Nopealla silmäilyllä näille 'linna'-alkuisille nimityksille ei Joensuuta käsittelevästä kirjallisuudesta tunnu löytyvän selitystä. Lähteissä toistui useaan otteeseen kaksi eri karttaa: vuoden 1848 asemakaava, jossa Linnunlahti on muodossa 'Linnalaks', sekä Jakob Richard Steniuksen piirtämä karttaluonnos Joensuusta v. 1840-1848, jossa esiintyy nimitys 'Linnaniemi'. Kirjoitusvirheestä siis tuskin on kyse, vaan pikemminkin paikan ruotsinkielisen nimen 'Linnalax' mukailemisesta. Joensuun ruotsinkielisiä paikannimiä on käsitelty tässä opinnäytteessä v. 2019: https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20190586/urn_nbn_fi_uef…. Tekijän mukaan nimen Linnalax etymologia on epäselvä.
Hannah, Kristin: Satakieli
Riley, Lucinda: Keskiyön ruusu ; Myrskyn sisar (sarja)
Moriarty, Liane: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista ; Tavalliset pikku pihajuhlat
Moyes, Jojo: Kuinka painovoima uhmataan ; Kerro minulle jotain hyvää (trilogian 1. osa)
Medberg, Sara: Kamarineitsyt (uuden sarjan 1. osa)
Spielman, Lori Nelson: Kymmenen unelmaani ; Toscanan tytöt
Tessaro, Kathleen: Parfyymikeräilijä
Rudberg, Denise: Niin se sitten meni
James. E.L.; Mister
Gilbert, Elizabeth: Tyttöjen kaupunki
Morton, Kate: Kellontekijän tytär ; Salaisuuden kantaja ; Kaukaiset hetket
Voit hakea lisää luettavaa Helle kirjastojen kokoelmasta osoitteessa https://helle.finna.fi/
Hakusanoina esim. "viihdekirjallisuus", "historialliset…
Mikä linkki mahtoi olla kyseessä?
Vaasaan päädyit todennäköisesti siksi, että sinne perustettiin vuonna 1794 Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto Vaasan Luku-kirjasto.
Netistä löytyi hakusanoilla "kirjastolaitoksen historia" esimerkiksi Kirjastokaistan koulutuskanavalta Kirjastohistoria-kategoriasta kirjastojen historiasta kertovia teoksia ja kirjastojen juhlavuosiin liittyviä haastatteluja ja esityksiä. Osoite https://www.kirjastokaista.fi/kirjastohistoria-koulutuskanava/
Maisa Hopeakunnaksen diaesitys (21.8.2014) Kirjastohistorian taitekohdista löytyy osoitteesta https://www.slideshare.net/MKorhonen/kirjastohistorian-taitekohtia-suom….
Tarkemmin aiheeseen kannattaa tutustua lukemalla kirja Suomen yleisten…
Ylen arkistomyynnin mukaan noin 320 kaupungin- ja kunnankirjastoa ympäri Suomen on tehnyt asiakaskirjastosopimukset Kopiosto ry:n ja Ylen kanssa, eli suuri osa Suomen kirjastoista on asiakkaana.
Arto Nyberg -ohjelma ei ole YLE:n omatuotantoinen ohjelma, vaan sitä tuottaa YLE:lle Production House -tuotantoyhtiö. Näin ollen kyseisen ohjelman tekijät eivät ole suoraan työsuhteessa Yleisradioon.
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) ylläpitää kaupparekisteriä. Kaupparekisterilain (129/1979) mukaan ennen elinkeinotoiminnan aloittamista tehdään rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkitsemistä varten ilmoitus, joka sisältää elinkeinonharjoittajaa ja tämän elinkeinotoimintaa koskevat perustiedot (perusilmoitus).
Perusilmoituksen on velvollinen tekemään elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja) siten kuin elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetussa laissa (122/1919) säädetään; ei kuitenkaan maatilatalouden eikä kalastuksen harjoittaja; (16.3.2001/245).
Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimiyrittäjän) on tehtävä perustamisilmoitus kaupparekisteriin seuraavissa tapauksissa…
Kysymyksessä voisi olla Sara Medbergin kirja Kamarineitsyt, jossa kerrotaan kolmen eri naisen elämästä. Kirjaan sisältyy paljon seikkailuja ja rakkautta. Pitsinompelija Emmy salaa menneisyyttään, mutta on ylhäistä ranskalaista sukujuurta ja todistaakseen sen mm. yrittää varastaa kuninkaanlinnasta jalokivikorun. Ompelija Charlotta on veloissa ja melkein joutuu miehen raiskaamaksi pimeällä kujalla, mutta ylhäissyntyinen herra pelastaa hänet ja palkkaa villin siskonsa Nellin kamarineitsyeksi. Rakkautta pyöritellään sinne tänne, mutta viimein kaikki salaisuudet paljastuvat ja kukin saa omansa.
