Esimerkiksi seuraavia sarjakuvia voisi kokeilla seuraavaksi:Johanna Witick: Oravalaakson tarinatAaron Blabey: Hurja jengiSophie Souid: PökäleMari Luoma: Romeo ja hirviötNiina Salmelin: HirviöpäiväkirjatTakuma Morishige: PulpettinaapuritIdéfix ja Voittamattomat (ensimmäinen kirja Gallian karvakorvat)Kenji Taira: Rock Leen ninjatarinatRüdiger Bertram ja Horst Hellmeier: Mega hölmö homma, Mega muhkea saalis ja Mega ehdottomasti kiellettyJason Platt: HuippuhäsläritKirjapuolelta voi käydä vilkaisemassa helppolukuisten hyllyä, esimerkiksi Paula Norosen Yökoulu-sarja on hauska. Sitten jos alkaa jo isompi tekstimäärä sujua, mm. Hannele Lampelan Paavali Pattinen -sarjaa kannattaa kokeilla. Ja tietenkin Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjoja (…
Lahden kaupunginkirjasto, kuten muutkin yleiset kirjastot, on kaikille avoin paikka, joka tarjoaa oleskelu- ja lukutilat kävijöille ilman velvoitetta lainata mitään. Kirjastossa voi lukea paikalla olevia kirjoja ja lehtiä ilman että lainaa niitä kotiin.
Suomessa ei tilastoida etniseen ryhmään kuulumista, mutta väestötilastossa on eräitä etnistä taustaa kuvaavia muuttujia kuten äidinkieli ja syntyperä.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2020 lopussa asuneista 30-34-vuotiaista henkilöistä joka seitsemäs oli ulkomaalaistaustainen. Vuonna 2014 Suomen maahanmuuttopalvelu arvioi afganistanilaisten kokonaismäärän Suomessa olevan 4000. (Lähde: AFGANISTAN - Info4Migrants)
Näyttäisi siltä, että tämä markkinatutkimus on vain ostettavissa oleva tietokanta ja tosiaan tuhansia maksava. WordCat-tietokanta ei löytänyt sitä mistään kirjastosta, ei myöskään Library of Congress-tietokanta.
Finna haulla löysin suomen kirjastoista saatavissa olevia markkinointitutkimuksia eri aloilta. Hakusanoina Global Industry Analysis Finna
Samoin Euroopan unionin kirjastosta löytyy tuloksia hakusanoilla Global Industry Analysis Size Share Growth Trends and Forecast 2020 - 2030 EC library
Google scholar -haulla löytyy myös kirjoja ja artikkeleita. https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&q=global+marketing+researches&oq=global+…
Tutkimusta Suomen varakkaimpien hyväntekeväisyyteen suhtautumisesta ei liene tehty. Suomessa ylipäätään ei ole juuri ollut tapana puhua henkilökohtaisesti palkoista tai varallisuudestaan. Toki joidenkin ihmisten kohdalla varallisuus käy elintavoista helpostikin ilmi. Raha-asioita pidetään täällä edelleen hyvin yksityisasioina.
Tämä ei tietenkään kerro mitään varakkaiden todellisesta mahdollisesta hyväntekeväisyydestä. Jotain osviittaa saattaa kuitenkin antaa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan teos Huipputuloiset: Suomen rikkain promille. Kirjassa haastatellut esiintyvät nimettöminä, mutta tästä huolimatta he eivät puhu mitään hyväntekeväisyydestä. Tästä voinee melko helposti päätellä, ettei hyväntekeväisyys juuri koske heidän rahan…
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa…
Kysymys on laaja. Toisen maailmansodan aikana Baltiasta pakeni noin 35 000 ihmistä Ruotsiin, heistä suurin osa Virosta. Virolaisten joukossa oli ehkä noin 7000 vironruotsalaista. Gotlantiin näistä tulijoista saapui noin 10 000. Gotlantiin ja muualle Ruotsiin perusttiin pakolaisleirejä, joihin pakolaisia aluksi majoitettiin. Suurin osa pakolaisista jatkoi matkaansa ja Gotlantiin jäi noin 100 virolaista. Gotlannin virolaisilla on vielä toimiva yhdistys Gotlands Estniska Förening. Yhdistyksen kautta voisi saada tietoja pakolaisista. Yhdistyksen yhteystiedot: https://relgotland.wordpress.com/om/ .
Arkeologi Mirja Arnshav on julkaissut tuoreen väitöskirjan De små båtarna och den stora flykten (2020). Teksti vapaasti luettavissa…
Sadussa Aladdin ja taikalamppu, joka kuuluu Tuhannen ja yhden yön satuihin, Aladdin laskeutuu portaita pitkin maan alle. Hän löytää taikalampun, huoneita täynnä aarteita sekä maanalaisen puutarhan, jonka puiden hedelmät ovat kallisarvoisia jalokiviä.
Michael Franzese on entinen mafiapomo, joka kuului Colombon mafiasukuun. Nykyään hän on katkaissut kaikki suhteet mafiaan. Hänen elämäkertansa Veriliitto on lainattavissa kirjastosta.
