Ainakin seuraavista kirjoista voisi olla sinulle apua:Liisa Karvinen: Japani hymyn takana (2024)Liisa Karvinen: Riisiä tiskin alta: tarinoita nousevan auringon maasta (2012)Minna Eväsoja; Melkein geisha: hurmaava ja hullu Japani (2016)Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Kysymykseen on vaikeata antaa täsmällistä vastausta. Esimerkiksi eduskunnan pöytäkirjoista salamurha-termi löytyy 17 kohdasta. https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22salamurha*%22%2C%22o%22%3A%5B%7B%22p%22%3A%22Laadintapvm%22%2C%22d%22%3A1%7D%5D%2C%22r%22%3A%5B%7B%22n%22%3A%22Asiakirjatyyppinimi%22%2C%22t%22%3A%5B%22%5C%22%C7%82%C7%8250c3b67974c3a46b69726a61%5C%22%22%5D%2C%22o%22%3A%22AND%22%2C%22k%22%3Afalse%2C%22m%22%3A%7B%22%5C%22%C7%82%C7%8250c3b67974c3a46b69726a61%5C%22%22%3A%22P%C3%B6yt%C3%A4kirja%22%7D%7D%5D%2C%22l%22%3A1035%7DSuosittelisin kysymään Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) palvelusta aiheesta. kirjaamo@kotus.fi
Suomalaisten taiteilijoiden signeerauksista on aiemmin julkaistu kirjoja. Nykyään tietoa kuvataiteilijoista löytyy digitaalisesta kuvataiteilijamatrikkelista.Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli, toimittanut Juha Valli, 1993. Kirjaa löytyy vielä Riihimäen kirjastosta: https://ratamo.finna.fi/Search/Results?lookfor=signeerausmatrikkeli&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28building%3A0%2FRatamo%2F%29+NOT+%28building%3A0%2FJOURNALFI%2F%29%22Kuvataiteilijamatrikkeli: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Sinun kannattaa varata esimerkiksi Helsingin Sanomat ja/tai Turun Sanomat mikrofilmeinä toukokuulta 1956. Jos tuo filmin suluissa annettu päivämäärä tarkoittaa ottelupäivää, voisi kuvitella, että päivämäärää 1.5.1956 lähellä olevassa sanomalehdessä voisi olla ottelusta juttu.Voit varata mikrofilmit ja lukulaitteen soittamalla numeroon 02 2620630 tai käymällä Turun pääkirjaston tieto-osastolla (2. krs.). Mikrofilmit täytyy varata etukäteen, ne noudetaan seuraavana arkipäivänä. Varaamossa voi myös sekä varata mikrofilmilukulaitteen että tilata mikrofilmit kirjautumalla palveluun kirjastokortilla https://varaamo.turku.fi/Yle elävä arkisto Painija ja nyrkkeilijä samassa kehässä https://yle.fi/a/20-82052Yle elävä arkisto Lii-Filmi Oy. (1.5.1956…
Valitettavasti korujen arviointi tai tunnistus ei kuulu toimenkuvaamme. Kokeilin erilaisia kuvahakuja, sekä sanallisia hakuja, mutta en löytänyt mitään koruanne muistuttavaa.Korua kannattaisi näyttää jollekin asiantuntijalle, esim. koruihin erikoistuneessa antiikkiliikkeessä tai huutokauppakamarissa. Heitä voi löytää esim. Antikvariaatti.net sivustolta. Linkki sivuille.
Oletan, että tarkoitat Yhdysvaltain itsenäisyysjulistusta, se lienee tunnetuin. Wikipedian artikkelin mukaan itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaneita miehiä oli yhteensä 56, mutta alun perin sisällön ja tekstin luonnosteli tehtävään nimetty viisihenkinen komitea, johon kuuluivat Thomas Jefferson, joka kirjoitti pääosan tekstistä, sekä John Adams, Benjamin Franklin, Robert R. Livingston ja Roger Sherman. Vaikka julistukseen tehtiin myöhemmin muutoksia, poistoja ja täydennyksiä, näitä viittä henkilöä pidetään yleisesti julistuksen "loihtijoina".Kyseisistä miehistä ei löytynyt ainakaan Finna.fi-palvelusta suomeksi mitään yhteisteosta tai yhteiselämäkertaa. Helmet-kirjastoista saatavilla ovat englanninkielisenä muun muassa teokset The head…
Kysymykseen on melko mahdotonta vastata kattavasti, sillä kirjastoja on hyvin erilaisia ja niiden omistuspohja vaihtelee suuresti. Usein kirjastot ovat osa jotakin suurempaa organisaatiota, kuten Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helsingin kaupunkia. Paljon Helsingin kaupunginkirjaston hankintoja tehdään juuri kaupunkitasolla. Tästä löytyy lisätietoa osoitteesta https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/hankinnat-ja-kilpailuttaminen. Toisaalta Helmet-kirjastot eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat hankkineet yhdessä kirjastojärjestelmän, josta on sovittu yhteisellä sopimuksella.Kunnat voivat käyttää erilaisia organisaatioita yhteisostoihin. Esimerkiksi Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy (https://kuhaoy.fi…
Kysyjän mukaan kyseessä on mahdollisesti karjalaista alkuperää oleva sananlasku. Etsin tietoa kirjasta Karjalaisia sananpolvia (toim. Miettinen ja Leino, 1971), mutta sananlaskua ei löytynyt. Myöskään www.sananlaskuja.fi -sivustolta ei tällä sananlaskulla eikä sen yksittäisillä osilla tullut osumia. Tuntisiko joku tämän palstan lukijoista sananlaskun taustoja?
