Turun kaupungin nimistöhaku verkossa kertoo, että Turun nimistössä oli jo ennestään vinter-alkuinen paikannimi Vintersplan (Vinterinaukio), joten Pääskyvuoren Talvipuistikolle ja Talvitielle haluttiin antaa toisenlainen ruotsinkielinen vastine.
Nimistöhaun mukaan Fimbul -niminen jättiläinen esiintyy islantilaisissa saduissa sekä fimbul merkitsee myös erittäin kylmää talvea. Svenska Akademienin verkkosanakirjasta löytyykin samaa merkitsevä käsite "fimbulvinter". Islantilaisessa tarustossa kolmivuotisen fimbulvinterin sanottiin edeltävän maailmanloppua. Etuliitteenä fimbul merkitsee myös samaa kuin "jätte".
Kirjastonhoitaja todella kirjoitetaan yhteen kuten monet muutkin ammattinimikkeet, joilla on vakiintunut merkitys.
Lähteet:
Nimistöhaku…
Ainakaan tämän kartan mukaan ruskea- ja sinisilmäiset vanhemmat eivät voi saada vihreäsilmäistä jälkeläistä ja se on myös ainoa yhdistelmä, jossa vihreäsilmäisyyttä ei esiinny ollenkaan. Kahden sinisilmäisen vanhemman lapsillakin se on erittäin harvinaista, vain 1 % jälkeläisistä on vihreäsilmäisiä. Silmien värin määrittyminen on kuitenkin monimutkainen asia, kuten tässä Tieteen Kuvalehden lyhyessä artikkelissa muistutetaan.
Heikki Poroila
Yrjö Veijolan suomeksi sanoittaman tanskalaisen kansansävelmän Kesälaulun nuotti sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuottijulkaisuihin. Kaikki alla mainitut nuottijulkaisut ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
VirkistysVerson Laulukirja (toim Fiona Tharmaratnam, Musiikki- ja Kulttuurikeskus Verso, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. ja säv. Väinö Raitio, Osakeyhtiö Valistus, 1956)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Puhe on kirjassa Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Hiltusen kirjan saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta http://weborigo.pori.fi.
Lauri Viidan Kootut runot sisältää varmaan joitakin aiheeseen sopivia runoja. Vuoden 2006 painos on uusin, ja siinä on alussa luonnehdintaa runoilijasta. Uuno Kailaksen runoissa on myös mielenterveyteen liittyviä runoja. Hänestä on Kalle Achte julkaissut kirjan: Uuno Kailas, runoilija psykiatrin silmin. Kirjassa on myös Kailaksen runoja asiayhteyksissä. Häneltä on ilmestynyt lukuisia runokokoelmia, yksi koottujen runojen kokoelma on Palava laulu : valitut runot, 2000.
Uuno Kailas on kääntänyt suomenruotsalaista runoutta, ja niistä L. Onervan ja Edith Södergranin runoissa on teemaan sopivia runoja, esimerkiksi kokoelmissa L. Onerva: Siivet : runoja vuosilta 1945-1952;
Edith Södergran: Levottomia unia ja Kultaiset linnut. Uudempien…
Lista Sakari Topeliuksen (1818-1898) teoksista ja niiden eri painosten julkaisuvuosista löytyy mm. kirjoista:
Suomen kirjailijat 1809-1916 Toim. Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki; 1993.
Lunelund-Grönroos, Birgit: Zachris Topelius' tryckta skrifter. Söderström: Helsingfors; 1954
Molemmat teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta Topeliuksen tuotanto löytyy Kirjasammosta,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253ATopelius_Zachris sekä SLS:n Topelius-sivustosta, https://topelius.sls.fi/#/home
ja tietoa elämästä Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2854 sekä 375 humanistia -kokonaisuudesta, https://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/zacharias-…
Vesilahdella on Iso-Inha ja Pikku-Inha nimiset järvet ja niiden lähellä on ollut Inhan torppa. Sukunimi on saatu torpan mukaan. Inha on ollut tilan ja suvun nimenä myös Alavudella, ja Inha-alkuisia paikannimiä löytyy muualtakin Etelä-Pohjanmaalta.
Kuuluisin Inha lienee valokuvaaja J.K. Inha, jonka alkuperäinen nimi kuitenkin oli Nyström. Hän oli kotoisin Virroilta.
Inha on sukunimenä nuori ja levinneisyydeltään hajanainen.
