Kun laitat Googleen hakusanoiksi hypnoterapia ja Helsinki (jos haluat rajata lähiseutuun), saat hakutuloksiin mahdollisia linkkejä. Hypnoterapiaa näyttävät tarjoavan lääkärikeskusten lisäksi (mm. Aava, Eira) myös yksityiset harjoittajat.
Tässä linkki hakutuloksiin: https://bit.ly/3vb0Fms
Seuraavilta tahoilta saattaisi saada lisätietoja:
Suomen Hypnoosiliitto. https://www.suomenhypnoosiliitto.fi/helsinki.html
Tieteellinen Hypnoosi ry. https://tieteellinenhypnoosi.fi/paakaupunkiseutu/
Viruksilla on tietyt isäntäsolut, joihin ne voivat kiinnittyä ja tunkeutua. Yhteensopivuuden määrittävät viruksen vaipan eli kapsidin pinnalla olevat proteiinit ja isäntäsolun solukalvon reseptorit eli signaalin välitykseen erikoistuneet proteiinimolekyylit. Viruksen proteiinit sopivat yhteen vain tiettyjen solujen reseptoreiden kanssa. Elimistöön päässyt virus ei siis tunkeudu välttämättä ensimmäiseen vastaantulevaan soluun, vaan sen täytyy kulkeutua sellaisen solun luo, jonka reseptorien kanssa sen pintaproteiinit vuorovaikuttavat. Usein käytetty vertaus on, että viruksen proteiini on avain, joka sopii vain tietynlaiseen lukkoon.
Virus ei tunnista erikseen, onko solu terve vai jo infektoitunut. Tämän osoittaa se, että…
Vuonna 1735. Boltonin tarkemmasta syntymäajasta ei ole varmaa tietoa, mutta hänet kastettiin vuonna 1735, erään lähteen mukaan kastepäivä oli 23.11.1735.
https://en.wikipedia.org/wiki/James_Bolton
https://www.first-nature.com/fungi/~biog-bolton.php
Boken är tydligen trasig och raderad eftersom den inte går att reparera.
Du bör göra ett anskaffningsförslag för boken till Helmet bibliotek. https://www.helmet.fi/sv-FI/Info/Anskaffningsforslag
Förhoppningsvis finns boken fortfarande att köpa.
KHT-tilintarkastajan tutkintoon osallistuaksesi sinulla on oltava ylempi korkeakoulututkinto tai kokemusta ammattimaisesta HT-tilintarkastajana toimimisesta vähintään 4 vuotta. Esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeiden mukaan tradenomin ylempi korkeakoulututkinto riittäisi KHT-tutkinnon vaatimuksiin, samoin kauppatieteiden maisterin ja hallintotieteiden maisterin tutkinto. Polkuja on useampia, joten riippuu ihan henkilöstä itsestään, mikä reitti on mieluisin tai järkevin.
Lähteet:
Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeet tilintarkastajatutkinnoista:
https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tietoa_tilintarkastajatutk…
https://www.prh.fi/fi/tilintarkastusvalvonta/tietoa_tilintarkastajatutk…
Suomen Tilintarkastajat:…
Nämä artikkelit listaavat esimerkkejä teistä, jotka on katettu aurinkopaneeleilla. Kaikki ovat pienimuotoisia ja lähinnä koeluonteisia. Niihin kuuluu 70-metrinen pyörätie Alankomaissa, kilometri tietä Ranskassa ja samanmittainen maantie Kiinassa.
https://www.conserve-energy-future.com/solar-roads-benefits.php
https://energypedia.info/wiki/What%27s_Happening_With_Solar_Roads%3F
Kannattaa katsoa PRH:n sivua: Virheellinen osoite yrityksen tai yhdistyksen tiedoissa
https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/tietosuoja/virheellinen_tieto/virhe…;
Hei,
ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Löysin kaksi mahdollista teosta: "Call of the Swamp" ja "The Secret Spiral of Swamp Kid". Niistä molemmissa on hyvin omintakeisen ulkomuodon omaava, suolta löydetty poikalapsi.
"The Call of the Swamp" on vuodelta 2017. Se on englanninkielinen käännös italiankielisestä alkuteoksesta nimeltään "Il richiamo della palude", jonka tekijät ovat Davide Cali ja Marco Somà. Kansi on harmaan ja kauniin sävyinen, juuri sellainen kuin sanoit. Ainoa ongelma on, että kirjaa ei ole tietojeni mukaan suomennettu. Englanninkielisiä niteitä on saatavilla ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojärjestelmässä, vaikka netissä oleva Melinda-hakukone muuta väittääkin.
Toinen…
Netistä löytyvän tiedon mukaan Ekoelo-lehden viimeinen numero on 6/2018. Helmet-kirjastoista Ekoelon numerot on kaikki jo poistettu, vaikka nimeketietue haulla löytyykin.
Finna.fi-palvelusta selviää, että Kansalliskirjastossa on erikoislukusaliin tilattavana ja saatavissa numerot 1/ 2012 ja 1-6/2013. Huomautuksissa kerrotaan, että "Ei vuosi- eikä numerotasoista seurantaa vuodesta 2014". Tässä linkki Finnan hakutuloksiin Ekoelo.
Salon pääkirjastossa lehteä näyttäisi olevan saatavilla numerosta 1/2014 eteenpäin. Salossa käy Vaski-kirjastojen kortti tai tarvittaessa voit tehdä kaukolainapyynnön Helsinkiin niistä numeroista, joita ei Kansalliskirjastosta saa. Kaukopalvelu
Lehtiluukku.fi:n kautta voi ilmeisesti ostaa lukuoikeuden…
Hei!
