Yksi kyseisistä videoista lienee tämä:
https://youtu.be/6c3NS45ZIZU
Muutamia lisävideoita on löydettävissä YouTubesta esimerkiksi hakusanalla "halpuuttaminen", joka liittyi S-ryhmän muutaman vuoden takaiseen kampanjaan.
Aihetta käsitteleviä julkaisuja on paljonkin, mutta tässä muutama viime vuosina julkaistu:
Katse korkealle: Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön
Helsingin kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyön malli
Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof: Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö
Innovaatiohöttö hemmettiin (2015)
Du kan gå med hjälp av webben in på stadsbiblioteks materialdatabas http://www.libplussa.fi Välj t.ex. Helsingfors som stadsbibliotek och vidare "ämnesord eller klass". Skriv in t.ex." pedagogik historia" eller bara klassen, som är 189 (uppfostrans och pedagogikens historia). Som sökresultat får du ett antal publikationer bland vilka du kan välja och vraka. Du kan också klicka dig till fullständiga uppgifter beträffande varje titel och även få reda på om boken är utlånad. (Kontakta biblioteket när du sållat färdigt i materialet !)
Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen Arabian kielen ja islamin tutkimuslaitokselta tämä tieto löytynee. Henkilökunnan tiedot löytyvät seuraavalta sivulta,
http://www.helsinki.fi/hum/aakkl/henkilokunta/henkilokunta.htm . Ehdotan, että otat yhteyttä kansliaan:
Unioninkatu 38 B (PL59)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 191 22224
Pääkaupunkiseudun HelMet tietokannan mukaan Marin tasavaltaa käsiteleviä kirjoja löytyi kaksi: Marilaiset, tekijänä Leena Laulajainen Otava 1995 ja Juha Väliahon kirja Volgan ja Uralin välillä, Suomen lähetysseura 2004. Lisäksi löytyy kolmen videon sarja Marilaiset 1, 2 ja 3 vuodelta 1992.
M.C. Castrenin seura pitää yllä yhteyksiä Suomen ja Venäjällä asuvien uralilaisia kieliä puhuvien kansojen välillä. Sinne kannattaisi varmaankin ottaa yhteyttä, osoite Mariankatu 7 A 00171 Helsinki ja puh. 09-6222315
http:// www.helmet.fi
http://www.helsinki.fi/jarj/macastren/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun: Merja Jalo.
Lisäksi löydät hänestä tietoa mm. kirjasta Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän.
Voit varata Lastu-tietokannassa olevia lainattavia kirjoja
ja ne kuljetetaan valitsemaasi toimipisteeseen.
Päijät-Hämeen yleiset kirjastot kuuluvat Lastuun ja kirjoja kuljetetaan näiden kirjastojen välillä.
Eli voit tilata haluamasi kirjan vaikkapa Heinolasta Lahteen.
Tarkempia tietoja varauksista sivulla:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
Lastu:
http://lastukirjastot.fi/
Hei,
voit tuoda kirjastolle kirjojasi. Katsomme ne läpi, onko meille tarvetta niille ja sen jälkeen ne menevät joko kokoelmaan tai siten myyntiin meidän kauttamme a 20 snt kpl.
Vaihtoehtoisesti kirjoja voi tuoda meidän kierrätyskärryymme, johon voi tuoda kirjoja ja myös ottaa muiden asiakkaiden tuomia kirjoja ilmaiseksi.
Kyseinen puuveistos voisi olla saksalaisen Veit Stossin veistämä Krakovan Pyhän Marian kirkon alttarikaappi, jonka natsit ryöstivät 1941:
https://en.wikipedia.org/wiki/Veit_Stoss_altarpiece_in_Krak%C3%B3w
Ryöstö on mainittu ainakin Robert K. Wittmannin ja David Kinneyn tuoreessa teoksessa Paholaisen päiväkirja: Alfred Rosenberg ja kolmannen valtakunnan varastetut salaisuudet (Tammi 2017).
Vaihtoehtoja on kaksi, monien yleistenkin kirjastojen kokoelmista löytyvät mikrofilmit ja ns. vapaakappalekirjastoissa ( (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto Joensuussa) olevat päätteet, joiden kautta pääsee selaamaan myös vuotta 1929 nuorempia lehtiä.
Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tiedote: "Lukiokadulla sijaitsevan Hämeenlinnan pääkirjastorakennuksen peruskorjauksen ajan varastoidut sanomalehtilehtivuosikerrat ovat pois käytöstä. Sanomalehtien mikrofilmit on sijoitettu väistön ajaksi Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteeseen. Mikrofilmit ovat vapaasti käytettävissä.…
Kaikilla keräilyesineillä on jokin arvo, mutta se määräytyy vasta kun löytyy kiinnostunut ostaja. Vanhat setelit ovat yleensä minkään arvoisia vain siinä tapauksessa, että ne ovat nimellisarvoltaan suuria, jostain muusta syystä valmistettu vain pieni määrä, kunto on hyvä tai erinomainen ja ennen muuta samaa seteliä liikkuu markkinoilla vähän. Jos sadan setelin kokonaisuus on edelleen alkuperäisessä nipussa eli käyttämätön, sen arvo on todennäköisesti suurempi kuin sadan erillisen setelin yhteenlaskettu hinta.
Kysyjä ei mainitse tarkemmin, minkä aikakauden markan setelistä on kyse. Oletan kuitenkin, että puhe on vuoden 1963 markasta, ei vuoden 1918 rahasta. Tätä "viljantähkä"seteliä valmistettiin valtavat määrät, mutta toisaalta joukossa…
Pohjois-Karjala : Pohjois-Karjalan maakuntalehti on luettavissa mikrofilmattuna Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Vantaalaisia perukirjoja, jotka on laadittu vuosien 1966-1994 välillä, säilytetään Vantaan käräjäoikeuden tiloissa. Tämän vuoden alussa käräjäoikeudet yhdistyivät Itä-Uudenmaan käräjäoikeudeksi, josta siis Vantaa on yksi osa. Kopioita perukirjasta voi tilata sähköisellä lomakkeella osoitteesta ita-uusimaa.ko@oikeus.fi Lomake on syytä täyttää mahdollisimman huolellisesti, myös perukirjan tilaajan osalta, sillä kyseessä on käyttörajoitettua aineistoa.
Lähde:
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus Vantaan kanslia
Suomessa ilmestyy vähän lastenlehtiä, ja todella harvoin niissä on fiktiivistä sisältöä sarjakuvalehtiä lukuunottamatta. Tarinoita löytyy lähinnä lehdistä, joita julkaisee uskonnollinen yhteisö tai järjestö. Sellaisia ovat esimerkiksi Lastenmaa- ja Lastenkirkko -lehdet sekä Luonto-Liiton Sieppo-lehti.
Teoksessa Pernå sockens historia del 4, kerrotaan että Pernajan kunnanvaltuusto, sodan jälkeen 1945, kustansi muistomerkin 1918 sodan punaisten uhrien muistoksi. Seurakunnalta pyydettiin suostumus muistomerkin pystyttämiseksi hautausmaalle.
Lähde: Sirén, Olle : Pernå sockens historia 4. 1999
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen, vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
