Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi.
Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissä
Harnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024)
Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja
- Terkkuja Sopperosta
- Hei söpö
- Kukaan muu ei ole niin kuin sinä
- Mieli kotiin
Laestadius, Ann-Helén: Varkaus
Magga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024)
Magga, Inga: Varjonyrkkeilijä
Nutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana
Saamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole…
R. Raalan (eli Berndt Sarlinin) säveltämä "Aamulaulu" alkaa: "Kas, taivas vaaleneepi, kas tähdet himmenee". Laulun on sanoittanut "H. v. F." Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Laululeivonen : kokoelma kaksiäänisiä koululauluja (järjestänyt Anna Sarlin; Otava, 1913-1922)
Koulun laulukirja : oppikoulupainos (toimittanut Lauri Parviainen; kaksiääninen; 6. p.; WSOY, 1944)
Koulun laulukirjan sävelmistö : säestyksineen (toimittanut Lauri Parviainen; 2. p.; WSOY, 1945)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toimittanut Elsa Kojo; kaksiääninen; WSOY, 1984)
Pienten lauluja (toimittanut Lauri Parviainen; yksiääninen; 5. p.; WSOY, 2002)
Lähde:
Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! : R.…
Vastauksesi kysymykseen on vähän sekä että.
Sekä Sunila että Karhula ovat Kotkan kaupunginosia. Kotkan kaupungin sivuilla on esitelty Kotkan asuinalueita ja "asuinalueet on pääosin linjattu asemakaavan mukaan". https://www.kotka.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuinalueet/
Ennen vuoden 1977 kuntaliitoksia Sunila oli yksi Karhulan kauppalan kauppalanosista. Etenkin puhekielessä Karhulaa saatetaan edelleen käyttää kuvaamaan laajempaa aluetta kuin pelkkää Karhulan kaupunginosaa ja tällöin Sunila voidaan katsoa osaksi Karhulaa. (Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=khriFEa5t7g)
Karhulan kartan vuodelta 1951 näkee mm. tällä videolla https://www.youtube.com/watch?v=dmxX9Pk3rDY
Vuodenaikoihin liittyviä runokirjoja on kyllä, voit selata niiden tietoja verkkokirjastossa. Tämän tyyppistä asiaa saattaisi olla myös vanhoissa aapisissa. Niitä kannattaa tulla selaamaan kirjastoon, mutta tästä linkistä voit katsoa myös niiden tietoja.
Ehkä kannattaisi selata myös vuotuisjuhlista kertovia teoksia kuten Suomalaiset juhlat, Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, Merkillisiä päiviä tai Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt.
Voisit tutustua myös Novellin vuodenajat -teokseen.
Yhdysvalloissa on Wilkinson Baking Company -niminen yritys kehittänyt tavalliseen supermarkettiinkin sopivan laitteen, joka paistaa leivät ja asettaa paistotuoreet tuotteet esille. Verkkosivujen perusteella se valmistaa vain yhtä tuotetta. Tarveaineet syötetään koneeseen ja se valmistaa taikinan ja paistaa vehnälimput. Prosessi on osin asiakkaiden nähtävissä.
https://www.supermarketnews.com/bakery/stop-shop-pilots-bread-making-ro…
https://thespoon.tech/four-years-after-ces-breadbots-robotic-breadmaker…
https://www.digitaltrends.com/home/breadbot-robotic-breadmaker-ces-2019/
Hei, seuraavissa teoksissa voisi olla sinua kiinnostavaa tietoa. Mielestäni alueellisesti osuvimpien lähteiden nimet on lihavoitu:
Wasastjerna, Hans R. : Minnesotan suomalaisten historia (1957)
https://heili.finna.fi/Record/heili.570531?sid=4144822475
(Kero, Reino: Suureen länteen : siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996))
https://heili.finna.fi/Record/heili.236727?sid=4144900421
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa : siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (1997)
https://heili.finna.fi/Record/heili.236726?sid=4144872632
Englanninkielisiä lähteitä:
Karni, Michael G. : The Finnish experience in the western Great Lakes region
https://finna.fi/Record/eepos.309226?sid=4144975862…
"Feminist rage" ei taida olla kovin vakiintunut kirjallinen genre. Ehkä seuraavat kirjat voisivat olla tähän suuntaan:
Sisareni sarjamurhaaja - Oyinkan Braithwaite
Vuosisadan rakkaustarina ja Miestä ei voi raiskata - Märta Tikkanen
Nainen nollapisteessä - Nawal El Saadawi
Makeaa vettä - Akwaeke Emezi
Shimotsuma Monogatari: Yankī-chan to Rorīta-chan (Kamikaze girls) - Novala Takemoto
Rosa Liksomin lyhytnovellit
Pane mua - Virginie Despentes
Vantaan tilastollisesta vuosikirjasta löytyy ruokakauppojen määrä eri vuosina ja eri aluella. Kauppojen nimiä ei ole listattu.
