hei,
seitsemänvuotias tyttösi kuulostaa kirjaston ihanneasiakkaalta!
Kirjastojen nettisivuille laaditaan jatkuvasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja kirjavinkkilistoja ja tästä osoitteesta pääset niihin käsiksi:http://www.kirjastot.fi/fi-fi/lapsille/.
Esim. Tampereen ja Lahden lastensivujen kirjaluetteloita kannattaa tutkia ja tässä vielä Helsingin lastensivujen osoite:http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/lukuvinkit.htm
Suosittelen myös lähintä omaa kirjastoasi: kysy kuka henkilökunnasta tuntee lastenkirjallisuutta ja vinkkaa sitä kouluissa. Lastenkirjastonhoitajalle tyttäresi voi kertoa tarkemmin mieltymyksistään ja siitä alkaakin pitkä, ihana seikkailu!
terv. Leena Palmu Itäkeskuksen kirjaston lasten ja nuortenosastolta
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Periaatteessa voimme tarkistaa kirjaston järjestelmästä, onko myöhässä olevasta kirjasta jo lähtenyt ilmoitus. Ennakoilmoitusta emme voi tarkistaa. Viime viikkoina järjestelmässämme on ollut ongelmia. En ole kuullut, että myöhästymisilmoitukset olisivat jääneet pois, mutta ihan mahdotonta se ei ole. Pahoittelen. Valitettavasti meidän ennakkoilmoituksiimme ei aina voi luottaa. Siksi kannattaa itse huolehtia eräpäivistä ja tarkistaa ne Helmetistä tai taskukirjastosta.
Portugalinkielisissä sukunimissä ovat peräkkäin äidiltä ja isältä saadut nimet (espanjankielisissä ensin on isän sukunimi, sen jälkeen äidin). Mendes on äidin sukunimi ja Campos isän. Nämä kaksoissukuimet kirjoitetaan pääsääntöisesti peräkkäin eli Mendes Campos, Paolo on oikea muoto. Toisaalta sekä espanjan- että portugalinkieliset ihmiset käyttävät usein pelkästään ensimmäistä kahdesta, ja joskus joku päättää käyttää vain jälkimmäistä, kuten taidemaalari Pablo Ruiz Picasso. Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa aina tutkia, miten hakuteokset ovat asian ratkaisseet. Picasson valinta on yleisesti hyväksytty, kuten nimiasioissa muutenkin on tapana. Nimen käyttäjän tahto on vahvempi kuin kielellinen pääsääntö.
Heikki Poroila
Varausmahdollisuutta ei ole, koska tähän tietueeseen ei liity lainattavissa tai varattavissa olevaa nidettä. Syynä tähän on se, että joko viimeinen kappale on jouduttu poistamaan, mutta tietue on jätetty toistaiseksi näkyviin tai sitten kyseessä on uusi tietue, johon jossain vaiheessa liitetään lainattavia niteitä. Pahoin pelkään, että tässä on kyseessä viimeisen kappaleen poisto, koska kyseessä e ole mikään uusi tallenne ja alkuperäinen tietue on luotu jo vuonna 2005.
Elokuvat ovat kirjastoille hankala täydennyshankintojen laji, koska tekijänoikeussyistä emme voi ostaa elokuvia mistä vaan ja laittaa lainaksi. Niille täytyy saada lainausoikeus, eikä se välttämättä onnistu vuosien jälkeen. 15 vuoden ikäinen DVD on saattanut jo kokonaan…
Kyseessä taitaa olla Robert Leesonin kirjasta Challenge in the dark tehty suomennos Uskallatko (suomentaja Merja Heikkilä, kuvitus Jim Russell). Sen julkaisi vuonna 1981 WSOY. Kirjassa on 84 numeroitua sivua.
Kirja on valitettavasti kadonnut HelMet-kirjastojen kokoelmista, mutta sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Ainakin seuraavissa kirjastoissa kirja on saatavana: Joensuu, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Varastokirjasto Kuopiossa.
Heikki Poroila
Kirja on saatavana muutamassa kirjastossa, mutta vain lukusalikäyttöön, Tampereen kaupunginkirjastossa,Turun ja Jyväskylän yliopistokirjastoissa sekä Kansalliskirjastossa. Voit tiedustella kaukopalvelustamme kaukopalvelu@vaasa.fi, onko teosta mahdollista saada joiltain näistä kaukolainaksi lukusalikäyttöön. Yliopistokirjastojen kaukolainat maksavat n. 9-15 €.
