Mielikuva Esa Saarion esittämästä Pöllö huu huu huu -laulusta on aivan oikea. Hän on levyttänyt kappaleen vuonna 1962.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=p%c3%b6ll%c3%b6+huu&ID=…
Rovaniemen väkiluku oli 31.12.2002 35110 (miehiä 16405 ja naisia 18705) ja
75-vuotiaita ja vanhempia oli 2055 (miehiä 635 ja naisia 1420) eli 5,85%. Tieto löytyy myös Statfin -tilastopalvelusta http://statfin.stat.fi/ .
Ikäihmisten virikeohjelmaa ja sketsejä löytyy mm. Kirsti Koivulan useista kirjoista (mm. Pirtin puolelle, Järjestä juhla, Ilmaisun iloa, Myötätuulta tupaan). Tekijän teokset ja niiden saatavuudet löytyvät Piki-verkkokirjastosta.
Myös eriaiheisia vitsi- ja kaskukirjoja on julkaistu runsaasti, joista voi työstää pieniä näytelmiä.
Laulun nimi on "Aurajoella" ja sen on sanoittanut A. Nisunen. Melodia on kansansävelmä. Laulu löytyy äänitteenä LP-levyltä "Työväen lauluja". Sanat lauluun löytyvät kirjasta "Me laulamme".
Autojen korjausoppaita toki löytyy lähes kaikista yleisistä kirjastoista.
Oulun kaupunginkirjastosta saa Audi 80:stä seuraavia teoksia:
*LEGG: Audi 80, 90 & coupe : 1979 to Oct 1986
*LEGG: Audi 80, 90 & coupe : Oct 1986 to 1990
*SO wird's gemacht : pflegen, warten, reparieren. (Band 77 : Audi 80 / Quattro, Audi 80 Avant Quattro, Audi Coupe / Audi Cabrio.Audi 80 1991-1995).
Eli suomenkielistä Audi 80-opasta ei valitettavasti löydy.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro. Käytä haussa asiasanaa Audi 80.
Laajemmin Audeja käsittelevää kirjallisuutta löydät valitsemalla selaushaun ja kirjoittamalla asiasanaksi Audi.
Roaming-käsitteellä viitataan matkapuhelimen käyttöön kotimaan ulkopuolella satunnaisilla matkoilla. Kun olet matkoilla, matkapuhelimesi yhdistyy automaattisesti toisen operaattorin verkkoon jolla on roaming-sopimus oman operaattorisi kanssa. Kyse on roamingista, kun soitat tai vastaat puheluihin, lähetät tekstiviestejä tai käytät puhelimesi mobiilidataa eli nettiyhteyttä. Roaming on ikään kuin "automaattisesti päällä", kun teet puhelimellasi edellä mainittuja asioita. Jos matkustat toiseen EU-maahan, matkapuhelimen käytöstä ei tarvitse maksaa ylimääräisiä verkkovierailu- eli roamingmaksuja. Puheluista (matka- ja lankapuhelimiin), tekstiviesteistä ja datapalveluista (internet-selailu, musiikin ja videoiden suoratoisto) peritään…
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Pro gradu –töitä aiheesta:
Lehtinen, Olli. Ammatillisen kasvun edellytykset paperiteollisuudessa : case: Tervakoski Oy. 1992. Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, kasvatustiede
Vesterinen, Harri. Kahden ammattiryhmän kokema työnilo ja työn ulkopuolinen toiminta. 1988. Psykologian pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto
(toimihenkilöt ja teollisuustyöntekijät)
Pärssinen, Helena. Metalliteollisuudessa toimivien 53 - 65-vuotiaiden toimihenkilö- ja työntekijämiesten mielipiteitä ikääntymisestä ja työssä jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä. Jyväskylä, 2003. Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos.
Mikkola, Päivi. Sosiaaliviraston sosiaalityöntekijöiden ja lasikuituteollisuuden…
Ihan tuollaista lorua emme onnistuneet löytämään. Kirsi Kunnaksella on runo nimeltä Mursu, Marsu ja mersu, joka alkaa näin:
"Mursu ja Marsu lähtivät mersulla
jonnekin huvittelemaan."
Afrikan rallista siinä ei kylläkään puhuta mitään. Voisiko se kuitenkin olla etsimänne? Runo löytyy Kunnaksen kirjoista Tapahtui Tiitiäisen maassa ja Tiitiäisen tuluskukkaro.
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… .…
Aluksi kasvinjalostus oli mutanttiyksilöiden etsimistä
kasvustoista ulkonäön perusteella ja ottamista viljelykäyttöön (valintajalostus). Vasta 300 vuotta on osattu yhdistää eri mutaatioita risteyttämällä uusiksi lajikkeiksi (risteytysjalostus). Ns. kaukoristeytyksillä on pyritty tuomaan viljelykasveihin hyötyominaisuuksia myös villeistä lähilajeista. Itse asiassa monet viljelykasvit ovat alunperin kehittyneet eri kasvilajien risteytymisestä - esim. vehnä on kolmen eri heinälajin risteytymä. Uusia mutaatioita on jo 50 vuoden ajan saatu aikaan erilaisilla fysikaalisilla ja kemiallisilla käsittelyillä (mutaatiojalostus).