Helsingin maalaiskunnan historia 1865–1945 -kirjassa on myös kaupoista lukunsa (s. 309). Siinä kerrotaan eri kauppaliikkeistä, osuusliikkeistä (Varuboden, Elanto) ja erikoisliikkeistä maalaiskunnassa. Kauppojen lukumääriä mainitaan, mutta sijaintitietoja ei ole tarkasti eritelty.
Vantaan kaupunginmuseon Finnasta löytyy jonkin verran valokuvia ruokakaupoista eri ajoilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikeliikkeet.
Lähde: Vantaan kaupunginmuseo
Suomalaisten yliopistojen sivuilla on yleisen tason ohjeita koskien tieteellisten tekstien nimeämistä; esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoille pääsääntöisesti suunnatun "Kielijelppi" -sivuston otsikointia koskeva ohjeistus toimii yhtälailla väitöskirjojen nimeämisen yleisenä ohjeistuksena. Myös Suomen suosituin ja vaikutusvaltaisin tieteellistä kirjoittamista käsittelevä opaskirja, Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran "Tutki ja kirjoita", sisältää otsikointia koskevaa ohjeistusta.
Suomeksi tieteellisestä otsikoinnista löytyy heikosti tutkimusta, mutta kansainvälisesti tieteellistä otsikointia on tutkittu varsin paljon. Näihin tutkimuksiin pääsee käsiksi esimerkiksi käyttämällä Google Scholarissa hakusanaa "dissertation title".…
Tilastokeskuksen kokeellisesta Perinnöt ja lahjat -tilastosta löytyy tietoa aiheesta. Karkeasti ottaen viimeisimpinä tilastovuosina on kuolinpäivänään vakinaisesti Suomessa asuneiden perinnönjättäjien nettovarallisuus ollut vuosittain yhteensä noin 7 miljardia euroa. Tilastokeskukselle toimitettavista perintöverotiedoista ei ole eroteltavissa testamentin jättäneitä perinnönjättäjiä tai testamentinsaajia. Tarkempia tietoja voi poimia perinnönjättäjien nettovarallisuustietoja sisältävästä tietokantataulukosta.
Lady Windermeren viuhka on kyllä suomennettu teatterikäyttöön ja meillä näytelmää on esitetty, mutta painettuna sen käännöksiä ei ole julkaistu. Näytelmätekstin ovat suomeksi tulkinneet ainakin Eino Palola ja Kersti JuvaKysymyksen Wilde-sitaatin voi kuitenkin löytää suomeksi useasta aforismeja ja lentäviä lauseita sisältävästä kirjasta. Esimerkiksi Maunu Sinnemäen toimittama Lentävien lauseiden sanakirja esittää sen tällaisessa muodossa: "Kokemus on nimi, jonka ihmiset antavat erehdyksilleen." Jarkko Laineen toimittama Lentäviä lauseita taas muotoilee sen näin: "Kokemus on vain nimi jonka annamme virheillemme."
Kappale on julkaistu alun perin Oiva Lampisen albumilla Potretti. Levy on myös Kansalliskirjastossa. Kappale on julkaistu kokoelmilla Kesähitit ja Lavojen suosikit. Potretti ja Kesähitit ovat ilmestyneet LP-levyinä, Lavojen suosikit c-kasettina. Cd-levynä tai striimipalveluista kappaletta ei löydy.Sanoja kappaleeseen ei valitettavasti löytynyt.