Sara Medberg tekee väitöskirjaa nuorten naisten elämästä ja tyttöjen kasvatuksesta 1700-1800-luvuilla ja käsittelee samoja aiheita myös…
Mielestäni Suomen ehkä tunnetuimman ravitsemusterapeutin, Reijo Laatikaisen kirja Pötyä pöydässä käsittelee tätä näkökulmaa. Siis hän suosittelee mustaherukan kaltaisia tuotteita, eikä viitta chia-siemeniin. Superfoodit eivät välttämättä ole kalliita. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348120__SP%C3%B6ty%C3%A4%20p%C3%B6yd%C3%A4ss%C3%A4__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kohokohta-sivusto on listannut viisi parasta vaihtoehtoa kalliille superfoodeille. https://kohokohta.com/uutiset/etsitko-halpoja-superfoodeja-tassa-5-parasta-vaihtoehtoa/
Toisaalta voidaan kysyä, onko superfoodeja ollenkaan olemassa. Esim. Chian siemenet ovat terveellisiä, koska niissä on paljon Alfalinoleenihappoa eli ALAa…
Hei,
kyllä tällainen palvelu on. Voit ottaa lainahistorian käyttöön Vanamo-verkkokirjastossa.
Kirjaudu ensin kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.
Valitse Omat sivut > Omat tiedot > Päivitä tietosi -linkki. Ruksi sivulla kohta Säilytä lainahistoriasi ja valitse Tallenna.
Lainatiedot tallentuvat ensin takautuvasti noin kolmen viimeisen kuukauden ajalta ja sen jälkeen kertyvät sitä mukaa kun palautat lainojasi.
Riippuu laskutavasta. Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelus päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 30 vuotta. Esimerkiksi 1989 syntyneistä miehistä 66% on suorittanut varusmiespalveluksen loppuun asti.
Varusmiespalveluksen keskeyttäneiden vuosittainen osuus vaihtelee, mutta oli vuonna 2018 15,7%.
Lähteet:
Hakahuhta, Ari. Armeijan käymättömyydestä nousi haloo – Katso varusmiespalveluksen aloituksen erot maakunnittain: Kaakkois-Suomi paras, Pirkanmaa heikoin. Yleisradio 23.2.2020.
Malinen, Johanna. Monen armeija-aamut päättyvät kahden ensimmäisen viikon aikana – lue neljä faktaa varusmiespalveluksen keskeyttämisestä. Yleisradio 8.7.2019.
Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Ikäluokka-elokuvan (1976) perustiedot löytyvät Elonetistä, mutta itse elokuva ei ole toistaiseksi katsottavissa tätä kautta.
Elokuvasta ei ole myöskään ilmeisesti tehty dvd-tallennetta.
Elokuvaa on mahdollista tulla etukäteen sovittaessa katsomaan VHS-nauhalta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.
Ikäluokka on näytetty kaksi kertaa televisiossa (26.8.1976 ja 14.1.1977), joten lisätietoja voi tiedustella myös Ylen Arkistosta.
Vuonna 1961 ilmestyi Madeleine Grizen ja Ariane Chatelin kuvakirjoja Valeria-nimisestä tytöstä, joka seikkaili kissansa Tiikeriturkin kanssa. Kirjat ovat saatavissa ainakin varastokirjastossa. Voit saada ne lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Ranskankielisissä alkuteoksissa päähenkilön nimi on Valériane. Voit tarkistaa onko kyseessä tämä kirjasarja etsimällä kuvia Googlen kuvahaulla: Valériane + Madeleine Grize.
Kailan kirjassa "Lapin sota" kerrotaan kyllä Jarl Sundqvistista. Ritva-Liisa Sumu oli Sunkun lapsi, joten tulokulma on tietysti erilainen kuin Kailan kirjassa. Kirjastonhoitaja suosittelee myös Sunkun vaimon, Anna-Liisa Rekolan, kirjaa "Miksi elämä erottaa".
Maritta Hiltusen teos Pirtin poika (2004) on lainattavissa OUTI-kirjastoista: https://outi.finna.fi/Record/outi.688110. Kirjan voi myös ostaa divarista, esim. Ilkan Kirjasta https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=814934
Liikenne- ja viestintäviraston verkkosivujen mukaan liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella saa pysäköidä ajoneuvon yleisille alueille seuraavasti:
pysäköintipaikoille, jotka on merkitty pyörätuolimerkillä
maksullisille pysäköintipaikoille maksua suorittamatta
alueille, joissa pysäköinti on muuten kielletty liikennemerkillä ”Pysäköinti kielletty” tai ”Pysäköintikieltoalue”
rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu
pihakaduille sillä varauksella, ettei pysäköinnistä aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle
pyöräkadun ajoradalla muuallekin kuin merkitylle pysäköintipaikalle, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa
Lisätietoja liikkumisesteisen…
Johan Bargumin novelli Manhattan sisältyy hänen novellikokoelmaansa Charlie boy (suom. Rauno Ekhom, 1995).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123175928939787
Nystén oli pormestarina vuosina 1870-1882.
Lähde:
Matti Lackman, Raahen tienoon historia. 3, Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975
