Sopivia klassikoita voisivat olla esimerkiksi:
D. H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja
Kate Chopin: Herääminen
Emily Brontë: Humiseva harju
Edith Wharton: Viattomuuden aika
Juhani Aho: Juha; Papin tytär ja Papin rouva
On aina syytä olla varovainen, kun klikkaa tuntemattomia linkkejä verkossa liikkuessa. Jos epäilee linkin turvallisuutta, on parempi olla avaamatta sitä. Ennen kuin napsauttaa linkkiä, kannattaa tarkistaa sen URL-osoite tai etsiä lisätietoja verkosta ennen kuin päättää klikata. Jos se on epäilyttävä, ei kannata jatkaa.
Lähde: Tarkista, onko verkkosivusto turvallinen | Kotimikro.fi
Kaikista pienvesivoimaloista ei löydy tietoa, mutta Wikipediasta löytyy luettelo Suomen vesivoimaloista, myös joistain pienistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_vesivoimalaitoksista#Minivesivoimalat_(alle_1_MW)
Lisää tietoa pienistä ja/tai vanhoista vesivoimaloista:
Yksityishenkilön laatima kartta Suomen vesivoimaloista
Kalatalousvelvoitteista
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista voimaloista
Pienvesivoimaloista yleisesti
Antamasi tuntomerkit ovat varsin hyviä, mutta emme kuitenkaan onnistuneet keksimään mikä kirja voisi olla kyseessä. Kysymys on myös sähköpostitse lähetetty vastaajaverkostomme jäsenille. Toistaiseksi vastausta ei ole löytynyt silläkään tavoin, mutta lisäämme tietoa tänne jos ehdotuksia tulee.
Myös lukijat voivat vinkata kommentilla, jos kirjan kuvailu herättää jotakin muistikuvia.
Suomen käsityömuseon Kansallispuku-kokonaisuudesta löytyy ohjaus Bragen pukutoimiston sivuille, jossa Munsalan naisen puvussa on hopeaiset napit ja miehen messinkinapit, https://brage.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/view-163967-…. Bragen pukutoimistosta voi kysyä lisätietoja, https://brage.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/
Dräktbyrå/pukutoimisto:
050 555 8258
draktbyrabrage.fi
Valitettavasti emme pysty arvioimaan vanhojen kirjojen arvoa. Kyyti-kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaoppaita, joita voit varata omaan lähikirjastoosi. Niissä on listattu vanhojen kirjojen arvoja. Viimeisin kaksiosainen painos on ilmestynyt vuonna 2010. Arviota kirjan arvosta voi kysyä myös antikvariaateista. Antikvariaattien yhteystietoja paikkakunnittain löytyy esimerkiksi antikvaari.fi:stä, tässä linkki Kotkan antikvariaatteihin. https://www.antikvaari.fi/kauppiaat/kunta/kotka
Arkkitehti Kai Blomstedt on yleisen kirjaston lähdekirjallisuudessa kovin tuntematon henkilö. Finna-haku "Blomstedt, Kai" antaa 16 osumaa (https://www.finna.fi), lähinnä Arkitekten-lehden artikkeleita. Mukana on myös viite Blomstedtin Teknillisen korkeakoulun diplomityöhön "Tennis-stadion" vuodelta 1934. Se on saatavilla Aalto-yliopiston kautta. Lisätietoja Kai Blomstedtin töistä voisi tiedustella Arkkitehtitoimistojen liitosta (atl.fi), vaikka heidän sivuiltaan löytyvästä hakuportaalista ei suoraan löytynytkään tietoja Kai Blomstedtista. Samoin Arkkitehtuurimuseon kirjaston Finna-haku antoi nollatuloksen. Arkkitehtuurimuseosta saattaisi kuitenkin olla apua Blomstedtin suunnittelemien rakennusten kartoittamisessa. Linkki…
Kyseessä on Sesse ja Ilkka Koiviston teos Tarinoita eläinten saarelta (1977). Teoksessa on luku Onko Korkeasaaresta karannut vaarallisia eläimiä?, jossa kerrotaan merimetson karkumatkoista.Teos ilmestyi e-kirjana vuonna 2022.Tarinoita eläinten saarelta KirjasammossaTarinoita eläinten saarelta Helmetissä
En löytänyt yhtään selvästi kuvaksesi mukaista kirjaa. Ainut jollain tavalla Kreikkaan linkittyvä tekijän nimi, jonka löysin Finnan ja Google Booksin avulla, on Richard Rhodes — hän on kirjoittanut muun muassa palkitun kirjan "The making of the atomic bomb". Jos joku kommentoijista osaisi vinkata, mitä kirjaa kysyjä voisi etsiä, olisimme kiitollisia.