Jos nimi liittyy jotenkin sanaan inha eli paha, häijy, ilkeä, ikävä ja onneton, on luultavaa, että Inha-nimistä järveä on pidetty jotenkin pahana paikkana.
Sukunimi Inha olisi siis kehittynyt seuraavasti: luonnonnimi-torpannimi-sukunimi.
Lähde:
Mikkonen Pirjo
Sukunimet, Otava 2000
Hei
En valitettavasti löytänyt suoraa vastausta kysymykseesi. Suomen murteiden sanakirja, josta vastaus olisi voinut löytyä, on vielä keskeneräinen. Se kattaa vasta sanat aakkosväliltä a-mnää. Vastauksen voisit saada Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan toimittajilta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/murteista
Voisin arvata sanan kuitenkin olevan varsin laajasti käytössä, koska Googlehakukin sen osasi maa-aineksiin liittää.
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kaj Wessmanin ystävänsä häihin säveltämä kappale Häävalssi ("Maailmaa katselen silmin rakastunein"; esittäjä Sauli Lehtonen; sanat Esa Nieminen) löytyy valitettavasti vain äänitteenä. Nuotteja valssiin ei ole julkaistu. Osaisikohan joku bändistä tai joku tuttavamuusikko nuotintaa kappaleen kuuntelemalla äänitettä?
Pulmallinen on myös toinen kysymäsi kappale eli Finlandersin esittämä valssi nimeltä Viimeinen tango. Sen nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Finlandersin levyiltä (tarkistettu mm. Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia Violasta https://finna.fi sekä Finlandersin ajantasaisilta kotisivuilta http://www.finlanders.fi/). Viimeinen valssi -niminen laulu (säv. Barry Mason) Finlandersilta kyllä löytyy, ja…
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi viitteitä näytelmästä julkaistuista arvosteluista: Turun Sanomat 1998-11-01 (arvostelija Lehmusvirta Karoliina), Kaleva 1998-01-04 (arvostelija Mikkola Kaisu), Karjalainen 1998-02-22 (arvostelija Yli-Ketola Liisa ), Lapin Kansa 1998-01-08 (arvostelija Tasala Kauko), Ilkka 1996-03-13 (arvostelija Kajanto Anneli).
Näytelmän on suomentanut mm. Henri Kapulainen. Se tunnetaan suomennoksina myös nimillä "Pyjama kuudelle" ja "Älä pukeudu päivälliselle".
Jälkimmäisellä nimellä näytelmästä löytyy painettu suomennos. Camoletti, Marc: Älä pukeudu päivälliselle / Marc Camoletti ; Robin Hawdonin englannin kielisestä sovituksesta Don't dress for dinner, suomentanut Mikko Viherjuuri. JULKAISTU:[Tampere] : [Tampereen…
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan, FILI, http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tulos.php mukaan Eino Leinon runoista on käännetty englanniksi Whitsongs (Helkavirsiä) ja We all walk here like fog.
Myös valikoimassa Armstrong: Finnish Odyssey on pari Leinon runoa, mutta ei valitettavasti Lapin kesää. Teoksessa Skating on the sea: Poetry, ed. Keith Bosley on muutamia Leinon runoja mm. Nocturne.
Lisätietoja Leinon käännöksissä on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa aikaisemmassa vastauksessa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=442d6663-2d9…
Hakuohjelmilla löytyy linkki Wikipediaan ja Loiriin sekä sivustoon
http://www.last.fm/music/Vesa-Matti+Loiri
Yön likainen enkelihän ei ole tavanomainen hohtava ja valkosiipinen kiiltokuvien suojelusenkeli, sellainen, joka vastaa lapsuuden mielikuvia enkeleistä. Mutta ne, joita hän suojelee,eivät myöskään ole mitään siloposkisia lapsia. Ehkä he tarvitsevat erilaisen enkelinkin...
Runossa esiintyvä ristiriitaisten mielikuvien käyttäminen on kirjailijalle tyypillinen tehokeino, tässä runossa asian ydin tulee esiin juuri sen kautta. (vrt. esim.Pekkarinen, Immo: Ilpo Tiihonen : lähellä tavoittamatonta. Sähköiset säkeet -verkkoantologia, http://www.electricverses.net, tai Kokko, Karri: Päivittäjä. Parnasso, 2010/6).
Pääkirjasto säilyttää Hämeen Sanomat pysyvästi kokoelmissaan joko mikrofilmeinä tai sidottuina vuosikertoina. Vanhoja Helsingin Sanomia löytyy vain vuosilta 1914-1922 ja 1924-1950. Ota yhteyttä pääkirjaston infoon, josta saat haluamasi vuosikerran luettavaksi.
