Näyttelijä Davis Thewlisin muodonmuutoksessa ihmissudeksi käytettiin useampaa tekniikkaa. Näyttelijää meikattiin otosten välillä näyttämään yhä enemmän ihmissudelta. Elokuvassa käytettiin myös ihmissusipukua ja tietokoneella tehtyjä tehosteita. Näiden eri tekniikoiden yhdistelmästä syntyi elokuvassa nähty saumaton muuttuminen ihmissudeksi.
Lisätietoa: Creating the world of Harry Potter, part 3 : creatures ja Inside the creature shop -lyhytelokuvat Harry Potter ja Azkabanin vanki -elokuvan DVD-lisämateriaaleissa.
Videot löytyvät myös Youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=I8Qb8GjYDno
https://www.youtube.com/watch?v=y1EbuPI4CI8
Kattavasti akvarellimaalauksia esitteleviä kirjoja on hieman huonosti saatavilla, tässä on kuitenkin joitain ehdotuksia:
Coombs, Katherine: British Watercolours 1750-1950
Paunila, Marjukka: Akvarellimaalaus (muutakin asiaa, mutta myös hyvin erilaisia vesivärimaalauksia eri taiteilijoilta ja eri aikoina)
Reynolds, Graham: Watercolours - A Concise History (pienehkö kirja ja melko huonot kuvat, mutta ajallisesti ja maantieteellisesti kattava)
Wilcox, Timothy: The Triumph of Watercolour - The Early Years of the Royal Watercolour Society 1805-55
Tämän Kaarlo Kramsun runon "Jos ois" ovat säveltäneet ainakin Jalmari Aalto, Tapani Länsiö ja Tarja Tuula Koskinen. Jalmari Aallon sävellys sisältyy hänen toimittamaansa nuottiin "Hopeavuosien lauluja. 1, 3-ääniselle sekakuorolle" (Suomen kirkkomusiikkiliitto, 1980). Tapani Länsiön sävellys sisältyy nuottiin Länsiö, Tapani: "4 Kramsua : laulusarja baritonille ja pianolle" (Sulasol, [2017]). Laulusarjasta on saatavana nuotti myös tenorille ja pianolle. Tarja Tuula Koskisen sävellys (kuorolle a cappella) sisältyy cd-levylle Peltrut: "Kesäilta" (Mils Musiikki, 1998, MILS 9872).
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Sairaalasynnytysten aikana isät eivät aluksi osallistuneet lainkaan synnytyksiin, mutta tämä muuttui hiljalleen 1960-luvulta alkaen. Näyttää siltä, että tapa tarjota napanuoran katkaisua isälle on suhteellisen uusi. Tavan tavoitteena on lisätä tunnesuhdetta vastasyntyneeseen. On tutkittua tietoa siitä, että isän osallistuminen synnytykseen lisää hänen sitoutumistaan vanhemmuuteen.
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/j.1365-2648.2012.05978.x
Kyseisenä ajankohtana Suomessa tavallinen kansa opiskeli käsityöammatteja esimerkiksi sunnuntai- ja iltakouluissa, hieman myöhemmin perustettiin käsityöläiskouluja tai käsityökouluja (esim. Veistokoulu Helsingissä). Rakennusmestari-nimike ei välttämättä viitannut koulutustaustaan, vaan saattoi tarkoittaa sitä, että henkilö oli kokenut rakentamisen ammattilainen - toisaalta hän oli saattanut opiskella teknillisessä koulussa esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä.
Oppilasluettelojen tms. säilyminen on varmaankin hyvin tapauskohtaista. Esimerkiksi Helsingin Polyteknillinen koulu on edelleen olemassa osana Aalto-yliopistoa, ja suurena toimijana on hyvinkin voinut säilyttää oppilasluetteloja arkistossaan. Myös Veistokoulu on päätynyt…
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1881. Aluksi sen nimi oli Helsingin käsityökoulu. Vuonna 1933 oppilaitos vaihtoi nimensä Helsingin käsityöopistoksi ja vuonna 1949 edelleen Helsingin käsityönopettajaopistoksi. Historiansa aikana oppilaitos toimi monessa eri paikassa.
1881 - 1884 Fabianinkatu 31
1884 Bulevardi 8 (suomalaisen tyttökoulun talo), Kaivokatu 12 (Säätyjen talo)
1885 Bulevardi 8
1886 Unioninkatu 32
1887 Fabianinkatu 22
1900 - 1903 Maneesikatu 3
1903 - 1905 …
Hei,
Kyseessä lienee Riitta Jalonen. Hän on tosin syntynyt Kuusjärvellä (nykyään Outokumpua), mutta muutti Jyväskylään jo yksivuotiaana. Naimisissa Olli Jalosen kanssa ja tuosta Köhniöstä ja uimisesta on kirjoittanut ainakin kirjassa Taudin syy.
Kollegoiden yhteisen pähkäilyn tuloksena päädyimme Paul Mazurskyn elokuvaan "An Unmarried Woman".
Wikipedian juonisynopsis päättyy näin: "Saul tries to convince Erica to come with him to his home in Vermont for the summer, where he spends five months every year with his children, but she declines, not wishing to leave her daughter and her life behind for so long. Outside Saul's building, Erica helps him lower one of his paintings from his loft to the sidewalk. Shortly before driving away in his car, Saul reveals that the painting is a gift for Erica, leaving her to carry the giant canvas through the busy streets of Manhattan."
