Risto Ahdin suomennos kyseisestä Edna St Vincent Millayn runosta sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (koonneet Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s. 634).
Runon otsikko on Sonetti ja se alkaa rivillä "Mitä huulia missä ja miksi huuleni suutelivat...".
Helmet-kirjastoilla ei ole erillistä hakupalvelua, jonka voisi tilata hakemaan lainat asiakkaan kotoa, vaan lainaajan pitäisi itse toimittaa lainaamansa kirjat kirjastoon. Olisiko sinulla ketään läheistä tai tuttavaa, joka voisi auttaa kyseisten kirjojen kanssa?Vastaisuudessa, jos kirjaston käyttö ja kirjastoon tuleminen on iän, sairauden tai vamman takia hankalaa, Helmet-kirjastoilla on kotipalvelu, johon voit ottaa yhteyttä. Yhteystiedot ovat tässä: puhelimitse arkisin kello 12–15 (09) 3108 5214 tai sähköpostilla kotikirjasto@hel.fi. Kotipalvelu toimittaa tilaamasi aineiston suoraan kotiin ja myös hakee sen.Tässä on myös linkki Helmet-sivulle https://helmet.finna.fi/Content/kotipalvelu-ja-joustoasiakkuus
Kyseessä on virolaisen Ellen Niitin runo Katoavat kaukaiset päivät (Kaovad, kaovad mu plikaee kauked pãevad, 1965). Runon on suomentanut Brita Polttila ja sen voi lukea Ellen Niitin runojen kokoelmasta Maailman pysyvyys (toim. Pirkko Huurto, 1994).https://joki.finna.fi/Record/tiekko.873173?sid=4731119545
Tässä artikkelissa on laskettu 70 kiloisen ammattikiipeilijä Reza Alipourin 5,48 sekunnin suorituksen vaatineen 1,482 wattin tehon: Allain, Rhett (2019): "Got What It Takes to Compete in Speed Climbing?" Wired. https://www.wired.com/story/power-demands-of-speed-climbing/ Halutessasi voit manipuloida laskutoimituksen kiipeämiseen kuluvaa aikaa ja kiipeilijän painoa saadaksesi tarkemmin kysymäsi mukaisen tuloksen.Voit olla kiinnostunut myös seuraavasta nopeuskiipeilyn dynamiikka tutkivasta tieteellisestä artikkelista, joka voi olla joiltain osin ylempää artikkelia perusteellisempi: Fuss, F.K., Niegl, G. (2006). "Dynamics of Speed Climbing". In: Moritz, E.F., Haake, S. (eds) The Engineering of Sport 6. Springer, New York. https://link.…
Tutkielma pariloiduista porsaasta löytyy Antti Mäkisen suomentamana Parnasson numerosta 4/1999 (s. 414–417). Kaivattu kohta kuuluu siinä seuraavasti: "'Lahjat', kuten on tapana sanoa, 'tuovat ystäviä'." (s. 416)
Keskustakirjasto Oodissa on digitointistudio, jossa on Helmet-kirjastojen kattavimmat digitointimahdollisuudet.Pääset tarkastelemaan tilaa ja sen käyttömahdollisuuksia tästä.
Annetuilla tiedoilla en voi tarkistaa varauksen tilannetta.Jos varaus on tehty Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi kautta tai kirjaston virkailija on tehnyt varauksen puolestasi, niin varauksesta tulee sinulle noutoilmoitus, kun varaus on noudettavissa valitsemastasi noutopaikasta. Varausilmoitus tulee joko tekstiviestinä tai sähköpostina, joskus jos kumpikaan valinta ei ole asiakkaalla käytössä niin perinteisenä paperipostina.Suullinen varaus, eli puhelimitse kirjastossa paikalla ollut aineisto on varattu asiakkaalle kyseiseen kirjastoon, säilytetään pari päivää. Siitä ei tule erikseen noutoilmoitusta. Jos kyse on kaukolainasta (eli varaus tulee muualta kuin pääkaupunkiseudulta) tulee myös erikseen ilmoitus, kun se on noudettavissa.…
Mika Waltaria on käännetty persiaksi. Vaski-kirjastojen kokoelmasta löydät seuraavat teokset: Valtakunnan salaisuus (Mardī-i bālā-yi ṣalīb)Sinuhe egyptiläinen (Sinuhih pizishk-i makhṣuṣ-i fir'awn tai Sinuhe, pezeshke makhsuse Fer'on)Mikael Karvajalka (Mikajil, pezeshke soltan salim 1 ja 2) Huomioitavaa on, että käännösten alkukieli ei ole näissä suomi, vaan teokset ovat käännetty joko englannista tai ranskasta. Pääset tarkastelemaan suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä FILI:n sivuilta käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan…
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit.
Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Kappale "Uneen aika vaipuu" löytyy esimerkiksi Kisun kokoelmalevyltä "Parhaat 1971-2001". Kokoelman tekstiliitteessä mainitaan 1970-luvun levytyksissä kuorossa laulaneet: A. Alaspää, K. Lind, C. Holmström, I. Tapio sekä M. Metsäketo.
