Vaasan alueella sinun kannattaa katsoa Internet-aineistohakua osoitteessa http://lib.vaasa.fi:8080
Kohtaan aihe/kohde voit kirjoittaa joko lukutaito tai kirjoitustaito; materiaaliksi valitse cd-rom; kieleksi suomi ja kirjastoksi Vaasa. Esimerkiksi asiasanalla lukutaito saat tulokseksi yhdeksän romppua:
HESSU KISSAN AAKKOSTARINAT , KALLEN KUVITUSTALO , LAIVAKATIN MATKASSA , LILLIN JA LASSEN SEIKKAILUT , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : KIRJAIMISTA SANOIKSI 1 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : SANOISTA LAUSEIKSI 2 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : LAUSEISTA TARINOIKSI 3 , SANA-HIIRI , VELHOKISSA KLORIDI KLAVIATUURI JA KADONNEET AAKKOSET.
Samalla pystyt myös katsomaan, onko haluamaasi romppua saatavilla tällä hetkellä jossain kirjastossa.
Ulkoista CD/DVD-asemaa ei ole valitettavasti lainattavissa missään HelMet-kirjastossa. Kirjastojen lainattavia läppäreitäkin voi käyttää vain kirjaston sisällä.
Lainattavista esineistä HelMetissä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Kyse on samasta ilmiöstä, jota Leif Wedøe kuvailee kirjansa Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille kohdassa Ulos pakastimesta: "Kun ottaa lounasruoan pakastimesta ja asettaa sen keittiönpöydälle, muuttuu se aina pinnaltaan enemmän tai vähemmän selvästi kosteaksi. Miksi?"
Kosteus on peräisin ympäröivästä ilmasta. Kun pulloon kaataa kylmää vettä, pullon ulkopinta kylmenee ja sitä ympäröivän ilman vesihöyrystä osa tiivistyy vedeksi jäähtyessään. Kaksi tekijää vaikuttaa siihen, kuinka paljon pullon ulkopinnalle tiivistyy vettä: ympäröivän ilman lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus. Suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka monta prosenttia ilmassa on vesihöyryä siitä pitoisuudesta mitä höyryä voi enimmillään…
Kirjailijaelämäkertoja voit hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1107354478
käyttämällä asiasanoja kirjailijat ja elämäkerrat ja rajoittamalla aineistolajin kirjaan, kielen suomeen ja julkaisuvuoden esim. 1985-2005. Tällä tavoin saat yli sata elämäkertaa. Asiasanoilla kirjailijat ja henkilöhistoria (+ samat rajoitukset) saat enemmän viitteitä, asiasanaa henkilöhistoria käytetään, kun kyseessä on tietty jakso kirjailijan elämästä, ei koko elämäkerta. Vielä lisää viitteitä tulee hakemalla asiasanoilla kirjailijat ja muistelmat (+ samat rajoitukset).
Ohessa suosittuja elämäkertoja, jotka eivät ole missään suosituimmuusjärjestyksessä:
Cherkovski, Neeli: Charles Bukowskin…
Jouluksi kotiin -nimisiä lauluja on useita, mutta Tuomas Piirosen joululauluhakemiston perusteella
tässä voisi olla kysymyksessä R. Grainerin säveltämä laulu, joka alkaa: Kodin juhlaan suureen. Suomenkielisiä sanoja ei löydy mistään nuotista tai kirjasta, mutta laulun ovat levyttäneet ainakin Pasi Kaunisto, Sari Haapamäki ja Irmeli Mäkelä.
Frank-monihaun kautta voit hakea nimekehaulla "jouluksi kotiin", ks. http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ja lähimmän kirjastosi kautta voit saada äänitteen lainaksi, tosin nyt joulunaikaan jouluaiheiset äänitteet ovat suurelta osin lainassa. Joensuun kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla kasetti: Tonttujen joulukiireet, johon sisältyy R. Grainerin kappale Pasi Kauniston esittämänä.
Joona ja sen rinnakkaisnimi Joonas tulevat Raamatussakin esiintyvästä heprean nimestä Jonah, "kyyhkynen".
Henrikki on Henrik-nimen suomalainen muunnos ja se pohjautuu muinaissaksan Haimrich-nimeen, joka muodostuu sanoista "haim" (koti, talo) ja "rich" (mahtava). Piispa Henrik on Suomen kansallispyhimys.
Lähteet: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Voisiko kyseessä olla ns. kassinajo talvella 1915-16 välillä Kantalahti-Rovaniemi?