Käännös löytyy John Miltonin Kadotetun paratiisin ensimmäisestä kirjasta, riviltä 34. Yrjö Jylhä suomensi teoksen vuonna 1933. Vuoden 1952 painoksessa kysymäsi säe on sivulla 4. Saat käännöksen sähköpostiisi. Paradise Lost by John Milton | Project GutenbergMilton, John: Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1952)
Varsinaista vertailua Suomen ja Ruotsin järvivesien ekologisesta tilasta ei valitettavasti löytynyt. Uimavesien puhtaudesta molemmista maista löytyy tietoa Euroopan ympäristökeskuksen State of bathing waters-kartasta. Kartan tieto on vuodelta 2020 ja siinä voi valita järvivedet, jolloin voi verrata Suomen ja Ruotsin järviuimavesiä toisiinsa. Kartasta on myös uudempi versio vuoden 2023 tiedoilla, mutta siinä eri vesistötyyppejä (järvet, joet, rannikkovedet) ei voi erotella toisistaan. Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi ja edellinen arviointi on tehty vuonna 2019. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottivat tuolloin Suomen pintavesien ekologisesta tilasta. Lisätietoa Suomen vesien ekologisesta…
Tässä joitakin verkossa saatavilla olevia lähteitä aiheesta:Digital Egypt for Universities -sivusto: Stone and stone working in ancient Egypt, https://www.ucl.ac.uk/museums-static/digitalegypt/stone/stoneworking.htmlExplore Luxor -sivusto: Artisans on Ancient Egypt, https://exploreluxor.org/artisans-of-ancient-egypt/Anastasiia Stupko-Lubczynska: "Masters and apprentices at the Chapel of Hatshepsut: towards an archaeology of ancient Egyptian reliefs". Antiquity, Volume 96, Issue 385, February 2022, pp. 85 - 102. Luettavissa internetissä: https://www.cambridge.org/core/journals/antiquity/article/masters-and-apprentices-at-the-chapel-of-hatshepsut-towards-an-archaeology-of-ancient-egyptian-reliefs/…
Etsimäsi elokuva on Kaurismäen "Ariel" vuodelta 2001.Elokuvan voi katsoa muiden Kaurismäen elokuvien tavoin Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-2139751
Hyvin paljon suomennettua tai suomenkielistä kaunokirjallisuutta sijoittuu suurkaupunkeihin, joten kattavaa listaa mahdotonta tässä koota. Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia vinkkejä teoksista, joissa kaupungin elämää, kaupunkiympäristöä ja tunnelmaa kuvataan paljon. Alla luetelluissa esimerkeissä on sekä nykyaikaan, että historialliseen aikaan sijoittuvia teoksia, jolloin kaupunki näyttäytyy niissä hieman eri näkökulmasta. Lontoo:Sarah Waters: Yövartio Teos sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Lontooseen. Lontoossa kuvaillaan muun muassa upeasti öisen kaupungin tunnelmaa pommitusten jälkeen. S.K. Tremayne: Äänet Teos on psykologinen trilleri, jossa liikutaan konkreettisesti Lontoon kaduilla, puistoissa ja…
Valo- ja piirroskuvia löytyy finna.fi-palvelusta, ks. esim. tämä haku, jossa on haettu sanoilla "interiööri" ja "jugend" ja rajattu aikaväliä vuosiin 1920 - 1929.Kirjoista kannattaa katsoa esim.Björkman, Johanna: Helsingin jugendHämäläinen, Pirjo: Jugend SuomessaLahtinen, Rauno: Turun jugendIkkunoiden osalta apua voi olla näistä kirjoista:Korhonen, Teppo: Suomalainen ikkunaMikkola, Juulia: IkkunakirjaValokuvien suhteen kannattaa olla sikäli tarkkana, että toisaalta jugend-tyyli oli 1920-luvulla jo pois muodista, ja toisaalta joissain talouksissa oli 1920-luvulla vielä kertaustyylinen sisustus. Tyylipuhdasta jugendia ei siis aina löydy.
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy jaamistamiselle useitakin merkityksiä. Niistä kysymyksessä viitattuun asiayhteyteen sopivin lienee "puhua pitkään t. hitaasti". Jaamistelun vaikutus kuulijaan voi olla samanlainen kuin jaarittelun, mutta aivan synonyyminä sitä ei voi kuitenkaan pitää: jaamisteluun ei välttämättä sisälly jaarittelulle ominaista asiattomuutta.jaamistaa - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) jaaritella - Kielitoimiston sanakirja
