Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Tulen junalla pohjoisesta Helsinkiin. Saanko jatkaa "samalla lipulla" asemalta kotiini Kannelmäkeen? 225 Junalippu pitää ostaa siihen määränpäähän, johon on matkustamassa. Tämän voi tehdä verkossa tai mobiilisovelluksessa lippua ostaessa. VR:n asiakaspalvelusta kerrottiin, että mikäli kaukoliikenteen junalippu on jo ostettu, tällöin on ostettava erikseen junalippu paikallisliikenteeseen.  Lisätietoa VR:n lipuista: Junaliput - VR
Millä päivämäärällä vietettiin helluntai juhlaa vuonna 1883? 225 Etsin tiedon Kansanvalistusseuran kalenterista vuodelta 1883. Tämä kalenteri kuten monet muutkin pienpainatteet löytyvät sähköisinä Kansalliskirjaston verkosta. ne löytyvät helpoiten finna.fi -sivuston kautta. Vuonna 1883 ensimmäinen helluntaipäivä oli 13.5. ja toinen helluntaipäivä 14.5. Linkki Kansanvalistusseuran kalenteriin: https://www.doria.fi/bitstream/10024/98438/1/Kansanwalistusseuran_kalenteri.pdf
Olen kuullut että silmissämme Auringon näennäinen koko taivaalla on puoli kaariastetta, kuten myös Kuun. Mutta mikä on Pohjantähden näennäinen koko… 225 Pohjantähden kulmaläpimitaksi on laskettu noin 3,12 millikaarisekuntia eli 0,000052 kaariminuuttia.Lähteet:How does north star look like?Revisiting the fundamental properties of the Cepheid Polaris using detailed stellar evolution models
Singer F3345577 milloin on valmistettu? 225 Sarjanumeron perusteella tämä vaikuttaisi olevan Singer 15K, ja valmistettu Skotlannin Clydebankin tehtaalla vuonna 1913. Comprehensive Singer Machine Serial Number Database - F Serial NumbersDating Singer Sewing Machines from Serial Number
Mistä kirjasta on seuraava lainaus: Muistaakseni se on jostakin Kalle Päätalon kirjasta. Sanoja on kivityömies Lahti. ”Minusta taas on alkanut näyttää, että… 225 Lahden Erkki, vakaa kivityömies, lausuu nämä sanat Kalle Päätalon kirjassa Pyynikin rinteessä, kolmannen luvun neljännessä osassa: – Minusta on taas alkanut näyttää, että arkkitehti opettaa kohta meitä rukoilemaan! Ettekö ole pannut merkille, miten tärkeän näköisenä sovittelee sormiensa päitä vastakkain. Seuraava vaihe on, kun antaa sormiensa lipsahtaa toistensa ohi... (s. 100)
Moro, kaksi kysymystä. 1) etsin kirjaa, jossa on humoristisesti kuvailtu tavallisten ihmisten elämäkertoja Suomessa novellimuodossa, olisiko Arto Paasilinnaa?… 225 Kaivatun kaltainen humoristinen elämäkertoja novellimuodossa sisältävä kirja saattaisi olla Turkka Hautalan Kansalliskirja.Kansalliskirja | KirjasampoMaalinauhakaan ei ennen kameroiden käyttöönottoa aina riittänyt kiistattomasti selvittämään voittajaa. Lopullisen ratkaisun tekeminen saattoi jäädä maalituomarien näkemyksen varaan. Hyvän esimerkin tulkinnanvaraisesta lopputuloksesta tarjoaa vuoden 1932 Los Angelesin olympiakisojen 100 metrin juoksun äärimmäisen tasainen loppukilpailu: " –– vielä selvemmin muistuu mieleen mustien amerikkalaisten syöksy kärkeen, ensin [Eddie] Tolanin jo ennen puolimatkaa ja sitten [Ralph] Metcalfen, jonka tämä vauhti kiidättää muita pitemmälle maalinauhan tuolle puolen. Mutta kumpi voitti? Tuomarien ilmoitus…
Etsin kirjasarjaa. 1990-luvulla julkaistiin lasten pulma-kirjoja, joissa oli tarina, jota kuljetettiin eteenpäin arvoitusten kautta. Tarina oli piirretty ja… 225 Hei,Voisiko kyseessä olla nämä:Yllätysmatkat: Seikkaile Ja Ratkaise / Dolby, Karen, Martin Oliver, ja Gaby Waters. (Hki: Tammi, 1989)Sisältää tarinat: "Dinosaurusten jalanjäljillä", "Bussilla halki avaruuden" sekä "Aikajunalla antiikin Roomaan"sekä toinen:  Kummitusmatkat / Karen Dolby, Sarah Dixon, Susannah Leigh, ja Brenda Haw. Helsinki: Tammi, 1991.tässä tarinat: "Aavelinna", "Katoava kylä" ja "Kummituspeili".