(Lähde: http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/kjalym27.pdf)
Suomessa on risteytetty viljeltyjä lajikkeita jo kauan.…
Kata-alkuisia suomen kielen sanoja ovat katafalkki, kataja, katakombi, katala, katalaani, katalysaattori, katamaraani, katapultti, katarri, katarsis ja katastrofi (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A – K , 2006). Lisäksi tietysti näistä sanoista johdetut sanat ja yhdyssanat, esim. katajikko ja katalyyttiauto.
Suomen murteista löytyy myös muita kata-alkuisia sanoja, esim. sanalla kata on useita merkityksiä (Suomen murteiden sanakirja, kuudes osa kala-keynätä, 1999).
Kata-loppuisia verbejä on runsaasti: vaikkapa loikata, laukata, paikata. Niitä lienee mahdotonta kaikkia luetella.
Kata voi esiintyä myös yhdyssanoissa niin, että sanan alkuosa päättyy ka-tavuun ja loppuosa alkaa ta-tavulla, esim. aikatalo.
On mahdollista, että löytyy myös…
Onkohan patsaasi alabasteria vai marmoria? Alabasteri on Kielitoimiston sanakirjan mukaan läpikuultavaa kipsikiveä ja marmori taas kalkkikiveä.
Kumpaakaan ei kuitenkaan saa puhdistaa vedellä, vaan niiden puhdistuksessa neuvotaan käyttämään tärpättiä ja kiillottamaan ne kiillotusvahalla. Esim. alla tietoa puhdistuksesta:
http://kysymammalta.blogspot.fi/2009/12/valaisimen-puhdistus.html
Tekijästä kannattaa kysyä taidehuutokaupoista.
Rimbaud'n runo Humaltunut venhe löytyy Sarkian kokoelmasta Runot (1944) sivulta 662. Alkuperäinen runo Le bateau ivre löytyy Rimbaud'n teoksesta Poésies complètes sivulta 88.
Joona ja sen rinnakkaisnimi Joonas tulevat Raamatussakin esiintyvästä heprean nimestä Jonah, "kyyhkynen".
Henrikki on Henrik-nimen suomalainen muunnos ja se pohjautuu muinaissaksan Haimrich-nimeen, joka muodostuu sanoista "haim" (koti, talo) ja "rich" (mahtava). Piispa Henrik on Suomen kansallispyhimys.
Lähteet: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Polyesteristä käytetään sekä merkintää PES että PL
https://www.fabric-house.eu/fbh/en/cms/textileabbreviations
Suomen tekstiili- ja muotisivustolla on lyhenne PES
https://www.stjm.fi/kuituopas/#/tekokuidut/synteettiset%20kuidut/polyes…
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/stjm/Tekstiilikuitusanasto-2… . Tekstiilikuitusanaston mukaan PL on vanhempi, ei suositeltava lyhenne
Pirkko Routasalo on tehnyt englanninkielisen väitöskirjan kosketuksen merkityksestä vanhusten hoitotyössä, lisäksi häneltä on ilmestynyt useita artikkeleita aiheesta. Niistä yksi löytyy Internetistäkin. Lisäksi löytyy yksi opinnäytetyö sekä muutama artikkeli muilta tekijöiltä.
Kirjat ja opinnäytteet:
- Enäkoski, Ritva & Routasalo, Pirkko: Kosketuksen voima, 1997 (yleensä kosketuksesta)
- Hellström, Anna: Hoitajan kosketus hoivaosastolla olevan vanhuksen kokemana. Opinnäytetyö, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1999
- Routasalo, Pirkko: Touch in nursing care of elderly patients. Väitösk. Turun yliopisto, 1997
Artikkelit:
- Puolakka, Anna: Kosketus dementiatyössä. Dementiauutiset 2001, nro 1, s. 4-9
- Routasalo, Pirkko: "Mitä aikuinen…
Valitettavasti Gunnar Nordström on eräs niistä kirjailijoista, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoja. Hänen suomalainen kustantajansa on Karisto. Kariston sivuilla ei ole tietoja tästä kirjailijasta. Google-haku tuottaa etupäässä ruotsinkielisiä viitteitä, eikä mikään niistäkään kerro paljoa kirjailijasta. Jos ruotsin kieli sujuu, voit katsella Googlesta laittamalla kirjailijan nimen hakusanaksi. Kirjailija toimii NHL-asiantuntijana ruotsalaisille tiedotusvälineille on ainoa löytämäni tieto, ja sen tiesit jo itsekin.
