Teimme kyselykierroksen kollegoiden keskuudessa, mutta kukaan ei tuntunut tunnistavan näillä tiedoilla etsimääsi kappaletta. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tämä teos ainakin on monessa tutussa lapsiperheessä koettu hyväksi pikkusisaruksen syntyessä:
Taina Laajasalo & Silja Salmi: Kun kolmesta tulee neljä: opas toisen lapsen saaville perheille (Atena, 2013)
Pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta löytyy tämän lisäksi myös muutama muu aihetta käsittelevä teos, myös englanniksi ja ruotsiksi, mikäli näillä kielillä sujuu lukeminen:
Jan Parker: Sisarussuhteet: kilpailua ja rakkautta (Otava, 2004, suomentaneet Laura Jänisniemi ja Susanna Tuomi)
Laura Markham: Calm parents, happy siblings : how to stop the fighting and raise friends for life (Vermillon, 2015)
Marie Köhler: Leva med fler barn (Gothia Fortbildning, 2020)
Löysimme viitteitä ainoastaan kirjailijasta nimeltä Ibrahim Amin Baldar. Tarkoitatkohan ehkä häntä? Hänen teoksiaan ei näytä Tampereen seudun kirjastoissa olevan, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta löytyisi ainakin: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbaldar%20ibrahim__Orightre…
Kannattaa kysyä kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi!
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Amin_Baldar
https://kurdishacademy.org/?page_id=722
Forssan museosta kysymykseen vastattiin seuraavasti:
Matkustamisesta tuohon aikaan ei ihan helposti löydä tietoja. Forssasta on yleisimmin varmaankin lähdetty Hämeenlinnan tai Turun suuntaan. Ja tuohon aikaan luultavasti hevoskyydillä. Ensimmäiset linja-autot liikennöivät täällä lounaisessa Hämeessä vasta 1920-luvulla. Ihmisten kulkemisesta huolehtivat kievarit, jollainen Forssassakin saattoi tuolloin vielä toimia. Forssan historian (Risto Peltovuori) mukaan Laakson majatalo olisi palvellut kulkijoita vuoteen 1920 asti. Portaan kievari Hämeen härkätiellä taitaa olla Suomen viimeisimpiä toiminnassa olleita kievareita.
Tavararahtia oli Riihimäen asemalta kuljetettu 1860-luvulta lähtien Tammelaan ja Forssaan hevospelein (…
Valitettavasti Johannes R. Becherin runosta Es sind die alten Weisen (Die alten Weisen) ei löydy suomennosta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
Kysyjä tarkensi, että etsiikin Veikko Lavin "Yön varjot" lauluun nuottia. Lavin esittämän "Yön varjot" kappaleen on säveltänyt Viljo Ylönen. Siitä ei ole julkaistu nuottia. Tosin on myös olemassa Unto Monosen sävellys "Varjojen tango", jonka alkusanat ovat: "Yön varjot tummetessaan". Tämä löytyy nuottijulkaisusta "Unto Monosen sävellyksiä" (saatavilla myös Jyväskylässä). Tätä kappaletta ei Veikko Lavi ole kuitenkaan levyttänyt.
Hän on Martti Tiuri (1925-2016). Hän toimi kansanedustajana 1983-2003.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/279.aspx
Luettelo Suomen eduskunnan ikäpuhemiehistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_ik%C3%A4puhemies#Vanhin_elossa…
Henna Helmi Heinosen Miisa-sarjassa on ilmestynyt kahdeksan osaa. Miisa harrastaa taitoluistelua. Kirjoissa kuvataan nuorten arkea lämpimästi ja realistisesti. Koulunkäyntiä, perhettä, kaverisuhteita, vaativaa harrastusta. Miisa on 14-vuotias sarjan viimeisessä osassa.