Hyvä paikka aloittaa Internet-haku on Makupalat-linkkihakemisto ja siellä ruokaperinnesivu http://www.makupalat.fi/ ja sen alla kohta
"Suomalaisia perinne- ja maakuntaruokia". Tosin sen altakaan ei löydy juuri vihjeitä alueemme ruokakulttuuriiin. Mustalle makkaralle on kyllä oma sivustonsa
eli http://www.reklaamikari.fi/musta/index.html .
Tampereen kaupungin sivuilla löytyy osoitteesta wwww.historia.tampere.fi tamperelaisten historiasta lukuisia sivuja, joista arkielämästä kertovilla sivuilla on tietoa myös elintarvikkeista eri aikoina.(http://www.historia.tampere.fi/arki/index2.htm )
Koska Internetistä ei löydy juurikaan hyviä tiedonlähteitä kysymykseesi, suosittelisin, että hakisit lähimmästä kirjastosta lisää aihepiiristä perinteisessä…
Voisiko tämä, työtoverin alla kuvailema, olla etsimäsi?
Candy Candy on Kyoko Mizukin ja Yumiko Igarashin luoma manga -sarja, jonka ilmestyminen alkoi vuonna 1975 . Sarjan pohjalta on 70-luvulla tehty myös TV-anime ja myöhemmin elokuva, joka kokoaa sarjan tarinan yhdeksi kokonaisuudeksi. Sarjaa on julkaistu myös suomeksi dubattuna VHS-kaseteilla 80- ja 90-luvuilla.
Tarina kertoo Candice "Candy" White Adlaysta, joka on vaaleahiuksinen, vihreäsilmäinen orpo tyttö.Candy on pirteä,herttainen ja hiukan rasavilli tyttö,jolla on hyvä ystävä Annie,joka kuitenkin adoptoidaan rikkaaseen perheeseen.Candy suree menetettyään ystävänsä,mutta tapaa kukkulalla pojan,joka soitttaa säkkipilliä.Vähän ajan päästä Candy adoptoidaan perheeseen,jonka…
A.F. Airosta on kirjoitettu useita elämäkertoja, mutta mikään niistä ei ole hänen tyttärensä kirjoittama. Tarkistin muutaman elämäkerran eikä niistä löytynyt kuin lyhyitä kuvauksia Airon vankila-ajasta. Airo kirjoitti vankilassa kirjan "Liikekannallepano Salaliitto", joka on julkaistu myöhemmin myös nimellä "Puolustustaisteluni v. 1947", mutta sekään ei sisällä kuvausta vankila-ajan harrasteista. Myöskään haastattelukirjassa "Itse asiassa kuultuna" ei puututa vankila-aikaan seikkaperäisesti. Lehtiartikkeleista löytyi mainintoja Airon tyttären Aila Airon puuttumisesta Paavo Haavikon näytelmään Airo ja Brita, jota hän piti totuudenvastaisena. Yksi mahdollisuus, jota en voinut nyt tarkistaa, voisi olla Päivi Tapolan (jalkaväenkenraali K.A.…
Slangisanakirjan mukaan sanaa 'porukat' merkityksessä kotiväki, perhe on käytetty jo 1970-luvulla.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. 5. p. WSOY, 2005
Toisaalta Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (WSOY, 1980) ei tunne sanaa tässä merkityksess. Ilmeisesti sen käyttö on yleistynyt myöhemmin.
Pelkästään Outokummun(entinen Kuusjärvi)eikä myöskään Tuusniemen sankarivainajista ole kirjaa olemassa. Kirjassa "Vapautemme hinta : talvisodan 1939-40 sankarivainajien muistojulkaisu" vuodelta 1941 on lääneittäin luettelot talvisodassa kaatuneista kuvineen. Tuusniemi ja Kuusjärvi löytyvät Kuopion läänin kohdalta. "Suomen rintamamiehet" -kirjasarjassa on luettelot sotiin osallistuneista ja heidän vaiheistaan divisioonittain.
Arkistolaistoksella on tietokanta, josta voi hakea 1939-1945 Suomen sodissa menehtyneitä ja heidän henkilötietojaan myös kunnittain. Tuusniemi, Outokumpu ja Kuusjärvi löytyvät sieltä. Tietokannasta voi hakea myös henkilönnimen perusteella. Tietokannan osoite on: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ .
Viitetietokanta…