Kassinajoksi sanottiin venäläisten ympärysvalloilta saamien sotatarvikkeiden hevoskuljetusta suomalaisten voimin Kantalahden (Kannanlahden) asemalta Sallaan (Kuolajärvelle) ja sieltä toisella hevoskyydillä Rovaniemelle (ja edelleen rautateitse Suomen alueen kautta Pietariin ja Venäjän rintamille).
Hanketta varten perustettiin oma organisaatio, nimeltään
Valtion tavarankuljetus Kantalahti-Rovaniemi.
Suomalaisia hevosia oli kuljetusta hoitamassa eri lähteiden mukaan parhaimmillaan 1000-2000, suurin osa Sallasta ja Kemijärveltä, mutta myös kauempaa. Urakka kesti marras-joulukuun vaihteesta 1915 huhtikuun loppuun 1916. Palkkoja ja korvauksia pidettiin "hyvin…
Keskimäärin päivämatka kärryillä kohtuullisen kuntoisella tiellä saattoi nousta 40 kilometriin tai ratsastettaessa täyttä laukkaa jopa yli 100 kilometriin. Nopea reki kevättalven hangilla puolestaan saattoi edetä jopa 90 kilometriä päivässä. Hevonen ei kuitenkaan jaksanut kulkea pitkiä matkoja nopeasti. Tämän vuoksi oli tarpeen joko vaihtaa hevosta säännöllisesti, tai lepuuttaa sitä. Lisäksi hevonen tarvitsi ruokaa, joka oli saatava matkan varrelta tai kannettava mukana. Huonokuntoisilla teillä matkustaminen oli sekä ratsastaen että kärryillä huomattavasti hitaampaa. Hyvä hevonen jaksoi lakeuksilla vetää kahta tai kolmeakin 150 kilon tynnyriä tervaa hyvällä tiellä, mutta mäkisemmissä maastoissa yksikin tynnyri oli tarpeeksi. Teiden…
Joulunvietosta Venäjällä löytyy melko vähän suomeksi:Suomen kuvalehdessä 50/2004 s.26-28 on Hannu Pesosen artikkeli Hanhea venäläiseen tapaan: venäläisten jouluruokien kurssi hotelli Viipurissa. Ruokaohjeet internetissä www.suomenkuvalehti.fi; Tatjana Ihatsun artikkeli Joulutapoja vanhalla Venäjällä Aamun koitto -lehdessä 1996:23, s.13-14; Petteri Holman artikkeli Kielletty joulu: Neuvostoliitossa sitä ei saanut viettää.Venäjällä siihen ei ole varaa Lapin kansassa 24.12.1999 s. 16-
Englanniksi löytyy maakuntakirjaston Lappi-osastolta kirja Christmas in Russia (1996).
Laulu on suomennettu nimellä Orava. Myös nimiä Orava puussa tai Oravalla puussa on käytetty sen suomenkielisenä nimenä. Laulu alkaa näin: Oravalla puussa, käpy oli suussa... Suomenkieliset sanat löytyvät mm. seuraavista kirjoista:
Suuri toivelaulukirja 3, Lasten paras laulukirja ja lasten kultainen laulukirja 2.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo "Syksyllä". Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa Graalin malja (1926). Lisäksi se sisältyy ainakin kokoomateoksiin Valitut runot sekä Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 .
Espanjan kielessä rakastamista ilmaistaan yleisimmin verbeillä querer ja amar, 1. persoonan yksikkömuodossa te quiero ja te amo. Amar on yleensä ilmaissut rakkautta kumppania, perheenjäsentä tai jotain elotonta kohtaan, kun taas querer-sanalla rakkautta on ilmaistu esimerkiksi ystävälle tai ihastukselle. Querer ei silti ole amaria heikompi sana, vaan molemmilla voidaan tarkoittaa yhtä voimakasta romanttista kiintymystä. Ihmisten välisen rakkauden verbinä muodolliseksi tai teatraaliseksi joskus koettu amar ei olekaan nykyespanjassa kovin yleinen, vaan siihen törmää arkikielen sijaan ennemmin elokuvissa tai laulujen teksteissä. Sanojen käyttö ja merkitys vaihtelee kuitenkin esimerkiksi alueittain ja ikäryhmittäin.
