia poistettuja kirjoja voidaan myydä asiakkaille esim. myyntitapahtumissa tai jatkuvasti poistokirjahyllystä.
Kirjastosta ei voi siis ostaa hyllystä tiettyä teosta eikä myöskään varata niin, että kirjan saisi siinä vaiheessa, kun se poistetaan kokoelmista.
Voit katsoa, löytyykö haluamaasi kirjaa antikvariaateista, esim. Antikvaari - kirjakauppa verkossa tai Antikka.net. Antikka.net-palvelussa on myös kohta Puutelista. Etsimänsä kirjan voi jättää puutelistalle, jos kirjaa ei löydy palvelusta. Lista toimitetaan kaikille…
Kyseessä on todennäköisesti 'Laula, kultani!' -kappale, jonka tekstin on tehnyt J.H. Erkko. Kappaleen on säveltänyt Erik August Hagfors. Nuotti ja sanat lauluun löytyvät esimerkiksi Sekakuoroklassikoita 1 -nuottikirjasta: https://piki.finna.fi/Record/piki.4670285.
Länsiväylä tarjoaa näköislehti sovelluksen, joka on ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupoista. Sieltä löytyy tällä hetkellä näköislehtiä noin puolentoista vuoden verran (8.7.2020 asti) https://www.lansivayla.fi/asenna/
Kansalliskirjastossa Helsingissä löytyy Länsiväylä mikrofilmeillä vuodesta 1969 alkaen. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422903
Kenties asia selviäisi helpoiten ottamalla yhteyttä länsiväylän toimitukseen. https://oma.media.fi/lehti/lansivayla/yhteystiedot/
Hei,
Tämä onkin pienoinen sotku, johon törmäsin itsekin. Epävakaat laitteet -albumi ei ole vielä tietokannassa, mutta haku löytää Caltechin kriisin, koska sen tiedoissa on, että kyseessä on kaksiosainen tarina, jonka toinen osa on Epävakaat laitteet.
Blake & Mortimer Suuren pyramidin arvoitus -albumin julkaisu taas on kuten mainitsitkin peruuntunut, mutta nähtävästi jostain syystä sen ISBN-koodi on annettu tuolle uudelle Natasha-albumille, jolloin kuva tai albumin tiedot eivät ole päivittyneet kaikkialle, vaan monessakin paikassa on vielä vanhaa tietoa. Koska järjestemät hyödyntävät kukin julkaisun yksilöintiin juuri tuota ISBN-koodia, aiheuttaa tämä sotkua. Asia korjaantunee heti kun tuo uusi Natasha-albumista on laitettu tilaukseen.
Päivittyvä lista erilaisista kirjoituskilpailuista löytyy kirjoittaminen.fi-sivustolta: https://kirjoittaminen.fi/kirjoituskilpailut/
Runokilpailuja nuorille on järjestänyt ainakin Topelius-seura. Viime vuoden kilpailun tietoja pääset tarkastelemaan tältä sivulta: https://www.runo2022.topelius.net/
En löytänyt lehteä, joka julkaisisi harrastajakirjoittajien tekstejä ilmaiseksi.
Hiihtolajien kansainvälinen kattojärjestö FIS on määritellyt maastohiihtokilpasuksen vähimmäismitat varsin tarkasti. Suksen leveyden tulee olla vähintään 40 mm. Huippuhiihtäjillä voi nykyisin olla suksipakassaan 10–12 kilpaparia molemmille tyyleille ja erilaisille keleille.
https://assets.fis-ski.com/image/upload/v1544086634/fis-prod/Specificat…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suksi
https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/1f102230-2f8d-47ff-805f-bbe0d18…
Soveltuvin lienee Essi Mäkelän Islanti = Lýðveldið Ísland, mutta myös Anne Ragnhild Nässin Islantikirjaa saattaisi kannattaa vilkaista, vaikka osa sen tekstistä onkin selvästi 5-vuotiasta vanhemmille lapsille suunnattua.
Ilmatieteen laitos kokoaa Suomen säähavainnot ja tuottaa niiden pohjalta ilmastotilastot. Eri havaintoasemien menneiden vuosien säähavaintoja voit tarkastella Havaintojen lataus -palvelussa. Yksityiskohtaisempia tietoja voit tiedustella Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoilta osoitteesta ilmastopalvelu@fmi.fi.
Menneet säätilat eivät toki ole tae niiden tulevasta kehityksestä. Tulevien päivien sääennusteita voi tarkastella havaintoasemittain Paikallissää-palvelussa.
Sitaatti on Antoine de Saint-Exupéryn teoksesta Siipien sankarit (Terre des hommes, suom. Eino Ismala, 1945).
Eino Ismala on suomentanut kyseisen kohdan näin:
"Veteen!
Sinussa ei ole makua, väriä eikä tuoksua, sinua ei voi määritellä. Sinua nautitaan tuntematta sinua. Et ole välttämätön elämälle: olet itse elämä. Täytät meidät nautinnolla, jota eivät aistit voi tulkita."
Antoine de Saint-Exupéry: Siipien sankarit ; Yölento (suom. Eino Ismala ja Anni Mannerkorpi, 2009, s.151)
