Kyseessä lienevät Anne Farrellin Meidän sakki -kirjat, "riemukas teossarja Mitchellin perheen tapahtumarikkaasta elämästä australialaisella karjatilalla": Meidän sakki tempaisee (The gift-wrapped pony), Meidän sakki huolestuu (The calf on Shale Hill), Meidän sakki uurastaa (Eight days at Guara) ja Meidän sakki edistyy (Shadow summer). Perheessä on kuusi jäsentä: isä, äiti, tytöt Lesley ja Val(erie) sekä pojat David ja Ian. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 1981–83.
Matti Lackmanin teoksessa: Esko Riekki: (1891-1973) : jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja (2007) käsitellään myös Urho Kekkosta. Samoin teoksessa Minä vakooja : vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007) on artikkeli Kekkosen ajasta Etsivä keskuspoliisissa.
Tietoa sarjasta löytyy melko niukasti. Suomen kirjastoissa olevat Femina-sarjan kirjat ovat vuosilta 1971-1986. Osia on n. 150. Kirjoja on käännetty myös mm. englannista ja tanskasta, joten ruotsin kieli ei ole ainoa alkuteoskieli. Kaikki kirjat eivät siis ole Allersin kirjoja. Kirjasarja on todennäköisesti kustantajan (Vaasa oy) tekemä kokonaisuus, joten samanlaisena sitä ei varmaankaan löydy muista maista. LähdeFinna.fi: Femina-sarja https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&jo…
Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Laakkonen pohjautuu Nikolaus-nimen muunnoksiin. Toiseksi mahdolliseksi kannaksi mainitaan Blasius-nimi.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala (1993): Suomalaiset sukunimet. Otava.
Nuottikokoelmassa "Sotaveteraanien perinnelaulut" (isbn: 951-9141-20-0) on Kalervo Hämäläisen laulu "Tuntematon sotilas". Nuotinnos on mieskuorolle (TTBB) ja se sisältää myös sointumerkit. Kappaleen on sovittanut Arvo Kuikka. Nuottia on saatavilla useassa Keski-kirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston kappale on varastossa, ja siihen voi tehdä varauksen verkkokirjastossa.951-9141-20-0 | Hakutulokset | Keski-Finna Jos haluat noutaa varaamasi nuotin jostain toisen kunnan kirjaston toimipisteestä, tee silloin "seutuvaraus".
Valitettavasti aivan kuvausta vastaavaa fantasiakirjaa ei löytynyt. Pari ehdotusta kuitenkin on. Ensimmäinen ehdotus on Harry Turledoven Worldwar -sarja, jota ei ole käännetty suomeksi, eikä sitä löydy mistään Suomen kirjastoista. Sarjan ensimmäinen osa Worldwar: In the Balance on ilmestynyt vuonna 1994. Ja toinen ehdotettava sarja on Raymond E. Feistin Käärmesodan taru -sarja, jonka ensimmäinen osa on Mustan kuningattaren varjo (1994).Wikipedia: Worldwar series: https://en.wikipedia.org/wiki/Worldwar_seriesRisinshadow: Mustan kuningattaren varjo https://www.risingshadow.fi/book/111-mustan-kuningattaren-varjo
Olisikohan kyseessä ehkä Martti Haavion Iloisesta eläinkirjasta löytyvä satu Suuri rukkanen? Siinä metsämies kadottaa toisen rukkasensa. Kärpänen näkee sen tiellä, lentää sisään ja alkaa asua peukalossa. Kun sitten hiiri osuu rukkasen luo, se kysyy: "Kuka siellä on rukkasessa?" Kärpänen vastaa: "Minä Kärpänen Kuningas." Hiiri pyytää yösijaa ja kärpänen kutsuu sen sisään. Sadun edetessä rukkaseen asettuvat myös jänis, kettu, susi ja karhu, ja jokaisen kanssa käydään läpi sama "Kuka siellä on rukkasessa?" -kysymys alati pitenevine vastauksineen: "Minä Kärpänen Kuningas, minä Hiiri Hiirulainen... ". Lopussa kaikki säikähtävät ulkopuolella kiekuvaa kukkoa ja karkaavat joukolla metsään.Ukrainalainen kansansatu Rukkanen on pääpiirteissään sama…
Tässä muutama ehdotus:Andrus Kivirähkin Koiranne alkaa kohta kukkia ja Kun Musti muni mummonShaun Tanin Etäisten esikaupunkien asioita Hannu Hirvosen Pieni neuvokas ankka ja orangin kostoRoald Dahlilta löytyy lyhyitä, hauskoja tarinoita, esimerkiksi teoksessa Nilviöt.Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita.Lyhyitä tarinoita on myös Paula Norosen Yökoulu-sarjassa ja Laura Suomelan ja Väinö Heinosen Säbähamsterit-sarjassa, ne soveltuvat ehkä vähän nuoremmille, mutta niitä voi kokeilla.Vähän erilainen ehdotus on Jenna Kostetin, Karoliina Suoniemen, Anniina Liuksen Pohjolan taruja : Jumalat, sankarit ja myyttiset olennot. Kirjasta löytyy lyhempiä ja pidempiä kiinnostavia juttuja.