Mikä on kasvin suomalainen nimi, kun se latinaksi on Euonymus europaeus? 225 Euonymus europaeus on suomeksi euroopansorvarinpensas.euroopansorvarinpensas - Euonymus europaeus | Yleiskuvaus | Suomen LajitietokeskusEuonymus europaeus - euroopansorvarinpensas | Mustila
Morsiamen tuli antaa joku lahja sulhaselle (vai hänen perheelle), jotta pääsi naimisiin. Mikä tämän lahjjn tai tavaran nimi oli? 225 Myötäjäiset on nimitys, jota käytetään morsiamen mukana sulhasen suvulle siirtyvästä omaisuudesta.Nykyhäätkö muka vievät ylettömästi aikaa ja rahaa? Ennen ne vasta veivätkin | HS.fiIntialaismies murhasi vaimonsa kobralla | HS.fiAvioliitto syntyi naisten aloitteesta, mutta hyvin pian se kääntyi miesten eduksi – Näin länsimainen avioliitto on mullistunut | HS.fi
Elokuvakysymys: Leffan nimi on hakusessa. Se kertoo vanhemmasta suomalaisnaisesta, joka asuttuaan pitkään (Lähi-)Aasian maissa on pikkeavasta syntyperästään… 225 Kyseessä on varmaankin Iiris Härmän vuonna 2024 valmistunut henkilödokumentti Kurkien äiti. Elokuva kertoo 55 vuotta Iranissa asuneesta Ellen Vuosalosta.http://guerillafilms.fi/portfolio/mother-of-snow-cranes/https://kulttuuritoimitus.fi/artikkelit/artikkelit-elokuva/kurkien-aiti…
Minulle neuvottiin Tikkurilan kirjaston musiikkiosasto lila, että täällä voisi selata vanhoja vinyylilevyjä ja saada niitä lainaan. En löydä täältä sellaista… 225 Vinyylilevyjen listaus löytyy Helmet-tietokannasta, osoitteessa www.helmet.finna.fi. Tämä haku listaa kaikki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastojen kokoelmissa olevat LP-levyt. Voit tarkentaa hakua valitsemalla rajauksia vasemman reunan valikoista. Esimerkiksi kohdasta KIRJASTO voit rajata näkyviin vain tietyn kaupungin tai kirjaston levyt. Voit varata levyjä tietokannan kautta ja noutaa ne haluamastasi Helmet-kirjastosta.Kaikkien Suomen kirjastojen vinyylikokoelmia voi selata myös osoitteessa finna.fi, tai tästä hausta. Muiden kirjastoalueiden aineistosta voi tehdä kaukolainapyynnön, jos kyseistä levyä ei löydy Helmet-alueen kirjastoista. Levy toimitetaan valitsemaasi Helmet-kirjastoon.
Mistä on peräisin sana kypärä? 225 Hei!Kaisa Häkkisen kirjoittaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "sana on vanha balttilainen laina, jota lainanantajataholla vastaa esim. liettuan kepùrè. 'lakki, hattu'. Kypärä on alkuaan tarkoittanut esim. nahasta tai kankaasta tehtyä päähinettä ja on vasta myöhemmin suomessa kehittynyt metallisen tai muun kovasta aineesta tehdyn päänsuojuksen nimitykseksi".
Miten ihminen oppi hyödyntämään sieniä ravinnokseen? 225 Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
Miten pääsen taas kirjautumaan verkkokirjastoon? 225 Saat apua asiaan lähimmän Helmet kirjaston asiakaspalvelutiskiltä.Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai ajokortti, niin kirjastokorttisi tiedot voidaan päivittää ajan tasalle ja pin koodisi vaihtaa.Asian hoitaminen siis vaatisi kirjastossa käyntiä.
Mikä on tämä sivusto. 225 Olet lähettänyt kysymyksesi Lastu-kirjastojen Tiedonhaku-sivulta, https://lastu.finna.fi/Content/tiedonhaku. Eli sivusto on Lastu-kirjastojen sivusto. Kysymyksiin vastataan Kysy kirjastonhoitajalta  -palvelun ylläpidossa ja vastaukset tulevat näkyviin palvelun sivustolle, https://www.kirjastot.fi/kysy. 
Milloin Ukraina SNT ja Valko-Venäjä SNT julistivat Suomelle sodan? Nämä maathan olivat allekirjoittajina 1947 Pariisin rauhansopimuksessa. Ketkä kaikki… 225 Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä  voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993). Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle. 1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta. Ainoa…
Mistä on peräisin tarina, jossa joku huomaa jokea pitkin uivan lastun ja lähtee kirveen kanssa etsimään lastun lähettäjää. 225 Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on…
Moikka, Jos lainaan kirjan esim. Tuusulan pääkirjastosta niin voinko palauttaa sen esim. Mäntsälän kirjastoon? Kummatkin ovat Kirkes -kirjastoja. 225 Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Kirkes-kirjastoon. Palautettaessa ei tarvita kirjastokorttia. Esineet, liikuntavälineet ja soittimet pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.Lähde: Kirkes-kirjastot: Asiakkaalle https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#palautukset
Löytyykö kirjaa nimeltä Vokkolan kirja? 225 Kyseessä taitaa olla G. W. Enwaldin ja Kaarina Erämetsän kokoama teos Lapsuuden muistoja Leppävirralta (2009), jonka etukannessa lukee Vokkola-kirja. Kirjan huomautuksissa mainitaan, että kruununvouti Gustaf Enwald kirjoitti muistelmansa 1926-1927.https://finna.fi/Record/lep.11016?sid=5121067632     
Sain oheisen tekstinpätkän Aleksis Kiveltä aikoinaan, kun se oli kääritty karkin ympärille hääjuhlassa. Olen yrittänyt selvittää, mistä lainaus on. Voisitko… 225 Kyseinen lainaus löytyy Aleksis Kiven näytelmästä Yö ja päivä. Näytelmän loppupuolella on Liisa-nimisen hahmon repliikki, joka alkaa sanoilla ”Oi kaunoinen vuori, pyhien kaupunkia kuvaellen!”. Paria virkettä myöhemmin Liisan repliikissä tulee tuo kyseinen lainaus. Näytelmä löytyy useista Aleksis Kiven näytelmiä ja muita tekstejä kokoavista teoksista.