Hei,
Kiitos kysymyksestä. Kollegojen kanssa saimme kasaan seuraavalaisen listauksen: Hunter S. Thompson, John Updike, John Kennedy Toole, E. L. Doctorow, Richard Moore, Roddy Doyle, Roald Dahl, George Saunders, Cormac McCarthy, Haruki Murakami, Philip K. Dick, Don DeLillo.
Osassa vonnegutmaista yhteiskunnallista satiiria ja huumoria, osassa irvingmäistä hieman hyvällä tavalla vinksahtanutta outoutta.
Toivottavasti näiltä kirjailijoilta löytyy sopivaa luettavaa.
1. Enontekiön rättärinä tuona aikana oli Juho Pietari Välitalo. Tieto löytyy Ritva Kyllin teoksesta Saamelaisten kaksi kääntymystä (2012).
2. Suoranaisesti aviottomien äitien kummina olosta ei tunnu löytyvän tietoa tai mainintaa. Jotakin voi kuitenkin päätellä yleensä kummina olon ehdoista 1800-luvulla. Vuoden 1869 kirkkolaki määrittelee, että kummien tulee olla "evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, ehtoollisella käyneitä ja elämässään nuhteettomia". Viime mainittu on pudonnut pois nykyisestä kirkkolaista, mutta se oli mukana vielä vuoden 1963 laissa. (Lähde Pentti Lempiäinen 2004: Pyhät toimitukset.)
Pölypunkit tarvitsevat elääkseen lämpimän ja kostean elinymäristön. Lämpötilan on oltava mielellään vähintään +25 astetta, ja kosteutta on oltava riittävästi (suhteellinen kosteus yli 50 prosenttia), joten suomalaisessa luonnossa ne eivät taida pitkään pärjätä. Tietoa pölypunkeista esim. Terveyskirjaston sivuilta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00723
Valitettavasti meidän vastaajiemme joukosta ei löytynyt henkilöä, joka oisi osannut kertoa, mitä välineet ovat. Suomesta löytyy Suomen maatalousmuseo Sarka, joka vastaa kysymyksiin Kysy museolta -palvelussa. Nämä kuvat kannattaisi lähettää sinne. Kysy museolta Sarka, https://kysymuseolta.fi/sarka/
Tätä kirjaa eivät valitettavasti tunnistaneet kollegatkaan valtakunnallisella keskustelulistallamme eivätkä Kirjasammon (http://www.kirjasampo.fi) toimittajat. Tunnistaisiko joku lukijamme?
Helmet-kirjastot eivät valitettavasti saa tietoa PressReaderiltä palvelusta poistuvista lehdistä. Costa Blanca News -lehden uusin numero ilmestyy joko tänään tai huomenna, joten jos se ei ole pian luettavissa, niin sitten lehti on todennäköisesti poistunut palvelusta.
Wikipedia-artikkeli kertoo Sarah Kyolaban eronneen Idi Aminista vuonna 1982: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarah_Kyolaba Myös jotkin lehtiartikkelit kertovat samaa. Joissakin lähteissä heidän taas mainitaan olleen naimisissa 1975-2003, eli Idi Aminin kuolinvuoteen saakka.
On mahdollista, että he olivat virallisesti naimisissa vuoteen 2003 asti, vaikka elivätkin erossa, mutta varmuutta asiaan ei löytynyt.
Tietosuojasyistä saat tietoosi oman kirjastokorttisi numeron ainoastaan kirjaston asiakaspalvelusta henkilötodistusta vastaan.
Jatkoa ajatellen suosittelen lataamaan Helmet-kirjastojen Taskukirjasto-sovelluksen mikäli omistat älypuhelimen. Näin sinulla on aina kirjastokorttisi numero ja viivakoodi mukanasi. Sovellukseen kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Taskukirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
Korona-rajoitusten tähden emme pääse tarkastamaan kaikkia asiaan liittyviä yksityiskohtia. Tämä kuitenkin tiedetään:
eduskunnassa on ollut äänestyskone käytössä syksystä 1927 lähtien. Kone maksoi 171. 000 silloista markkaa ja sen valmisti osakeyhtiö L.M. Ericsson.
Tämä äänestyskone ei näyttänyt, miten yksittäinen kansanedustaja äänesti, vaan ilmoitti ainoastaan äänestyksen kokonaistuloksen. Käytännössä koneen avulla voitiin korvata silloin käytössä usein olleet huutoäänestykset. Kansliatoimikunta esitti arvion, että vastaavaa äänestyskonetta ei ole missään muualla käytössä.
Valitettavasti en pääse tarkastamaan, milloin käyttöön otettiin äänestyskone, joka näytti myös yksittäisten kansanedustajien äänen. Muistitiedon…