Rachel Renée Russellin Nolo elämäni-sarja seuraa 14-vuotiaan Nikkin elämää. Nikki paljastaa päiväkirjoissaan vauhdikkaan arkensa rehellisesti ja huumorilla. Sarjassa on ilmestynyt jo 10 osaa, ja lisää on tulossa. Kirjoittaja on yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa ja kuvittaa apunaan tyttärensä Nikki ja Erin.
Nuorten fantasia-kirjoista on suosittu Soturikissat -sarja.
Kirjaston nuorten osastolla on monenlaista…
Venäjältä löytyy myös kunnankirjastoja.
Liittovaltion laki 29. joulukuuta 1994 N 78-FZ "Kirjastotyöstä" (sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä). Artiklasta 5. Oikeus kirjastopalveluihin:
"Kansalaisten oikeus kirjaston palveluihin varmistetaan: kirjaston peruspalveluja maksutta tarjoavien valtion ja kuntien yleisten kirjastojen verkoston luominen". 1)
Ensimmäinen linkki käännetty Google-kääntäjällä. Jälkimmäisen linkin voi kääntää samalla sovelluksella.
1) http://tinyurl.com/Laki-kirjastotyosta
http://tinyurl.com/Kuntakirjasto (Venäjän Wikipediasta)
Tammenlehvän perinneliiton verkkosivuilla kerrotaan, mitä erilaisia reittejä pitkin voit saada tietoa sukulaisesi sotatiestä:
https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
Sotapolku.fi -sivustolla voi tutkia joukko-osastojen sodan aikana kulkemia reittejä tapahtumineen ja suorittaa henkilöhakuja. https://sotapolku.fi/
Arkistojen portin infosivu kantakorteista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kantakortti
Aineiston asiasanoituksessa käytetään seuraavia sanastoja:
YSO - yleinen suomalainen ontologia
KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia
SLM - Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto
Asiasanoitusta aineistoon voivat lisätä ainoastaan kirjastojen luetteloijat. Ehdotuksia voi lähettää Helmet-sivuston palautelomakkeella, mutta ehdotettujen sanojen tulee löytyä näistä sanastoista.
"Du är helig, du är hel" laulun on säveltänyt ja sanoittanut ruotsalainen Per Harling. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Anna-Mari Kaskinen. Laulun suomenkielinen nimeke on "Pyhä" ja laulun alkusanat ovat "Pyhä yksi yhteinen". Laulu löytyy Anna-Mari Kaskisen toimittamasta nuottikokoelmasta "Matkalauluja".
Nuotti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta. Saatavuustiedot voit tarkistaa verkkokirjastosta (keski.finna.fi) ja siellä voit tehdä myös varauksen.
Matkalauluja | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Selasin läpi ison määrän Turku-aiheisia kuvateoksia, mutta löysin vain yhden kuvan, jossa esiintyy lähikirjasto. Kuva löytyy teoksesta Saarinen, Pentti A.: Turku - Aboa vetus et nova (1979), s. 81. Kuvateksi: "Yksi seitsemästätoista sivukirjastosta".