Michael Franzese: Veriliitto OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.1473193
Helmet kirjastoista löytyy 236 tanskankielistä kaunokirjallista teosta (sekä aikuisille että lapsille)
haussa hakusana korvataan * merkillä, rajataan aineisto kirjoihin ja kieli tanskaan. Edelleen voi rajata hakua kaunokirjallisuuteen. jolloin oppikirjat karsiutuvat joukosta. Helmet hakutulos
Finna-haku löytää tanskankielisiä kirjoja myös muista kuin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Finna-hakutulos.
Pohjoimaisesta kirjastosta (Nordisk Kulturkontakt) Helsingistä löytyy jo enemmän kirjoja. Kaikkiaan 1604 kpl tanskankielista kirjaa. Hakutulos.
Jatkosodan historia -teossarjan ensimmäisestä osasta löytyi tieto, jonka mukaan 8. Prikaati toimi 28.2.1941 Onttolassa, IV Armeijakunnan alaisuudessa. Siitä muodostettiin liikekannallepanossa Jalkaväkirykmentti 8.
Lähteitä:
Jokipii, M. (toim.) (1991). Tuntemattoman sotilaan rykmentti: Jalkaväkirykmentti 8:n historia. WSOY.
Reini, K. O. et al. (1988). Puolustusvoimat vuosien 1940 ja 1941 rauhan aikana. Julkaisussa: Jatkosodan historia. 1, Talvisodasta jatkosotaan ; Sota alkaa, 44-163.
Petri Hiltunen kertoo, että strippejä on yhteensä 2844 kappaletta. Tämän sarjakuvasivuston luvuista laskemalla Jalavan albumeissa julkaistiin niistä ilmeisesti 1992 kappaletta. Arktisen banaanin kokoelmissa Tietäjä tien päällä ja Hollywoodin lumoissa on julkaistu lisää, mutta niiden määrä ei ole tiedossa. Hiltunen kertoo, että aivan kaikki stripit on julkaistu ainakin Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, mutta kokoelma-albumeista osa on jätetty pois. Listaa kaikista lehdistä, joissa sarjakuvaa on julkaistu, ei valitettavasti Hiltusellakaan ollut.
Hiltusen Väinämöis-albumit löytyvät myös Ratamo-kirjastojen kokoelmista.
Voisiko kyseessä olla Pekka Ruuskan kappale "Anna mun etsiä". Siinä lauletaan "ylihuomisesta on paha mennä sanomaan". Laulu löytyy useista nuottijulkaisuista kuten "Suuri toivelaulukirja 20" ja "Nuoren seurakunnan veisukirja". Laulusta on tehty myös useita levytyksiä.
Rivi on neljännessä säkeistössä. Sanat löytyvät esimerkiksi täältä:
http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/veisut/veisut.htm#v15
Ilman tarkempia kirjan tietoja en löytänyt kysymääsi kohtaa.
Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa "Pääsen aina sinne minne olen menossa kulkemalla poispäin sieltä mistä lähdin."
Hei,
tässä joitakin äidin kuolemaa käsitteleviä teoksia. Lisää saatat löytää esimerkiksi Kirjasammon -sivuilta sekä tältä Kirjavinkit -sivustolta.
Pekka Jaatinen: Äiti : sotakirjailijan ja hänen äitinsä tarina
Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti
Alex Schulman: Eloonjääneet
Eero Huovinen: Äitiä ikävä
Hannu Mäkelä: Äiti : muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika
Taiteilijan tunnistaminen signeerauksesta vaatii alan ammattilaista.
T. Toimea ei löytynyt kuvataiteilijamatrikkelista eikä Art Signature Dictionary tai Ars mundi -palvelusta.
Ilmaista apua tarjoavat monet huutokauppakamarit esim.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
Kuntoluokitus määrää kolikon arvon, eli kuinka kulunut se on. Samoin kolikon materiaali. Kirjastosta voi lainata ja katsella erilaisia vanhoja kolikkoja käsitteleviä oppaita, mutta niiden arviohintatiedot saattavat olla vanhentuneita.
Numismatiikan erikoisliikkeet antavat tarkempia arvioita kolikoista.
Suomen Numismaatikkoliitto ry auttaa myös alan harrastajia. Sivulla on tietoa ja keskusteluryhmä ym.
Perinteisenä tapana on pidetty esimerkiksi tässä SuurJyväskylä-lehdessä kuvattua menetelmää, jossa tehdään villasekoitus, villa karstataan, höyrytetään ja huovutetaan. Syntyneestä huopalevystä leikataan kappaleet ja ommellaan aihiot, joista muokataan huovuttamalla huopikkaat.
Punomosta löytyy neulottujen huopikkaiden ohjeita sekä myös huovutusohjeita ja -tekniikoita.
Huovutusaiheisia kirjoja löytyy kirjastoista, esim. Nellie Jäkkö Huovutus; Anna-Karoliina Tetri Huovutus; Brown Victoria Huovutus ja huopatyöt, valikoidut linkit Makupalat.fi huovutus.
Kysy museolta on vastannut kysymykseen tallukkaista ja huopikkaista. Vastauksessa suositellaan tutustumaan teokseen Rahwaan puku/Ildiko…