Asiasta säädetään muinaismuistolaissa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1963/295Käytännöllisemmät ohjeet löydön ilmoittamisesta löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat/mita-teen-kun-loydan-muinaisesineenLyhyesti sanottuna yli 100 vuotta vanhat maasta löydetyt esineet kuuluvat valtiolle. Esinettä ei kuulu puhdistaa tai sen löytöpaikkaa kaivella. Esineestä kuuluu ilmoittaa Museovirastolle. Museovirasto voi lunastaa esineen (jos esine on peräisin tunnetusta muinaisjäännöksestä, se kuuluu korvauksetta valtiolle). Muinaismuistolain rikkomisesta voi saada sakkoa.Tutkijat voivat saada muinaisesineistä merkittävää tietoa maamme historiasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" kirjan mukaan Etelä-Pohjanmaalla sanalla kiuttu tarkoitetaan saituria tai laihaa ja surkeaa lehmää. Rovaniemellä kiuttu on kiukkuinen. Lähteet:Pirjo Mikkonen, Sukunimet, Otava 2000.
Laina tulee eräpäivänä palauttaa kirjaston aukioloaikana kirjaston sisällä olevaan palautusautomaattiin tai palvelutiskille, jotta siitä ei tule myöhästymismaksua. Vaski-kirjastojen käyttösäännöissä lukee: "Jos aineisto on palautettu palautusluukkuun, henkilökunta kirjaa sen palautuneeksi vasta seuraavana aukiolopäivänä. Palautusluukuun jätetystä aineistosta voi siten kertyä myöhästymismaksuja, kunnes palautus on kirjattu. Aineiston palauttaminen palautusluukun kautta on omalla vastuullasi."
Erilaisten sanontojen alkuperästä kysytään usein, mutta kuten Kielikellon artikkelissa Jaakko Anhava toteaa, "tunnetuille sanonnoille löytyy yksi nimenomainen lähde paljon harvemmin kuin yleisesti luullaan". Todennäköisesti tämänkin fraasin alkuperää voi olla vaikea määrittää varmasti. Vanhimman kirjallisen viitteen sanontaan löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Fraasia on käytetty 20.11.1919 ilmestyneessä Suojeluskuntalaisen lehdessä numerossa 23 kirjoituksessa, jossa käsitellään "punaisten häikäilemättömyyttä". Nimettömäksi jäävä kirjoittaja lopettaa kirjoituksen sanoihin "Mutta sellaisilla tapauksilla vastustajamme hiovat valheensa miekan, joka ehkä pystyy heikkopäisiin. – Säilyttäkää pää kylmänä, sydän lämpimänä…
En löytänyt asiasta luotettavaa tietoa esimerkiksi Pikku G:n haastatteluista tai levyn arvioista. Oletettavasti Räjähdysvaara-albumilta löytyvä versio on varhaisempi, sillä kun kappale julkaistiin cd-singlenä sen nimi oli Me ollaan nuoriso II ja singlen kannessa mainitaan, että kyseessä on 'uusi versio': https://www.discogs.com/release/8186608-Pikku-G-Me-Ollaan-Nuoriso-IIMolemmat on julkaistu vuonna 2003. Räjähdysvaara-albumi nousi albumilistalle viikolla 22 eli toukokuussa. Me ollaan nuoriso II oli vasta kolmas singlelohkaisu albumilta ja se nousi listalle vasta viikolla 43 eli lokakuussa. Eli kappaletta oli muokattu albumin ilmestymisen jälkeen ehkä entistä iskevämmäksi. https://ifpi.fi/lista/artistit/pikku-g/Spotify-…
Valitettavasti Alfred Tennysonin runoa Mariana (1830) ei ole suomennettu.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.britannica.com/topic/Mariana-poem-by-Tennyson
Sarjan kahta muuta osaa ei ole vielä suomennettu tai ainakaan julkaistu suomeksi, mutta koska sarja on saanut suomeksikin suosiota, voisi hyvin kuvitella, että ne julkaistaisiin jossakin vaiheessa suomeksi. Kirjan kustantajana on S&S, joten jos haluat saada tarkempia tietoja mahdollisista tulevista julkaisuista, voit kysyä asiaa kustantamosta. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://kustantamo.sets.fi/meista/.
Helmet-kirjastojen kaupungeista Helsingillä, Vantaalla ja Espoolla on saapuvien kuormien lajittelut tällä hetkellä (25.1.2022) Pasilassa, Tikkurilassa ja Tapiolassa. Eli näistä kirjastoista saa varauksensa nopeimmin - Pasilasta noudettaessa jää väliin kuljetus Pasilasta Käpylään.
Jos teos palautetaan Käpylään, se käy aina kierroksen Pasilassa ennen kuin se on noudettavissa Oulunkylästä. Aineistolle voi asettaa vain yhden noutopaikan, eikä tietenkään voi tietää mihin kirjastoon edellinen lainaaja sen palauttaa.
Kyseessä on varmaankin Timo Torikan ohjaama ja käsikirjoittama kolmiosainen tv-elokuva Laurin piilo. Se esitettiin YLE:n tuotantona vuonna 1988. Valitettavasti enempää tietoja en elokuvasta onnistunut löytämään, mutta voit kysyä siitä esimerkiksi Ylen asiakaspalvelusta.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Etsin Kirjasammon kautta kirjoja aiheen 'purjehdus' perusteella, mutta en löytänyt mitään kuvaukseesi sopivaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/purjehdus
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