Lähteet:
Amar y…
Taiteilija Kaija Väreestä ei tosiaan ole tietoa taiteilijamatrikkeleissa tai historiikeissa. Hän on maalannut muotokuvia mm. näyttelijä Ansa Ikosesta ja Tarmo Mannista. Tarmon Mannin muotokuva on näytteillä Saarijärven museossa. Valokuva muotokuvasta löytyy tämän blogin sivulta:
http://jalkaisin.blogspot.fi/2012/07/saarijarvi-muotokuvia.html
Yksi lehtiartikkeli löytyy. Glorian antiikki -lehdessä (2010, nro 2, s. 75) on Muotokuva kertoo -artikkelisarjassa artikkeli Kaija Väreen Ansa Ikosen muotokuvasta. Lehti löytyy muutamista Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28glorian%20antiikki%29%20…
Suomen asutuksen yleisluettelo on saatavissa kirjana sekä mikrofilmattuna paikanpäällä Kansallisarkistossa, osoite Rauhankatu 17, 00170 Helsinki, puh. (09) 228521, http://www.narc.fi/ka.html Suomen Sukututkimusseuran sivulla http://www.genealogia.fi/hakem/says.htm löytyy tietoa yleisluettelosta sekä mm. luettelo vuoden 1939 kuntajaon mukaisten kuntien esiintymisestä Suomen asutuksen yleisluettelossa v. 1974.
Jari on tiettävästi kirjailija Jalmari Finnen (1874-1938) luoma lyhentymä omasta etunimestään. Ensimmäinen Jariksi kastettu oli Finnen kummipoika v. 1937. Almanakassa nimi on ollut Jalmarin rinnalla 20.11 vuodesta 1964. Jalmari taas puolestaan on suomalaistunut muoto Hjalmarista, almanakassa muodossa Jalmar 20.11 1890-1906 ja Jalmari vuodesta 1907. Kansanomaisia lyhentymiä Jarin lisäksi ovat Jali, Jallu ja Jammu. Hjalmar on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa "kypäräpäinen sotilas".
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen, 2. tark. painos, 2001, Porvoo : WSOY, 1999
Selasin läpi Kimmo Kiljusen kirjan Maailman maat : liput ja historia ja ainoa joka jollakin lailla sopi kuvaukseen oli Saksan lippu. Sen alimmainen raita tosin on joissakin kuvissa enemmän keltainen kuin oranssi. Lipusta on kuva osoitteessa http://www.flagshop.fi/Saksan-lippu
Jos ei se ole Saksan lippu niin voi tietysti olla kyseessä jonkin maakunnan tai osavaltionkin lippu.
Mustelma johtuu ihonalaisten pienten verisuonten rikkoutumisesta, jolloin alueelle leviää verta. Esim. koiralla voi olla mustelma ulkoisen vahingoittumisen kuten ruhjeen tai revähdyksen merkkinä tai vaikkapa oireena myrkytyksen aiheuttamasta verenvuodosta.
Plussan teille jo antama Martti Kainulaisen ”Kaijan kirja - kertomus afasiasta” (Kirjayhtymä, 1992) vaikuttaa ihan hyvältä löydöltä. Muistelmat on kirjoitettu afasiapotilaan omaisen (aviomiehen) näkökulmasta. Saatteessa hän kirjoittaa, että omaisia tarvitaan usein pitämään afasiapotilaiden puolia. Rohkaisevasta näkökulmasta kertoo takakansiteksti: ”Kaijan kirja kuvaa sisukasta naista, perusäitiä, joka ei suostu sopeutumaan sairaaksi. Hän ei ole tapaus vaan ihminen joka haluaa itselleen kielen ja kontaktit”.
Muita afasia-aiheisia muistelmia ja romaaneja:
1) J. Bernlef: Förmörkelse (Norstedt, 1996). Romaani afasiasta.
2) Ingrid TROPP ERBLAD: Katt börjar på S - en berättelse om orden och hur det känns att förlora dem (LT, 1982).…
Helsingin, Espoon tai Vantaan kirjastoautosta lainatut kirjat voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esimerkiksi Itäkeskuksen kirjastoon. Palauttamisesta ei peritä maksua, toisin kuin aikuisten aineiston varaamisesta kirjastoon.
Tupu, Hupu ja Lupu eivät ole Aku Ankan veljen- vaan siskonpoikia. Disney Wiki -sivuston mukaan Tupun, Hupun ja Lupun äiti on Akun kaksoissisko Della Ankka. Isä on tuntematon: https://disney.fandom.com/fi/wiki/Tupu,_Hupu_ja_Lupu_Ankka
Aku on siis itseasiassa poikien eno, eikä setä. Veljenpoika-nimitys on oikeastaan inhimillinen "käännösvirhe", koska englannin kielen sana "nephew" tarkoittaa sekä veljen- että sisarenpoikaa. Myös sana "uncle" voi tarkoittaa englanniksi sekä isän veljeä (setä) että äidin veljeä (eno). Tästä syystä nykyään puhutaankin enemmän pelkistä ankanpojista.
Don Rosa on selventänyt Akua Ankan sukua Roope Ankan elämä ja teot -kirjasarjassa ja tehnyt siihen liitteeksi Aku Ankan sukupuun. Myös siitä käy ilmi,…
