Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi noin kolmeen vuoteen, tietosi on poistettu kirjaston asiakasrekisteristä. Tämä selittää sen, että et pystynyt varaamaan kirjaa. Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, niin saat uuden kortin odottaessa.
Voit täyttää tietosi ennakkoon alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella (Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(18…
Kirjastoautojen kulloinenkin kokoelma on pienempi kuin muissa kirjastoissa, mutta voit tilata lainattavaksi kaikkea muutakin varattavaa aineistoa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Yritin etsiä kirjaa Finna-haulla. Rajasin tarkennettua hakua sanoilla murhat ja historia. Tuloksen rajasin kirjoihin, suomenkielisiin ja 1900-luvulla ilmestyneisiin. Linkki Finnan hakutulokseen.
Löysin kolme kirjaa, jotka voisivat sisältää kaikki muistamasi aiheet.
Valittujen palojen Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin. Linkki Antikvariaatti.net
Valittujen palojen Ratkaisun hetket : 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmaamme. Linkki Finlanfdiakirjaan sekä Olli Matikaisen Rikos historiassa. Linkki Tiedekirjaan
Mikään kirjoista ei tosin ole kuvaamasi hopeakantinen, eikä kovin neliömäinen.
Alla on linkkejä, joista löytyy koeajoja ja vertailuja. Suurin osa on englanninkielisiä auton valmistusaikana tehtyjä testejä. Vanhoista Tekniikan maailmoista en löytänyt testejä. Mobilisti-lehdissä on Belvedere kylläkin esitelty ja jopa koeajettu kaksi kertaa.
https://tinyurl.com/testi-ym-linkkeja
https://www.motortrend.com/s/belvedere%20test/
https://tinyurl.com/Belveder-vartailu
https://www.flickr.com/photos/triggerscarstuff/6425274735/in/photostrea…
https://www.mobilisti.fi/mobilistin-sisallysluettelo-1979-2020/
Tiedustelin asiaa Sanomalehtimiesliitosta. Sieltä kysymys oli ohjattu FT JYrki Vesikansalle, joka on työskennellyt Uudessa Suomessa ja tutkinut paljon sanomalehtien historiaa. Hän vastasi näin:
"Uuden Suomen ja sen edeltäjien, käytännössä Uuden Suomettaren arkisto (alk. 1880) on vapaasti käytettävissä ja hyvin järjestettynä Kansallisarkistossa. Mitään tilaajaluetteloa tai vastaavaa ei ole kuitenkaan miltään ajalta jäljellä – viimeinen tilaajarekisterikin tuhottiin 1991 kilpailusyistä. (Olisi kannattanut säilyttää vaikka määräajaksi sinetöitynä tutkimusta varten.) Tilaajakunnasta on kyllä myöhemmältä ajalta tietoja esim. kaupunginosittain ja ammattikunnittain. 1880-luvulla Uusi Suometar oli Helsingin ainoa suomenkielinen sanomalehti.…
Tammenlehvän perinneliiton verkkosivuilla kerrotaan, mitä erilaisia reittejä pitkin voit saada tietoa sukulaisesi sotatiestä:
https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
Sotapolku.fi -sivustolla voi tutkia joukko-osastojen sodan aikana kulkemia reittejä tapahtumineen ja suorittaa henkilöhakuja. https://sotapolku.fi/
Arkistojen portin infosivu kantakorteista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kantakortti
Kirja on niin vasta ilmestynyt ruotsiksi, että tietoa sen suomennoksesta ei vielä näy missään. Ann-Helen Laestadiuksen aiempi romaani Varkaus (Stöld) on ilmestynyt S&S:n kustantamana, joten voit halutessasi kysyä sieltä, onko suomennoksesta vielä tietoa.
Yhteystiedot S&S: https://kustantamo.sets.fi/meista/
Ikävä kyllä, laulun nimen selvittäminen ei onnistunut. Varsinaisia äitienpäivälauluja on tehty runsaasti ja lähinnä niitä tutkin finna-hakupalvelun keinoin. Toisinaan laulun alkusanatkin toimivat finna-haussa, mutta ei tässä tapauksessa.
Kukkaset ja suvi kuuluvat myös usean laulun aihepiiriin, joten varsin laaja on mahdollisuuksien määrä. Mahtaisikohan kukaan lukijoistamme muistaa kuulleensa tai laulaneensa kyseistä laulua? Lisävinkit voisivat auttaa.