Tähän Juho Takasen säveltämään kappaleeseen ei ole julkaistu nuotteja. Linkki vastaukseen 2018Chordify- sivustolta kuitenkin löytyvät soitto-otteet eri instrumenteille. Linkki Chordify.net
Talvipuutarhan edustalla sijaitsevan Ruusutarhan muuripuutarhasta en onnistunut löytämään aineistoa, ainakaan näillä hakusanoilla. Talvipuutarha (kasvihuone) on osa Kaupunginpuutarhaa, johon kuuluvat myös etupihan Ruusutarha ja takapihan kasvien tuotantoalue.Talvipuutarhan edessä oleva, geometristä puutarhatyyliä edustava Ruusutarha on kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin suunnittelema ja se rakennettiin vuonna 1924. Samaan suunnitelmakokonaisuuteen kuuluvat myös harmaakiviset tukimuurit Talvipuutarhan edessä sekä Ruusutarhaa molemmilta reunoilta rajaavat muotoon leikatut lehmusrivit.Etsiskelinkin lähteitä Kaupunginpuutarhan Ruusutarhasta, sillä se kenties osuisi lähimmäksi muuripuutarhaa, josta olet kiinnostunut.Valitettavasti saalis…
Paras tapa edetä on tarjota kirjoja antikvariaatteihin. Pääkaupunkiseudulla on useita asiansa osaavia antikvariaatteja. Etenkin 1700-luvulla painetut kirjat voivat olla yllättävän arvokkaita. Toki arvo riippuu monista tekijöistä, kuten teosten kunnosta ja harvinaisuudesta. Mikäli antikvariaatit eivät ole niistä kiinnostuneita, ne voi viedä Kierrätyskeskukseen tai vaikkapa kirjaston kirjanvaihtohyllyyn. Teoksia ei missään tapauksessa kannata heittää roskikseen. Kehotan harkitsemaan myös teosten säilyttämistä, etenkin jos ne ovat kulkeneet suvussasi pidemmän aikaa. Tällöin ne ovat osa sukuhistoriaa.Tässä on linkki Ylen artikkeliin, jossa on kerrottu selkeästi vanhojen kirjojen käsittelystä: Ullakollasi voi lojua aarre – Mitä tehdä vanhoille…
Juuli Niemen runokokoelma Tuhat tytärtä kertoo sisaruudesta.Anja Vammelvuolla on syntymättömistä kaksosista, jotka olivat niin kohteliaita, etteivät voineet ohittaa toistaan ulos tullessaan, kehoittivat toista menemään ensin. Runo alkaa: "Tunnette kai sen jutun raskaanaolevasta kreivittärestä / joka eli yhdeksänkymmentä vuotta eikä koskaan / synnyttänyt." Runo löytyy ainakin kokoelmasta Vammelvuo: Valitut runot, Otava 1968.Kaksi vaikuttavaa kirjaa:Pohl, Peter & Kieth, Ginna: Sinä ja minä ikuisesti. Kyseessä on vanhempi nuortenkirja, jossa on identtiset kaksostytöt ja haikea tarina. Toinen kaksosista kirjoittaa itse runoja ja osoittaa niitä mm. kuolleelle siskolleen. Runot ovat tekstin lomassa ja osa tarinaa.Crossan, Sarah: Yksi.…
Tarkoitat varmaankin Vesipisaroiden laulu -nimistä kappaletta, jota on esittänyt mm. Jamppa Tuominen ja Eija Sinikka.Nuotti on ladattavissa PDF-tiedostona Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen -nuotit kokoelmasta. Tässä suora linkki kappaleeseen. Avaa/lataa tiedosto kohdasta "Linkki nuottiin".
Olemassa olevan tutkimuksen pohjalta asia ei ole kovin selvä. Kissaeläinten kehräämisen biologia on kummastuttanut tutkijoita vuosikymmeniä. Kehräämistä ei tapahdu vain kotikissoilla, vaan myös monet pienemmät kissaeläimet (Felidae) pystyvät siihen. Felidae-lajeihin kuuluu kotikissojen lisäksi mm. Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin, ilves. Tutkijat luulivat aikanaan, että pienet ja isot kissaeläimet erottaa toisistaan yksi kurkunpään luu. Myöhemmin on huomattu, että asia on monimutkaisempi, mutta ero näyttää silti liittyvän kurkunpään rakenteeseen. Pienillä kissoilla (kuten kotikissoilla ja ilveksillä) kurkunpää on tukeva ja melko jäykkä. Siksi se pystyy värisemään tasaisesti, ja siitä syntyy kehräys. Isoilla…
Kysymys on erittäin laaja ja monisäikeinen!Syitä Amerikkaan lähtöön oli varmasti yhtä monta kuin lähtijääkin. Suomen siirtolaisuus oli osa koko Eurooppaa koskettanutta muuttoilmiötä. 1800-luvun puolivälissä matkustaja- ja tietoliikenteen nopeutuminen synnytti Amerikkakuumetta. Esim. lehdet kirjoittivat Amerikan suurista rikkauksista ja mahdollisuuksista. Amerikkaan lähteneet sukulaiset, tuttavat ja kylänihmiset lähettivät kotimaahan kirjeitä, joissa houkuttelivat muitakin lähtemään Amerikan ihmemaahan. Amerikka taas tarvitsi työvoimaa, ja Suomeenkin tuli siirtolaisten värväreitä. Väestö kasvoi koko Euroopassa, sillä esimerkiksi sotia oli 1800-luvulla suhteellisen vähän. Syntyi "suhteellista liikaväestöä", jolle kotimaa ei pystynyt…
Kirjaa näyttää olevan saatavana Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät tältä sivulta:
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Home/ytiedot.htm
Kirjan tiedot:
Henrik Mustonen (Swarta) sukukunta, Kaavin Niinivaara no 4 / toim. ja kust.: Aulis Mustonen . [Kaavi] : [A. Mustonen], 1985