Kelpoisuusvaatimuksissa on jonkin verran eroja paikkakuntien välillä, mutta esim. meillä Tampereella kirjastonhoitajan tehtäviin on edellytyksenä korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Kirjastovirkailijan tehtäviin vastaavasti vaaditaan vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot tai informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto, tai kirjastoasetuksen (1078/98) 6§ 1 momentin tai 7§ mukainen kelpoisuus.
Kelpoisuuden osalta sinulla tuntuisi olevan edellytykset hakea esim. kirjastovirkailijan tointa.
Näiden perusedellytysten lisäksi valintaprosessissa tietysti…
Kyseistä teosta ei löydy Suomen yleisten tai tieteellisten
kirjastojen kokoelmatietokannoista eikä muistakaan käytössämme
olevista tietokannoista. Jos kyseessä on rajavartiolaitoksen tai
jonkun muun viranomaistahon julkaisema raportti, selvitys, tutkimus
tms. kannattaa ottaa yhteyttä ko. viranomaiseen tai laitokseen.
Näyttää siltä, ettei kirjaa ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy Helsingin yliopiston lisäksi myös Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjastosta lainattavana kappaleena (https://finna.fi/Record/josku.871723). Kaukolainattavuudesta on tiedusteltava oman kirjaston kautta tai suoraan Joensuuhun yhteyttä ottamalla. Tampereen yliopiston kirjastolla kirjaa on kolme kappaletta ja yksi varaus, mutta tämäkin on kurssikirjana eikä välttämättä saatavana kaukolainaksi. Vähän huonolta siis näyttää, kun Helsingissäkin varauksia on 18 kpl.
Heikki Poroila
Hei,
tämä on vaikea kysymys. Yritin etsiä tietoa tai mielipidettä, miten esim. asiantuntijat suhtautuvat tähän, mutta löysin tietoa puuttumisesta lasten tai nuorten käytökseen tai huonoon käytökseen työpaikalla, mutta en julkisella paikalla. Olisi tietysti toivottavaa, että käyttäytyisimme kaikki julkisella paikalla ystävällisesti ja kohteliaasti toisia ihmisä kohtaan.
Itse ajattelen, että voi puuttua, jos näkee huonoa käytöstä esim. juuri kaupan kassalla, mutta se on jokaisen omassa päätösvallassa. Puuttuessaankin pitäisi muistaa ystävällisyys ja myös tämän toisen osapuolen kunnioitus, vaikka hän ei itse näin käyttäyisikään. Kovin kiihtynyt ihminen saattaa kokea puuttumisen itseä uhkaavana, mutta ehkä hän rauhoituttuaan ajattelee…
Kirjastot ottavat kyllä harkinnanvaraisesti vastaan lahjoituksena sellaisia julkaisuja, joita kokoelmassa ei ole ja joille uskotaan löytyvän edelleen käyttöä. Asiaa on kuitenkin tiedusteltava suoraan siitä kirjastosta, jolle lahjoituksen haluaa tehdä. Yleistä vastausta ei voi antaa, ei varsinkaan tietämättä, mitä nämä "vanhat tietokonepelit" ovat.