Valitettavasti tätä kirjasarjaa ei onnistuttu tunnistamaan varmuudella. Ainoa löydetty kaksiosainen Lappiin sijoittuva sarja on Jussi Lappi-Seppälän Vaeltajavartion urotyö (1933) ja sen jatko-osa Aina valmiina : vaeltajavartion seikkailuja (1936), mutta niiden sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi, mistä kirjoista on kyse?Linkit:Vaeltajavartion urotyö: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28216Aina valmiina: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au49efe434-c341-445e-99a0-3…
Valitettavasti emme pysty arvioimaan vanhojen kirjojen arvoa. Kyyti-kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaoppaita, joita voit varata omaan lähikirjastoosi. Niissä on listattu vanhojen kirjojen arvoja. Viimeisin kaksiosainen painos on ilmestynyt vuonna 2010. Arviota kirjan arvosta voi kysyä myös antikvariaateista. Antikvariaattien yhteystietoja paikkakunnittain löytyy esimerkiksi antikvaari.fi:stä, tässä linkki Kotkan antikvariaatteihin. https://www.antikvaari.fi/kauppiaat/kunta/kotka
Uudet ylioppilaat on vuosittain julkaistu Länsi-Uusimaa-lehdessä. Pääset selaamaan vuoden 1971 Länsi-Uusimaan mikrofilmejä Lohjan pääkirjastossa kirjaston aukioloaikoina.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, millaista laitetta käytät. Ei myöskään se, millaista vaihdosta olet tekemässä. Oletko kenties ottamassa käyttöön kaksivaiheista tunnistautumista. Tässä joitakin ohjesivuja:Esimerkiksi Ylen Digitreenit-sivulla on ohje kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöönottoon. Gmail-ohjeita : asetusten muuttaminenDigi-vinkkaus : Google-asetukset (Tampereen kaupunginkirjasto) Jos tunnet tarvitsevasi henkilökohtaista opastusta, voit Enter ry tarjoaa kesäopastus Kampin palvelukeskuksessa. Opastuksiin ei tarvitse ilmoittautua. https://www.entersenior.fi/uutiset/kesaopastus2024/#widget-phqhCWW3MwVo1WKGA3b2 . Voit saada digiapua myös puhelimietse. Ensi viikosta lähtien Valtakunnallinen SeniorSurfin…
E-kirjaston sivuilla kerrotaan, että "kehitystyötä selainversion eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin". Eli selainversio on tulossa, muttei vielä tiedetä koska.E-kirjaston usein kysytyt kysymykset:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymykset
Viola Ardene -nimisen kirjailijan teoksia on etsitty palvelussamme aiemminkin. Tuolla nimellä ei löydy tietokannoista kirjailijaa. Etsitty kirjailija on kaiketikin italialainen Viola Ardone. Hänen viidestä romaanistaan on suomennettu kaksi, Lasten juna (2022) ja Nimeni on Oliva Denaro (2023). Molemmat on suomentanut Laura Lahdensuu. Viola Ardonen teoksia Helmetissä
Sota-ajan muonituskysymyksiä käsittelee Anneli Pranttila väitöskirjassaan vuodelta 2006.Puolustuslaitos harjoitti rintaman läheisyydessä asemasodan vuosina laajamittaista viljelytoimintaa sellaisilla alueilla, joille siirtoväen ei sallittu vielä palata. Esimerkiksi III armeijakunnan sadoksi vuonna 1943 Pranttila mainitsee 50 kiloa kurpitsaa, 320 kiloa purjoa ja 100 kiloa retiisiä ja monia muita tuotteita. Sato luovutettiin kenttävarastoon ja elintarvikevarikoille, joista se luovutettiin määräysten mukaisesti joukoille.Asemasodan aikana harjoitettiin myös epävirallisempaa omatoimista palstaviljelyä:"Asemasodan aikana paikallaan pysyneillä joukoilla oli mahdollista laajentaa omatoimisuutta kasvinviljelyllä. Puolustusvoimien hallinnassa…
Australian kansalliskirjaston ja Australian kansallisen audiovisuaalisen arkiston (National Film and Sound Archive, NFSA) sivuilta selvisi, ettei Australiassa kerätä musiikkilevyjä vapaakappalekokoelmiin, jota kautta muotoutuisi kattava tietokanta äänitteisiin. NFSA:n tietokantaan on luetteloitu paljon levyjä, mutta he huomauttavat, että kokoelman aukot johtuvat mm. tuosta vapaakappaleasiasta. NFSA luetteloi paljon muutakin kuin vain musiikkiäänitteitä. Aivan kysymäsi kaltaista tietokantaa ei siis näytä olevan.NFSA:n tietokanta vaatii jonkun hakusanan selaukseen (esim. cd): collection.nfsa.gov.au/Hakulaatikon alta voit napsauttaa "advanced" ja sitä kautta rajata haun "sound recording, published" ja/tai "sound recording, unpublished".…
Atwaterin kertoimella lasketaan ruuassa saatavilla olevan energian määrä, jota ihmiskeho voi hyödyntää. Tätä kutsutaan muuntokelpoiseksi energiaksi (eng. metabolisable energy). Energian yksikkö on joule, ja Atwaterin systeemillä lasketut eri ravintoaineiden energiamäärät ilmoitetaan siis jouleissa. Elintarvikkeissa ruuan energiasisältö ilmoitetaan sekä kilojouleissa (kJ) että vanhan energiayksikön kalorin mukaisesti kilokaloreissa (kcal). Yksi kilojoule vastaa 0,239 kilokaloria. Lähteet: YK:n elintarvike ja maanviljelyjärjestö: CHAPTER 3: CALCULATION OF THE ENERGY CONTENT OF FOODS - ENERGY CONVERSION FACTORS Fineli: Ravintotekijä - Fineli Wikpedia: Atwater system - Wikipedia
'Rootsit' tarkoittanevat juuria. Sana vaikuttaa johdetun englannin sanasta 'roots' samalla lailla kuin bootsit sanasta 'boots'. Ähtärin poika jenkkibootseissaan vaikuttaa kadottaneen henkisen yhteyden kotiseutuunsa ja tuntee olonsa vallan juurettomaksi.
Vennamo, Meri, Lähikuvassa Veikko Vennamo / Meri Vennamo 2009 (Keuruu : Otavan Kirjapaino). Meri Vennamo on kirjoittanut kirjan isästään Veikko Vennamosta ja lapsuudenperheestään muutenkin.Olle Leino: Kuka oli Yrjö Leino (1973) [maanalainen kommunistiaktivisti, kansanedustaja 1945–51, sisäministeri 1945–48]Annikki Kalela: Isäni A. K. Cajander (1985) [pääministeri 1922, 1924, 1937–39]Erkki Tuomioja: Sakari Tuomioja – suomalainen sovittelija (1986) [ulkoministeri 1951–52, pääministeri 1953–54]Kukka-Maaria Karjalainen: Isä (Ahti Karjalainen) 1998Vappu Tuomioja: Sulo, Hella ja Vappuli (Sulo ja Hella Wuolijoki) 1997
