Sain apua KAVI:sta:
Tässä muutamia vaihtoehtoja ehdokkaiksi, mutta mikään näistä ei taida istua sataprosenttisesti näihin tuntomerkkeihin.
The Evil (1978 film), https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Evil_(1978_film)
Don't Be Afraid of the Dark https://en.wikipedia.org/wiki/Don%27t_Be_Afraid_of_the_Dark_(2010_film) [Tässä ei kyllä täsmää vuosiluku]
High Spirits, https://en.wikipedia.org/wiki/High_Spirits_(film)
Shakespearen "This royal throne of kings, this sceptred isle" Richard II:n toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti: "Tämä kuninkaiden valtaistuin, hallitseva saari". Sitaatti on peräisin näytöksen tekstiriveiltä 42 ja 43 (" -- Tämä kuninkaiden valtaistuin, / hallitseva saari, -- ") Gauntin puheenvuorosta riveiltä 32–74.
Saksalainen sitaattisanakirja kertoo, että lause on saksalaisen runoilijan Johann Gottfried Seumen (1763 – 1810) runosta Die Gesänge (1804). Seume on kuitenkin ilmeisesti kirjoittanut runon kansanlaulua mukaellen.
Seumen runossa ensimmäinen säe kuuluu:
”Wo man singet, lass dich ruhig nieder,
Ohne Furcht, was man im Lande glaubt;
Wo man singet, wird kein Mensch beraubt;
Bösewichter haben keine Lieder.“
Goethen kynästä lause ei ole. Sitaatti on levinnyt saksankielisissä maissa eri muodoissa.
Seumen runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/dudenzitateundau0000unse/page/516/mode/2up?q=seume
http://www.zeno.org/Literatur/M/Seume,+Johann+Gottfried/Gedichte/Gedichte/Die+Ges%C3%A4nge
Iso-Britannian hallitsijoista löytyy kootusti tietoa seuraavista englanninkielisistä teoksista.
John Cannon: The Oxford illustrated history of the British monarchy
Charles Phillips: The complete illustrated guide to the kings & queens of Britain : a magnificent and authoritative history of the royalty of Britain, the rulers, their consorts and families and the pretenders to the throne
Olwen Hedley: The Queen's Silver Jubilee : a pictorial souvenir to commemorate the 25th anniversary of the Queen's accession to the throne and to pay tribute to Her Majesty for her inestimable services to Great Britain and the Commonwealth
David Williamson: Kings and queens of Britain
Karsten Alnäsin Euroopan historiasta kertovassa kirjasarjassa…
Kyseessä on V. A. Koskenniemen Kenttäpostia-sikermän kolmas runo kokoelmasta Latuja lumessa : kenttäpostia ynnä muita runoja (1940). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot (1995, s. 209).
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Linnut kokoelmasta Uni ja kuolema (1939 s. 102). Mainitsemasi kohtaa menee tosin hiukan toisin kuin kirjoitit.
Kokoelma on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimana ja aukeaa luettavaksi alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906932?term=syd%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4n%20aika&page=105
Teoksesta on useita eri painoksia. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Karl von Gerdten menehtyi 22.6.1908. Pormestarin virka julistettiin haettavaksi 13.7.1908. Kuulutus avoimesta virasta julkaistiin esimerkiksi Helsingin Sanomissa 18.7.1908. Maistraatin puolesta ilmoituksen lehteen toimitti "R.F. Wrede Vt."
27.8.1908 kertoivat useat sanomalehdet, että Heinolan pormestarin virkaa toistaiseksi hoitamaan valittiin varatuomari S.V. Cornér (Vilho Cornér).
12.9.1908 uutisoi Heinolan Sanomat Pekka Zimmermannin saaneen suurimman äänimäärän pormestarinvaalissa. Lehden samalla sivulla Heinolan kaupunginvaltuuston kokouksesta mainittiin mm. seuraavaa: "Kuvernöörin tiedusteluun parooni R.F. Wreden nimityksestä kaupungin pormestarin viran hoitajaksi päätti valtuusto vastata, että hra parooni Wrede on ollut…
Olisiko kyse sarjasta Tutkimusmatkoilla arabien parissa? Osia on kolme 1-12, 13-20, 21-26 ja ne löytyvät vain äänikasetteina Joensuun kirjastosta. Tiedustele lähikirjastosta, voisiko niitä tilata kaukolainana.
Etsin Ritva-tietokannasta ohjelmia, mutta en löytänyt niitä sieltä. Sieltä voi kuitenkin kysyä apua, jos heillä olisi ajatusta siitä, voisiko tallenteita olla missään, rtva@kavi.fi.
