Artikkeli "Virus Detection: From State-of-the-Art Laboratories to Smartphone-Based Point-of-Care Testing" vuodelta 2022 käsittelee kännykän käyttöä virusinfektioiden tunnistamisessa. Puhelimella on pystytty diagnosoimaan virusinfektiota veri- ja nenänielunäytteistä käyttämällä kännykkään liitettäviä lisäosia tai hyödyntämällä puhelimen omia antureita ja neuroverkkoihin perustuvia sovelluksia analysoimaan testisirulle asetettuja näytteitä. Jälkimmäisestä kertoo tarkemmin kaksi vuotta aikaisempi artikkeli "Virus detection using nanoparticles and deep neural network-enabled smartphone". Nykyiset metodit eivät pysty havaitsemaan viruksia välittömästi puhelimen pinnalta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Seitsemän veljeksen uusin saksankielinen käännös on vuodelta 2014 (kääntäjä Gisbert Jänicke).LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
En löytänyt asiaan vastausta nopean etsinnän tuloksena.Voit yrittää selvittää asiaa itse ainakin paria eri kautta. Ensinnäkin voit olla yhteydessä Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin (KAVI), joka arkistoi vanhoja radio-ohjelmia ja tarjoaa tietopalvelua ohjelmien löytämiseen: https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/rtva-tietopalvelu/ Toiseksi voit tutkia asiaa 1960-luvun Helsingin lehtien kautta (esim. Helsingin sanomat, Itäinen Helsinki - näitä voi lukea Helsingissä muun muassa Pasilan kirjastossa, Helsingin sanomia myös verkossa maksullisesti HS aikakoneen kautta), jotka ovat saattaneet uutisoida itse esiintymisestä tai vaihtoehtoisesti päivän radio-ohjelmistosta.Kolmanneksi asiaa voi tiedustella Roihuvuorta…
Tällainen maininta ilman lähdeviitettä tosiaan löytyy esimerkiksi raportista Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa (Turvallisuuskomitea 2014) sivulta 59:"Suomalaisessa kylmyystutkimuksessa on päädytty siihen, että +10 astetta on asuintilojen lämpötila, johon asti terve ihminen pystyy pitämään yllä ruumiinlämpöä pukeutumalla hyvin. Tuossa lämpötilassa ihminen pystyy myös nukkumaan kohtalaisesti, jos hänellä on riittävästi vaatteita ja peitteitä. Jos huonetilan lämpötila laskee alle +10 asteen, ihminen tarvitsee ruumiinlämmön ylläpitämiseen myös lihasten tuottamaa lämpöenergiaa."Vanhempia mainintoja:"Kovilla pakkasilla lämmityskatkon aikana huonetilan lämpötilat laskevat jo muutamassa tunnissa tilanteeseen, jossa asunnossa on…
Kyseessä lienevät Anne Farrellin Meidän sakki -kirjat, "riemukas teossarja Mitchellin perheen tapahtumarikkaasta elämästä australialaisella karjatilalla": Meidän sakki tempaisee (The gift-wrapped pony), Meidän sakki huolestuu (The calf on Shale Hill), Meidän sakki uurastaa (Eight days at Guara) ja Meidän sakki edistyy (Shadow summer). Perheessä on kuusi jäsentä: isä, äiti, tytöt Lesley ja Val(erie) sekä pojat David ja Ian. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 1981–83.
Matti Lackmanin teoksessa: Esko Riekki: (1891-1973) : jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja (2007) käsitellään myös Urho Kekkosta. Samoin teoksessa Minä vakooja : vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007) on artikkeli Kekkosen ajasta Etsivä keskuspoliisissa.
Kaiketi elokuvatähden tässä voi ajatella käyttävän yksinkertaisesti puhekieltä."Puhekieli ja kirjakieli poikkeavat toisistaan suuresti. Niiden erot johtuvat tehtävän erilaisuudesta: puhekieli on olemassa lähiyhteyttä, kirjakieli kaukoyhteyttä varten. Keskustelussa ei yleensä ole aikaa täsmällisimpien ilmausten etsimiseen eikä lauseiden huolelliseen rakentamiseen, -- " (Päivi Rintala, Tyyliopin perusteita. – Teoksessa Suomen kielen käsikirja)Puhekieli harvoin on kieliopillisesti täysin korrektia. Siihen sisältyy paljon kielioppisääntöjen vastaista ainesta. Kieltä äidinkielenään puhuvatkin sortuvat säännöllisesti suullisessa ilmaisussa virheisiin, joita tuskin kirjoittaessaan tekisivät. Sitä paitsi, Closen haastattelussa käyttämä "one of the…
Tietoa sarjasta löytyy melko niukasti. Suomen kirjastoissa olevat Femina-sarjan kirjat ovat vuosilta 1971-1986. Osia on n. 150. Kirjoja on käännetty myös mm. englannista ja tanskasta, joten ruotsin kieli ei ole ainoa alkuteoskieli. Kaikki kirjat eivät siis ole Allersin kirjoja. Kirjasarja on todennäköisesti kustantajan (Vaasa oy) tekemä kokonaisuus, joten samanlaisena sitä ei varmaankaan löydy muista maista. LähdeFinna.fi: Femina-sarja https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&jo…
Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Laakkonen pohjautuu Nikolaus-nimen muunnoksiin. Toiseksi mahdolliseksi kannaksi mainitaan Blasius-nimi.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala (1993): Suomalaiset sukunimet. Otava.
