Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim.…
Hei,
kysymiesi käsitteidenm määrittelyjä haimme uusimmista viranomaisteksteistä.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364731&lan=FI
löytyy seuraava teksti yhdyskuntarakenteesta:
Yhdyskuntarakenne on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on alueidenkäytön suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita. Ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne on tärkeä, sillä hajanainen rakenne hankaloittaa yhdyskuntien toimivuutta.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN sivulla http://www.tem.fi/?s=2149
löytyy seuraava teksti aluepolitiikasta, jossa aluerakenne mukana
Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja…
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet Pietilä-nimestä viitataan nimeen Pietikäinen, joka on sukua nimille Pietarila, Pietarinen, Pietiläinen, Pietinen. Näiden kaikkien alkuna saattaa olla etunimi Pietari, josta Pieti on muunnos. Pietilä-nimi olisi näin syntynyt ensin talon nimeksi isännän mukaan, ja sittemmin otettu sukunimeksi. Nimi Pietari on raamatullista alkuperää, joten se on ollut yleinen koko Suomessa kuten myös Pieti. Siitä johdettuja sukunimiä on kirjattu keskiajalta lähtien, kantakoti on Juvalta lähtöisin. Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo sanasta 'pieti' näin: pieti, pietti, piettiö tai peeti = korttipelin häviötikki ja myös pelissä hävinnyt henkilö, pulassa oleva jne. Lönnrotin keksimä merkitys sanalle on 'punajuuri' (…
Tapio Nousiaisen runokokoelmista saattaisi löytyä hakemanne runo, jossa elämää on verrattu räsymattoon mustine ja värikkäine raitoineen. Nousiainen on julkaissut mm. seuraavat runokokoelmat: Valitut runot, 1981, Kultaa ja multaa, 1976, Sineä ja savea, 1976 sekä teoksen Leipää ja suolaa - kolme psalmien kirjaa, 1988.
Käypä hoito sivustolla kerrotaan itsemurhaa yrittäneen hoidosta näin:
Kun syntyy epäily itsemurhayrityksestä esimerkiksi myrkytyksen tai tapaturman yhteydessä, ensihoidon tulee pääsääntöisesti kuljettaa potilaat itse, ja hoidon tulee olla aktiivista ja viiveetöntä.
Lääkäri arvioi itsemurhaa yrittäneen potilaan somaattisen ja psykiatrisen ensihoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Somaattisen hoidon järjestäminen riippuu vaiheesta, jossa yritys on keskeytetty. Itsemurhayritys toteutuu usein päihtyneenä.
Psykiatrinen arvio tehdään heti terveydentilan salliessa psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla. Nuorten arviointi kuuluu erikoissairaanhoitoon.
Arvioinnissa selvitetään erityisesti, onko aiempia…
Varsinais-Suomen murteilla kirjoitettuja runoja löytyy yksittäisinä eri kokoelmista. Esim. kokelmassa
Aboensis (vuodelta 1979) on jokunen Turkka Suomisen runo Turun murteella. Suomen Turku-lehdessä (julkaisija Turkuseura) on varmasti myös runoja. Lehtien sisältöä ei kuitenkaan ole luetteloitu kokoelmiimme, vaan runot löytyvät vain lehtiä selaamalla. Pekka Niemen: Kroposnikkarin kootut sisältää myös runoja (Turku). Suorasanaista löytyy enemmän, esim. Markku Heikkilän: Uutisi Turust osat 1-5, kokoelma Klaari o sano föriäijä (vuodelta 1968).
Laitilan murteella löytyi rekistereistämme vain keittokirja Laitla muarin köökist.
Rauman murteella suorasanaista, mm. Hjalmar Nortamon: Raumalaissi jaarituksi.
Kirjastot käyttävät tietokannoissaan…
HelMet- kirjastojen tai muiden yleisten kirjastojen kokoelmista Elämänmeno löytyy ainoastaan videona.
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=el%C3%A4m%C3%A4nmeno&searchscope=9…
YLE:n tallennemyynnin sivuiltakaan ei löytynyt tietoa, että elokuva olisi julkaistu dvd-levynä; myynnissä on vain video.
http://yle.fi/tallennemyynti/
YLE:n Muistikuvaputki-sivujen Rouva Ruutu kertoi kesällä 2008 näin: Åke Lindmanin ohjaama Elämänmeno (1978) on julkaistu vain kirjastojen käyttöön tarkoitettuna tallennepalvelun vhs-kasettina. Dvd-julkaisu saadaan toivottavasti lähivuosina.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/vastatuuleen-ja-elamanmeno
Voisiko laulu olla espanjalainen kansanlaulu La Virgen lava pañales? Yleisradion Fono-tietokannassa laulun nimi on suomennettu näin: Neitsyt Maria pesee Pojan vaippoja.
Naislaulajista sen on levyttänyt ainakin Kiri Te Kanawa, mutta hän laulaa sen englanniksi. Englanniksi laulun nimi on The Virgin washes the swaddling. Tässä on linkki Kiri Te Kanawan esitykseen: http://www.youtube.com/watch?v=ADxuhHNZVCc.
Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin.
Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi…
Syntymätodistus on tilattavissa Digi- ja väestötietovirastosta.
"Todistukseen tulevat seuraavat tiedot, kun tilaat vakiomuotoisen todistuksen itsepalvelun kautta. Vakiomuotoinen todistus tarkoittaa, että todistuksessa on aina samat tiedot ja valitut valinnaiset tiedot:
Nimesi, entiset nimesi, syntymäaikasi (tai henkilötunnuksesi), syntymäkotikuntasi, syntymävaltiosi, kansalaisuutesi ja nykyinen kotikuntasi.