Sekä kirjastoalalle että arkistoihin vaaditaan yleensä alan koulutus. Kuntarekryssä kirjastoalan vakituisia kokoaikaisia työpaikkoja on tällä hetkellä avoinna 9 kpl. Linkki sivulle
Arkistopuolella on avoinna 7 paikkaa. Linkki sivulle
Lisäksi paikkoja saattaa löytyä myös muualta kuin kuntasektorilta.
Kevään 1974 pakollisen englannin kokeen teksti käsittelee diplomatiaa ja diplomaatin roolia kansainvälisten ongelmien ratkaisussa. Kissinger mainitaan kyllä: "When the American Secretary of State, Dr Kissinger, can fly to Cairo and Tel-Aviv in one day to get an Arab-Israel cease-fire and then to Peking for talks with the Chinese the day after, the ordinary traditional ambassador cannot help looking a bit small."
Droonien torjumista äänikanuunan tai vastaavan laitteen avulla on tutkittu Korea Advanced Institute of Science and Technology -yliopistossa vuonna 2015, ks. juttu PC Worldissa ja tutkimusartikkeli. Tutkimuksen mukaan ääni voi aiheuttaa toimintahäiriön gyroskoopissa ja droonin putoamisen alas.
Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).
Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon.
Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.
Uusi e-kirjasto on nimeltään e-kirjasto. Sillä pitäisi löytyä myös app, androidille se saatiin julkaistua viime viikon lopulla. Kuntien yhteistä e-kirjastoa hallinnoi ja kehittää Kansalliskirjasto, joten tietoja sen toiminnasta ja käytännön ohjeita saa sieltä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot. Kansalliskirjaston sivulta löytyvät linkit appien lataamiseen, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-omi… .Ellibs toimii tietysti edelleen heidän maksaville asiakkailleen, mutta kirjastojen asiakkuus riippuu kirjastosta. Hyvinkään kirjasto ei valitettavasti ole lähtenyt mukaan vastaamaan asiakkailleen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tarkempaa tietoa on kysyttävä…
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen - käsittelee merkkipäiviä, kansanperinteitä, ja niihin sekä vuodenaikoihin liittyviä eri uskomuksia, juhlia ja sananparsiaJouko Hautala: Vanhat merkkipäivät - sisältää tarinoita ja sananparsia vanhoista ajankiertoon liittyvistä uskomuksista ja tavoistaAntto Laiho: Vanhan kansan merkkipäivät - sisältää myös ajankuluun ja vuodenkiertoon liittyviä uskomuksia, ennustuksia ja sanontojaArto Manninen: Rakasta : aforismeja, runoja ja pohdintoja vuoden jokaiselle kuukaudelle
Tiedustelin asiaa Urheilumuseo Tahdon asiantuntijalta. Hän vastasi näin:Ehkä kuuluisin tapaus olympiaurheilijasta, joka kieltäytyi kilpailemasta sunnuntaina oli Eric Liddell Pariisin olympiakisoissa 1924. Hänestä lisätietoja tässä artikkelissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_LiddellRaamattu-kertomus liittyy Lontoon 1908 kisojen 110 metrin aitajuoksun olympiavoittajaan Forrest Smithsoniin. Tarina ei kuitenkaan pitäne paikkansa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Forrest_Smithson
Hakusanoilla sisarukset ja lastenkirjallisuus löytyy kirjaston tietokannasta monenlaisia kirjoja sisaruudesta. Kuitenkin aivan ensimmäiseksi minulle tuli mieleen runsaasti kuvitettu Teija Rekolan lastenromaani Eetu ja ruma Rusina. Siinä Eetu oppii tykkäämään siskostaan, vaikka aluksi sisko on ihan kamala. Samantyyppinen asetelma on Anneli Kannon kuvakirjassa Perttu Virtanen ja kamala kateus. Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -sarjassa sisaruus on tärkeä aihepiiri. Muita vinkkejä: Langreuterin Kaverit kaikesta huolimatta, Scharenbergin Tänään ei riidellä, Känkäsen Ilo irti, Apo Aapponen!, Jarmanin Isoveli auttaa sekä Franklin-kilpikonnasta kertovat kirjat Franklin ja Harriet & Franklin antaa anteeksi.
Hei!Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta, edes valtakunnallisesta kirjastoammattilaisten vastaajaringistämme kukaan ei keksinyt, mistä novellista voisi olla kyse.Tuntisikohan kukaan palvelumme seuraajista tätä novellia?
Fernando Pessoan lammaspaimen Alberto Caeiron runojen viidennessä runossa on kohta, joka näyttäisi olevan etsimäsi teksti. Tosin katkelma ei ole runon lopusta vaan keskeltä. Sikermä on siis suomenkieliseltä nimeltään Lammaspaimen ja Pentti Saaritsan suomennos sisältyy Pessoan runojen kokoelmaan En minä aina ole sama : runoutta (valikoinut ja suomentanut Pentti Saaritsa, 2001).https://www.scaruffi.com/writers/pessoa1.html
Ilmaus "jousittain" on peräisin niiltä ajoilta, joina metsästys ja kalastus olivat meillä pääelinkeinoja ja jousimiehet suuressa arvossa. Kun esimerkiksi verot kannettiin tai kirkonrakennustyöt toimitettiin jousittain, osuudet määritettiin laskemalla, "kuinka monta jousta jännittävää (vississä ikämäärässä olevaa) miestä kussakin talossa oli".https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1584665?page=6