Kattavaa listausta aikavälillä ilmestyneistä Turku-kuvateoksista ei pysty tekemään, koska aiheeseen liittyviä kirjoja on ilmestynyt paljon ja ne on osittain kuvailtu puutteellisesti. Pääkirjaston kotiseutukokoelman hylly 42.1 on todennäköinen paikka löytää ko. kirja, mutta selailemalla sitä ei ainakaan nyt osunut silmään.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Seitsemän veljeksen uusin saksankielinen käännös on vuodelta 2014 (kääntäjä Gisbert Jänicke).LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Tässä eräitä teoksia, joissa suomalainen yliopisto toimii toimii vähintään yhtenä tärkeänä tapahtumapaikkana: Hämeen-Anttila, Virpi - Suden vuosi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26238Koivisto, Sesse - Palokärjen villi huuto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33251Kurkela, Marja - Toinen nainen vasemmalta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53448Manninen, Kirsti & Raivio, Jouko - Kuolema ylioppilastalolla https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_55425Numminen, M. A. - Helsinkiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18336Palasvirta, Mikko - Johdatus murhaoppiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%…
Kappale on sisältyy LP-levyyn Rakkaudella, Rondo ROLP 22, raita A6. Levyllä soittaa Veikko Samulin johtama orkesteri. Aineistotietokannoista ei käy ilmi levyllä soittaneiden muusikoiden nimiä, tietoa ei ilmeisesti ole myöskään alkuperäisessä LP-julkaisussa. Gramex kerää tiedot levytysten soitto- ja lauluosuuksista äänitetuottajilta. Tiedustelin asiaa Gramexista, mutta nämä tiedot eivät ole julkisia, koska kaikki laulajat ja muusikot eivät halua osuuksiaan julki.LP-levyn tiedot tietokannoissaDiscogs https://www.discogs.com/release/7190922-Juhani-Markola-RakkaudellaFinna https://finna.fi/Record/fikka.4619017?sid=4739620252
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi kirjaa Helmet Finnasta enkä muualtakaan netistä. Joitakin kesäisiä Sisters Club -kirjoja löysin Helmet-haulla, mutta mikään niistä ei ole alun perin suomeksi kirjoitettu, joten epäilen, että niissä kerrottaisiin mökkeilystä Virossa. Jos kirjassa tapahtuva mökkeily on voinut sijoittua johonkin muualle kuin Viroon, siinä tapauksessa ehkä toinen näistä kirjoista voisi olla etsimäsi:K.S. Rodriguez: Pitkä kuuma kesä (linkki Helmet Finnaan)C.J. Anders: Viettelysten viikonloppu (linkki Helmet Finnaan)Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa, mistä kirjasta on kyse?
Voisikohan kyseessä olla Tuulan sijaan Liisa? Four Catsin Liisa-kappaleessa (kansansävelmä, san. Saukki) lauletaan:"Meillä on mielessä Liisan silmät, niitä ei voita mikään muu, Meillä on mielessä Liisan huulet, ei ole kellään kauniimpi suu"Sanoista tulee kovasti mieleen myös Gösta Sundqvistin sanoittama Sinisilmä mansikkasuu, jota ovat esittäneet mm. Leevi and the Leavings ja Aarne Tenkanen:"Tyttöni sinisilmä mansikkasuu, Kun pääni sinun povellesi painan, Ei huoleta mua murheet eikä mitkään muut --- Ei sytytä mun sydäntäni toisen tytön silmät, Ei suutele mun huuliani toisen suu"
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Hagmar, Pia: Klara ja poniystävä + muut Klara-sarjan kirjatLukkarila, Päivi: Ponimme PossukkaLukkarila, Päivi: Venlan alkeiskurssi + muut Venla-sarjan kirjatNiemelä, Reetta: Ystäväni Uljas + muut Uljas-sarjan kirjat
Suomi ja unkari kuuluvat samaan suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan ja laajemmin ottaen samojedikieletkin käsittävään uralilaiseen kielikuntaan. Suomi ja unkari ovat kuitenkin hyvin kaukaisia sukulaisia, yhtä kaukana toisistaan kuin esimerkiksi ruotsi ja kreikan kieli. (Lähde: Suomi-Unkari seuran verkkosivut)Espanja on varsin foneettinen kieli, eli lausuminen on hyvin lähellä kirjoitusta. Näin ollen espanjan ääntäminen on suomalaisille varsin vaivatonta, mikä saattaa helpottaa oppimisprosessia. (Lähde: Kielikoulu Nuevo Mundon verkkosivut)Samoin suomalaisen on mahdollisesti helpompi oppia italian alkeet kuin monien muiden kielten, koska sitä suurin piirtein kirjoitetaan samalla tavalla kuin puhutaan. Täten italian kieli on suomalaiselle…