Voit tiedustella asiasta saamelaiskäräjiltä:
vaalit@samediggi.fi
Tiedoksi lisäksi, että saamelaiskäräjien vaalilautakunta on vahvistanut lomakkeet vuoden 2023 vaaliluetteloon hakeutumista varten:
https://www.samediggi.fi/2022/10/19/saamelaiskarajien-vaalilautakunta-on-vahvistanut-lomakkeet-vuoden-2023-vaaliluetteloon-hakeutumista-varten/
Vaaliluetteloon liittyvät saamelaiskäräjälain pykälät 23, 23 a ja 23 b:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974#L4P23
Em. pykäliä on uudistettu mm. hallituksen esityksellä HE 234/2002, jonka tekstiin voit halutessasi tutustua:
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+234/2002
Asiakaspalaute on varmasti suurimmalle osalle toimijoita tärkeä työväline, jolla seurata asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen toimivuutta. Mikäli mahdollista, palautteen mukaan kannattaa laittaa yhteystietonsa, jolloin yleensä saa vastauksen tietyn ajan sisällä.
Omassa organisaatiossani (Espoon kaupunginkirjasto) palautetta kertyy useasta eri kanavasta (kaupungin palautekanava, Helmet-kirjaston palaute, suullinen palaute yms.) ja siitä kootaan palautekoostetta kirjaston intranetissä. Kirjaston johto seuraa sinne kertynyttä palautetta. Palautteen kautta on tehty useita muutoksia ja korjauksia toimintaan tai tiedotukseen. Kiitokset toimitetaan aina tiedoksi henkilölle tai työporukalle.
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 7% maailman metsistä on istutusmetsiä, eli pääosin taimista tai siemenistä istuttamalla kasvatettuja (Global Forest Resources Assessment 2020).
https://www.fao.org/forest-resources-assessment/2020/en/
https://efi.int/articles/about-planted-forests
Tove Janssonin Kesäkirjan vanhemmat painokset on myyty loppuun. Saatavilla on WSOY:n vuonna 2022 julkaisemaa 50-vuotisjuhlakirjaa, joka sisältää Kesäkirja-romaanin lisäksi myös Janssonin esseen Saari sekä Sophia Janssonin esipuheen.
Aikaisempia painoksia voi etsiä antikvariaateista.
Marcel Aymén kirjat Delphinestä ja Marinettesta, joihin Kippurahännän kertomuksia perustuu, ilmestyivät vuosina 1934–46. Vuonna 1940 ilmestynyt Le mouton sisältää vaivihkaisen viittauksen sotaan, joten lienee sallittua olettaa, että kirjat sijoittuvat suurin piirtein kirjoittamisajankohtaansa. Vastaani ei tullut viitteitä siitä, että meillä televisioitua piirrossarjaa olisi ajantasaistettu tai modernisoitu, joten kaiketikin myös piirrossarjan tapahtumien voisi arvella ajoittuvan 30- ja 40-lukujen vaihteen tienoille. Piirrossarjan visuaalinen toteutus pohjautuu kirjoista 80- ja 90-luvulla otettuihin Claudine ja Robert Sabatierin kuvittamiin uusintapainoksiin.
Planète Jeunesse - Les Contes du Chat Perché (1994) (planete-jeunesse.com)
Valitettavasti emme tunnistaneet etsimääsi laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jälkimmäinen luku kertoo kuinka monta varausta kyseiseen teokseen sillä hetkellä kaiken kaikkiaan on. Ensimmäinen luku taas kertoo sinun sijaintisi tällä hetkellä varausjonossa.
Säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (4,01 €/min+pvm) arkisin klo 9-15 ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Valitettavasti Electrelanen The Valleys -kappaleen nuottia ei löydy suomalaisista kirjastoista. Tarkistimme myös Library of Congress -tietokannasta, mutta Electrelane-hakusanalla löytyy vain äänitteitä. Ilmeisesti yhtye ei siis ole julkaissut nuottikirjoja.
Finna-haulla löytyi ainakin kolme satu-/kuvakirjaa, jotka sopisivat kuvaukseen:
Setälä, Annikki: Nukkumatin satuja (ensipainos 1955)
Setälä, Annikki: Uusia Nukkumatin satuja (ensip. 1961)
Beskow, Elsa: Vuosisatu (suom. Eila Kivikk'aho; ensimmäinen painos 1984)
Beskowin kirja sisältää saturunon joka kuukaudelle, Setälän kirjassa ilmeisesti on usean sivun mittaisia tarinoita.
Ajanlaskumme alku oli nykyisen Itämeren alueella Litorinameren aikaa. Meren laajuus juuri vuonna 0 ei näy kartoissa, mutta tilanne joitain tuhansia vuosia aikaisemmin on kuvattu monissa lähteissä, ks. esim. Aaltojen alla.
Lisätietoja myös: Koivisto, Marjatta: Jääkaudet (2004)
Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja.
Lisätietoa:
Itärajan vartijat -kirjasarja
Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017)
Rajavartiolaitoksen verkkosivut