Nuottikokoelmassa "Sotaveteraanien perinnelaulut" (isbn: 951-9141-20-0) on Kalervo Hämäläisen laulu "Tuntematon sotilas". Nuotinnos on mieskuorolle (TTBB) ja se sisältää myös sointumerkit. Kappaleen on sovittanut Arvo Kuikka. Nuottia on saatavilla useassa Keski-kirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston kappale on varastossa, ja siihen voi tehdä varauksen verkkokirjastossa.951-9141-20-0 | Hakutulokset | Keski-Finna Jos haluat noutaa varaamasi nuotin jostain toisen kunnan kirjaston toimipisteestä, tee silloin "seutuvaraus".
Valitettavasti aivan kuvausta vastaavaa fantasiakirjaa ei löytynyt. Pari ehdotusta kuitenkin on. Ensimmäinen ehdotus on Harry Turledoven Worldwar -sarja, jota ei ole käännetty suomeksi, eikä sitä löydy mistään Suomen kirjastoista. Sarjan ensimmäinen osa Worldwar: In the Balance on ilmestynyt vuonna 1994. Ja toinen ehdotettava sarja on Raymond E. Feistin Käärmesodan taru -sarja, jonka ensimmäinen osa on Mustan kuningattaren varjo (1994).Wikipedia: Worldwar series: https://en.wikipedia.org/wiki/Worldwar_seriesRisinshadow: Mustan kuningattaren varjo https://www.risingshadow.fi/book/111-mustan-kuningattaren-varjo
Olisikohan kyseessä ehkä Martti Haavion Iloisesta eläinkirjasta löytyvä satu Suuri rukkanen? Siinä metsämies kadottaa toisen rukkasensa. Kärpänen näkee sen tiellä, lentää sisään ja alkaa asua peukalossa. Kun sitten hiiri osuu rukkasen luo, se kysyy: "Kuka siellä on rukkasessa?" Kärpänen vastaa: "Minä Kärpänen Kuningas." Hiiri pyytää yösijaa ja kärpänen kutsuu sen sisään. Sadun edetessä rukkaseen asettuvat myös jänis, kettu, susi ja karhu, ja jokaisen kanssa käydään läpi sama "Kuka siellä on rukkasessa?" -kysymys alati pitenevine vastauksineen: "Minä Kärpänen Kuningas, minä Hiiri Hiirulainen... ". Lopussa kaikki säikähtävät ulkopuolella kiekuvaa kukkoa ja karkaavat joukolla metsään.Ukrainalainen kansansatu Rukkanen on pääpiirteissään sama…
Uskon, että viittaat Benny Anderssonin säveltämään ja levyttämään lauluun Tröstevisa. Tröstevisan voi suomentaa lohtulauluksi -- tröste-sana viittaa trösta-verbiin (lohduttaa) ja visa-sana lauluun.
Tässä muutama ehdotus:Andrus Kivirähkin Koiranne alkaa kohta kukkia ja Kun Musti muni mummonShaun Tanin Etäisten esikaupunkien asioita Hannu Hirvosen Pieni neuvokas ankka ja orangin kostoRoald Dahlilta löytyy lyhyitä, hauskoja tarinoita, esimerkiksi teoksessa Nilviöt.Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita.Lyhyitä tarinoita on myös Paula Norosen Yökoulu-sarjassa ja Laura Suomelan ja Väinö Heinosen Säbähamsterit-sarjassa, ne soveltuvat ehkä vähän nuoremmille, mutta niitä voi kokeilla.Vähän erilainen ehdotus on Jenna Kostetin, Karoliina Suoniemen, Anniina Liuksen Pohjolan taruja : Jumalat, sankarit ja myyttiset olennot. Kirjasta löytyy lyhempiä ja pidempiä kiinnostavia juttuja.
PDF on tiedostoformaatti. E-kirjamme tulevat Ellibsin palveluista eikä heiltä näytä löytyvän tällä isbn-numerolla mitään.
Mikäli kirjaa on saatavana myös fyysisenä, otamme lahjoituksen mielellämme vastaan. Hankimme muuten kirjat sopimustoimittajiemme kautta, eli kirjan pitäisi olla hankittavissa Kirjavälityksen tai Kirjastopalveluiden kautta.
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa…
Tekijanoikeus.fi -sivustolla on kaikille kansalaisille kattavaa tietoa tekijänoikeudesta. Sivulla on kysymyslomake https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
He varmasti osaavat parhaiten vastata kysymykseen.
Valitettavasti tällaista sivustoa ei ole käytettävissä. Osassa kaupunkia kunnossapidosta vastaa kiinteistönomistaja osassa Helsingin kaupunki.
Talvihoitoon liittyviä vastuita jaetaan kaupungin ja kiinteistöjen välillä eri tavalla esikaupunkialueilla ja kantakaupungissa. Kantakaupungissa yksinkertaistetusti kaupunki vastaa ajoradoista ja kiinteistöt jalkakäytävistä.
Esikaupunkialueella kaupunki huolehtii myös jalkakäytävien talvihoidosta. Tätä kutsutaan kokonaisvastuuhoidoksi. Kokonaisvastuun alueilla kiinteistöjen tehtävänä on edelleen tonttien sisäänajokohtien avaaminen aurauksen jälkeen. Lisäksi kiinteistöt huolehtivat liukkaudentorjunnasta, jos sulamisvesiä on valunut kadulle.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/…