Saattaa olla, että kirjastoa parempi kierrätyspaikka tietokonepeleille voi olla mikä tahansa kirppari. Myös jos kirjastossa on ns. kierrätyskärry, sitä voi kokeilla. Jos pelit eivät siitä lähde kiertoon, ei niille kirjaston kokoelmassakaan ole käyttöä.
Heikki Poroila
Hei,
julkisia, hirsirakenteisia rakennuksia on vähän. Puhtaasti hirsirakenteisia kirjastoja ei käsittääkseni ole. Pudasjärvellä on melko uusi koulukeskus, Hirsikampus, jossa koulun omaan käyttöön voi olla kirjastotila.
Henkilökunta pystyy näkemään, paljonko tiettyä kirjaa on lainattu koko sen olemassaolon aikana (pois lukien todella vanhat lainat ennen sähköistä kirjastojärjestelmää), sekä sen, paljonko kirjaa on lainattu edellisenä ja kuluvana vuotena. Osalla henkilökunnasta on kirjastojärjestelmään oikeudet, joilla voi koostaa aineistoista erilaisia tilastoja. Suoraan lainamääriä ei kuitenkaan pysty näkemään.
Kysymykseen on todella vaikea vastata näillä lähtötiedoilla. Fennica-tietokantaa voi selata omien tietojen osalta ja toivoa, että etsitty osuisi kohdalle ja sen tunnistaisi. Mutta miten tunnistaa kirja, jonka nimeä ei itsekään muista? Kysyjän sähköpostista päättelemälläni nimellä löytyy yli 300 viitettä, mutta vanhimmatkin niistä ovat vuodelta 1990 eli ainakaan Fennicassa ei ole kysyjän nimellä mitään julkaisua.
Heikki Poroila
Kuntaliitosten takia vanhat nimitykset muuttuvat epävirallisiksi. Nilsiän kunnassa ennen kuntaliitosta asuneet kutsuvat todennäköisesti vielä pitkään itseään nilsiäläisiksi, eivät kuopiolaisiksi, vaikka juridisesti he ovat nyt kuopiolaisia eli Kuopion kaupungin asukkaita. Tällaisiin asioihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa, eikä asiaa ole uskoakseni koskaan yritetty säännellä. Jokainen saa siis kutsua itseään tässä suhteessa sillä nimellä millä haluaa.
Heikki Poroila
Kiitos kysymyksestä!
Kappaleeseen ’Viel’ sua muistan’ ei valitettavasti löydy lainattavaa nuottia. Viola-tietokannan mukaan kappale on julkaistu nuottikokoelmassa Columbia-iskelmiä, osa 6 (Helsinki : Levytukku, 1945), joka löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston sekä Musiikkiarkiston kokoelmista.
’Paula’ -kappaleeseen sen sijaan löytyy nuotti Jyväskylän pääkirjaston musiikkiosaston varastosta Dallapé-orkesterin vihkosta: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät, osa 3.
’Kaunis maa’ -nimisestä kappaleesta löytyy useitakin nuotteja, mutta mikään niistä ei ole etsimänne Matti Sihvosen sävellys. Ilmeisesti kyseistä kappaletta ei ole lainkaan julkaistu nuottina, ainakaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei sitä…
Hei!
Kimpastamme Kirikirjastoista löytyy muutamia Topi Sorsakoski & Agents nuottivihkosia. Emme kuitenkaan ole niitä myymässä. Jos haluat lainata kyseisiä nuotteja, tule käymään kirjastossa. Kimpasta löytyvät seuraavat nuottivihot: Besame mucho, Vaikene sydän ja Topi Sorsakoski ja Agents.
Aurinkoisia kevätpäiviä myös sinulle!