Nyt olikin vaikea kysymys. Lännenelokuvia löytyi useita, mutta ei mainintaa, onko niissä käytetty sähköttämistä.
Tällainen englanninkielinen sivusto kuitenkin löytyi. MORSE GOES TO THE MOVIES (trainweb.org) Olisiko siitä apua?
Lihansyöjäkasvit varmistavat pölytyksen onnistumisen huolehtimalla siitä, että pölyttävät hyönteiset ohjautuvat niiden kukkiin ja pysyvät poissa loukuista. Niillä on kolme erilaista mekanismia, joiden avulla ne kykenevät erottelemaan pölyttäjät saaliseläimistä. Ensimmäinen liittyy kasvin kukkien ja loukkujen väliseen etäisyyteen: kukat voivat olla selvästi loukkuja ylempänä, ensisijaisesti lentävien pölyttäjien ulottuvilla, kun taas loukut ovat kasvissa matalammalla, houkuttelemassa maanpinnalla eläviä hyönteisiä. Toinen mekanismi on luonteeltaan ajallinen: pölyttäjiä houkuttelevat kukat voivat kehittyä aikaisemmin kuin loukut saaliin pyydystämiseksi. Kukilla ja loukuilla voi myös olla eri tyyppiset puoleensa vetävät aineet: kukat…
Qing-dynastian vaiheista löytyy paljon tutkittua tietoa eri lähteistä. Esimerkiksi Jung Changin kirjoittama ja Jaana Iso-Markun suomentama Kiinan viimeinen keisarinna käsittelee juuri Qing-dynastian viimeisiä vaiheita.
History.com ja Wikipedia tarjoavat nopeasti luettavat artikkelit Qing-dynastiasta. Näiden mukaan dynastian mahtia rapauttivat mm. oopiumsodat ja imperialistisen Englannin ja Portugalin toimet Kiinassa, mutta ilmeisesti vahva vallanpito lakkasi keisari Qianlongin luovuttua vallasta 1795.
Kaunokirjallisuutta ei kovin paljon suunnistamisesta tunnu löytyvän, mutta näissä teoksissa ainakin aihetta käsitellään:
Markku Karpio: Otsalamppu (Otava, 1995)
Anne Leinosen novelli "Umpipuun lapsi" teoksessa Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista. (Lista WSOY, 2006)
Waldemar Hammenhög: Samoilija-Erkki (WSOY, 1949)
Ruotsiksi löytyisi ainakin pari nimenomaan suunnistukseen keskittyvää nuortenkirjaa:
Ylva Wallin: 3 bommar och 1 spik (Tiden, 2001)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au67782730-28a4-4782-b61e-8…
Ylva Wallin: Mika vs Mika (Tiden, 2004)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e79a318-824b-4ca0-9258-4…
Ruotsiksi löytyisi myös pari lastenkirjaa aiheesta:
Mårten Melin: Spöket går vilse…
Kyseessä voisi olla Sergio Endrigon säveltämä "L'arca di Noe", jonka tunnetaan Jaakko Salon suomeksi sanoittamana nimellä "Nooakin arkki". Kertosäkeistö on ainakin hyvin lähellä tuota.
"Nooakin arkki" Tapani Pertun esittämänä (YouTube)
Erinomaisen havainnolliseen esitykseen maailmankaikkeuden koosta voi tutustua Heikki Ojan kirjassa Universumi (Ursa, 2017).
Oja hahmottelee universumin suhteelliset etäisyydet kulkemalla sen läpi neljällä askeleella, joista kolme ensimmäistä on aina 10 000 kertaa niin pitkä kuin edellinen ja neljäs tuhat kertaa niin pitkä kuin edeltävä askel. Perusmitaksi on otettu Maan ja Auringon välimatka eli yksi tähtitieteellinen yksikkö (astronomical unit, lyhennettynä au). Kaikki planeettakunnan ilmiöt tapahtuvat 10 000 au:n sisällä. Seuraava askel, tähtiavaruuden ilmiöt, on 10 000 kertaa pitempi kuin planeettakunta-askel. 10 000 x 10 000 eli 10 0002 au on etäisyys, jonka sisällä ovat lähes kaikki taivaalla näkyvät tähdet. Kolmas askel,…
Autonomian ajan Suomessa Venäjän ortodoksinen kirkko oli antanut Viipurin hiippakunnalleen ohjeistuksen, että ortodoksien ja luterilaisten seka-avioliitoissa pari tuli vihkiä sekä ortodoksisessa että luterilaisessa kirkossa. Sen selvittäminen, oliko tämä ohjeistus käytössä 1930-luvun Sortavalassa, on aika mahdotonta.
Jos asiasta jossain tiedetään enemmän, se taho voisi olla Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorioitsijat.
Helsingin yliopisto, kirkkohistoria.
Ortodoksi.net. Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto pastoraalisena kysymyksenä.
Melodia on Franz Lisztin yksinlaulusta "O Lieb, S298", josta hän on tehnyt myös pianosovituksen. Kirjastojen luetteloissa tästä sovituksesta käytetään nimeä "Liebesträume, S541. Nro 3, O Lieb". Teosluettelonumeroon S541 näitä "Lemmenunelmia" sisältyy kolme ja tämä on se kolmas.