Todistuksessa näkyvät myös vanhempien nimet, syntymäaika, syntymäkotikunta, syntymävaltio ja kansalaisuus, jos tiedot löytyvät väestötietojärjestelmästä.
Voit tilata todistuksen itsestäsi tai toisesta henkilöstä hyväksyttävää käyttötarkoitusta varten. Huomioithan, että itsepalvelun kautta voit tilata…
Tilastokeskuksen Asuntoyhteisöjen taloustilasto 2006 -julkaisun mukaan asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluu noin 73 000 yhtiötä (v. 2005). Lähelle arvioi Taloyhtiö.net (http://www.taloyhtio.net/lakitieto/lainsaadanto/asuminen/default.html ) : noin 70 000 yhtiötä. Sivujen mukaan niissä asuu yhteensä noin 1,8 miljoonaa ihmistä hieman yli 600000 asunnossa. - Suomen virallisen tilaston julkaisussa Rakennukset, asunnot ja asuinolot 2006 on taulukko Rakennukset omistajalajien mukaan vuosina 1980 - 2006. Muun muassa vuonna 2006 asunto-osakeyhtiön tai -osuuskunnan omistamia rakennuksia oli 133 148. Tilastojulkaisuja voi lukea kirjastoissa.
Alakulo-sanalle ei näy löytyvän tyhjentävää selitystä vanhemmistakaan etymologisista lähdeteoksista. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen sanojen alkuperä teoksessa se kyllä mainitaan, mutta siinäkin selvitetään vain sinänsä ymmärrettävämpi alkuosa (ala-) - jälkiosan (-kulo) alkuperä on sen mukaan "epäselvä".
Sekä Suomen sanojen alkuperä että Raimo Jussilan Vanhat sanat -teos ajoittaa alakulon ensimmäisen kirjallisen esiintymän vuoteen 1781, jolloin J. E. Frosterus käytti sitä August Hermann Francken Postillan jälkimmäisen osan suomennoksessa (kahdessa eri muodossa - alakuloinen ja alaskuloinen). Sanan taustalla saattaa olla yksinkertaisesti viljelytermistön (ala)kuloinen-sana kuvaannollisesti käytettynä. Toisaalta, Vanhan kirjasuomen…
Puhe on kirjassa Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Hiltusen kirjan saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta http://weborigo.pori.fi.
Löydät nuotit vaikkapa Suuresta toivelaulukirjasta (16). Nettisivuilla ei laulun nuotteja taida olla.
Kappaleen R-A-K-A-S on säveltänyt Jukka Kuoppamäki ja sanoittanut Chrisse Johansson. Vuonna 1976 sen ovat äänittäneet Tapani Kansa ja Jarmo Kalke - sen jälkeen monet muutkin.
Lähde: Suomalaisten äänilevyjen tietokanta: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Kimi on nimen Kim pidentymä. Kim taas on useissa kielissä lyhentymä Joakimista. Englantilaisella kielialueella, missä Kim on sekä miehen- että naisennimi, se saattaa olla kelttiläistä alkuperää, mutta sitä on pidetty myös lyhentymänä vanhasta englantilaisesta sukunimestä Kimball ('kuninkaallinen kukkula'). Englannissa nimen yleistymiseen vaikutti vahvasti Rudyard Kiplingin teos Kim (1901).
Joakim-nimi puolestaan tulee heprealaisesta nimestä Jehoiachim, jonka merkitys on 'Jahve herättää'.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Tällä hetkellä afroamerikkalaisten määrä, määritelmänä siis amerikkalainen jolla on afrikkalaisia sukujuuria, on noin 40,7 miljoonaa eli 13,5 prosenttia koko asukasmäärästä. Afroamerikkalaiset ovat USA:n toiseksi suurin etninen ryhmä valkoisten jälkeen.
Lähde: http://www.census.gov/Press-Release/www/releases/archives/facts_for_fea…
Ilmeisesti kyseessä on Michał Kleofas Ogińskin (1765–1833) säveltämä poloneesi. Suomessa teos tunnetaan nimellä Jäähyväiset isänmaalle.
Musiikin tv-sarjaan on säveltänyt Joel Mäkinen. Tunnuskappaleen nimeä ei ole mainittu ohjelman lopputeksteissä.
Tarkoitatte varmaankin Veikko Juntusen kappaletta Rentukkaojan Aatu. Kappale on nuottikokoelmassa Uudet suosikkivalssit, josta löytyvät myös sanat. Nuotti on pääkaupunkiseudulla Itäkeskuksen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Jos asuttu muualla Suomessa, eikä sitä löydy oman kirjastonne kokoelmista, voitte saada sen kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Kappaleesta on tehty myös youtube-video, jossa Pentti Kumpulainen laulaa. Videossa on myös sanat, jotka etenevät ruudulla hyvin hitaasti. Alla on linkki tähän videoon:
https://www.google.fi/search?q=pentti+kumpulainen+Rentukkaojan+Aatu.&rl…
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Gustaf Nordqvistin lauluun "Jul, jul, strålande jul" eli suomeksi "Joulu armahainen" on suomenkieliset sanat tehnyt Aatu Leinonen.
https://finna.fi
http://www.hs.fi/muistot/a1305989906249