Näillä tiedoilla en onnistu löytämään etsimäsi kaltaista julkaistua teosta aiheesta, vaikka hain Kansallisbibliografia Fennicasta, jossa pitäisi olla kaikki Suomessa ilmestynyt painettu aineisto. Voi olla että jos on kyse noin vanhasta teoksesta, sen asiasanoitus ei ole kovin kattava, eli löytääkseen pitäisi tietää tekijä tai teoksen nimi. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennicaUudempi aihetta sivuava teos löytyi: Antti Lappalainen: Savon metsärosvojen jäljillä (SKS, 2001)Kannattaa kurkata sekin, jos sieltä löytyisi esimerkiksi viitteitä Ukko Uokariin tai hänestä mahdollisesti julkaistuun aikaisempaan teokseen.
NYT-liikuntakorttiin pätee sama kuin useimpiin muihinkin esinelainoihin, eli niitä ei voi varata, ja ne voi lainata ainoastaan tietystä kirjastosta, jonne ne on myös palautettava. NYT-liikuntakortti on siis palautettava samaan kirjastoon kuin mistä sen on lainannut. Lainaamista varten on tosiaan mentävä sinne kirjastoon, missä kortti on paikalla.
Hei!Kyseessä taitaa olla kotiin-sanan murremuoto. Kotia-muotoa käytetään ainakin pohjalaisissa murteissa. Konsonantin kahdentuminen tullee-verbissä viittaa vahvasti pohjoispohjalaisen murrealueen suuntaan.
Tässä joitakin kirjoja, joista voisi löytyä vastaavantyyppisiä teoksia. Kaikki teokset löytyvät Helmet-kokoelmista https://helmet.finna.fi/. Helsingin Sanomien jutussa 28.9.2024 mainitaan pari ensimmäistä listalla olevaa kirjailijaa https://www.hs.fi/taide/art-2000010707521.html.Argonautit / Maggie Nelson - S&S 2018.The art of cruelty : a reckoning / Maggie Nelson. – New York : W.W. Norton & Co., 2012Wanderlust : a history of walking / Rebecca Solnit. - Granta Books 2014A field guide to getting lost / Rebecca Solnit. - Canongate Books 2017Orwell's roses / Rebecca Solnit. - Granta 2021.Inventarium / Catarina Ryöppy. - Musta Taide [2020]Sivullinen ihminen / Colin Wilson. - Sanasato 2012 2. painosUlkopuolisuudesta / Emilia…
Kirjaston eräpäivä ei osu päivälle, jolloin kirjasto on kiinni. Lainat eivät eräännyt viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Käytännössä eräpäivä hyppää aina sen päivän yli, jolloin kirjastot on suljettu. Esimerkiksi tavallisten (ei bestsellerien) kirjojen laina-aika on siis vähintään neljä viikkoa. Voit tarkistaa lainojesi eräpäivät Helmet-sivulta omista tiedoistasi.
Christopher Piken Remember me sopii kuvaukseen täsmälleen:https://www.reddit.com/r/whatsthatbook/comments/twjtqr/girl_dies_becomes_ghost_to_solve_her_own_death/?rdt=43109
Yhdistymisvapaus kuuluu ns. poliittisiin perusoikeuksiin. Perustuslain 13 § toteaa: 13 §Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.**Voit halutessasi tutustua esim. julkaisuun Yhdistysoikeus:https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994333332806250?sid=…
Puutarhan virallinen nimi koko 1800-luvun perustamisestaan saakka oli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta tuli virallisesti Helsingin yliopisto vasta vuonna 1919.Lähteet ja kirjallisuutta: Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha 1833–1933 Juha Lemström, Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Suomen Keisarillinen Aleksanterin yliopisto | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu
Helen Kellerin Elämäni tarina (WSOY, 1957) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Voit varata sen lähimpään Helmet kirjastoon. Linkki Helmet hakuun.Tai voit tiedustella lainaustesi sanamuotoa, jos tiedät tarkemman sivun, jossa ne voisivat sijaita. Kirjavarasto palveleeAvoimet ovet ovat joka keskiviikko klo 15–19 21.5.2025 asti, jolloin voit omatoimisesti tutustua kirjavaraston kokoelmaan.Avoimien ovien ulkopuolella voit tulla Pasilan kirjastoon ja pyytää Pasilan kirjaston henkilökuntaa hakemaan kirjavaraston teokset sinulle Pasilan kirjaston aukioloaikojen puitteissa tai varata kirjavaraston kirjan noudettavaksi lähikirjastostasi Helmet-alueella.maanantai - torstai 10 - 20perjantai 10 - 18 ja lauantai 10 - 16Varmista Pasilan kirjaston…
