Rousu lienee lähtöisin paikannimestä. Esimerkiksi Rovaniemellä on Rousuvaara. Se tunnetaan myös talonnimenä Alatorniolla, Karungissa, Kuivaniemellä, Kemissä ja Ylitorniolla.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Ainakin vuonna 1983 on julkaistu Tim Powersin kirjoittama tieteisromaani nimeltään Anubis Gates, joka on Jukka Jääskeläisen suomentamana ilmestynyt nimellä Anubiksen portit (linkki kirjan tietueeseen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1461433).
Kirjassa aikamatkustajat tunnistavat menneisyydessä toisensa siitä, että he viheltelevät julkisilla paikoilla Beatles-sävelmiä, joista ainakin Yesterday on mainittu kirjallisuuskeskustelusivustoilla.
Lähteet:
TV Tropes: https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/TheAnubisGates (Luettu 20.3.2023)
The Straight Dope Message Board: https://boards.straightdope.com/t/whats-your-favorite-science-fiction-storyline/48856/8 (Luettu 20.3.2023)
Metafilter-…
Näin vaikuttaisi olevan. Sekä HBL että 100 tekijää -sivusto muistelevat häntä vasemmistolaisena, joka pyrki eduskuntaan v. 1972.
Hufvudstadsbladet: https://www.hbl.fi/artikel/d9907c26-b291-42bc-a14d-c3cca3b1f668
100 tekijää: https://100tekijaa.fi/jouko-turkka
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy tietojasi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteristä. Jos kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastietue poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjaston toimipaikasta esittämällä Helmet-kirjastojen hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Sairaalasynnytysten aikana isät eivät aluksi osallistuneet lainkaan synnytyksiin, mutta tämä muuttui hiljalleen 1960-luvulta alkaen. Näyttää siltä, että tapa tarjota napanuoran katkaisua isälle on suhteellisen uusi. Tavan tavoitteena on lisätä tunnesuhdetta vastasyntyneeseen. On tutkittua tietoa siitä, että isän osallistuminen synnytykseen lisää hänen sitoutumistaan vanhemmuuteen.
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/j.1365-2648.2012.05978.x
Valitettavasti tietoja runosta ja sen kirjoittajasta ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku kollegoista tunnistaa runon, saat vastauksen pikimmiten.
Tunnistaisikohan joku palvelumme lukijoista kyseisen runon?
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on julkaissut Porolahdenpuiston hoito- ja kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2025. Suunitelmaan voi tutustua verkossa https://www.hel.fi/static/hkr/hoito_ja_kehittamissuunnitelmat/Porolahti…
Dokumentin sivulla 32 todetaan, että leikkipaikan ja pelikentän alueelle sijoitetaan lapsille, nuorille ja aikuisille soveltuvia liikuntavälineitä ja liikunnallisia leikkivälineitä. Pelikentälle asennetaan telineet lentopallolle tms., porot ja kivet poistetaan.
Poropatsaiden tulevasta kohtalosta voisi ehkä tiedustella Kaupunkiympäristön toimialan puolelta. Vaikuttaisi siltä, ettei niitä enää palauteta entiselle paikalleen. https://numerot.hel.fi/fi/kaupunkiympariston-toimiala
Richard Wrightin romaanissa Amerikan poika Bigger Thomas surmaa Mary Daltonin, joka on 23-vuotias.
Richard Wright: Amerikan poika (Native Son, suom. Eva Siikarla ja Antero Tiusanen, 1972, s. 375)
Hei,
Kyseessä on Karl August Hermannin alkujaan vironkielelle tekemä, myöhemmin suomennettu Kaunis olet, synnyinmaa. Laulu löytyy monestakin koululaulu- sekä kuorolaulukirjasta.
Levytyksiä en löytänyt montaakaan:
Meri-Kaarinat: Huomenta aamu! CD, 2001
Martta-kuoro 10" LP, julkaisuvuosi?
Viisaudenhampaan poistamisesta leikkaamalla kerrotaan pääpiirteittäin eri verkkolähteissä. Myös videota operaatiosta voi katsella.
https://www.kaypahoito.fi/nix02801
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/01/viisaudenhampaan-leikkaus
https://www.terveystalo.com/fi/palvelut/vaativa-hampaan-poisto-ja-viisa…
https://www.terveyskirjasto.fi/trv00092
Sienimyrkyt eivät katoa sienten pilaantuessa. Päinvastoin pilaantuneisiin sieniin voi kehittyä lisää myrkyllisiä aineita.
Ihmisten tai lemmikkien on hyvä välttää kaikkien tuntemattomien sienten syntiä. Linkki Myrkytystietokeskus Linkki Omaeläinklinikan sivuille
Tämä Frances J. Crosbyn virsi löytyy P. Kivekkään suomentamana Ruotsin kirkon virsikirjasta (psalmi nro 46). Ratamo-kirjastoista sitä voi lainata Riihimäen kaupunginkirjastosta (Ruotsin kirkon virsikirja 2003, ISBN 91-526-5510-5). Englanninkieliset sanat löytyvät internetistä nimellä "Tell Me the Story of Jesus" ja ruotsinkieliset sanat nimellä "Låt mig få höra om Jesus".
Tumma Virta kappaleen on säveltänyt Kassu Halonen. Kappale löytyy nuottikirjasta Kassu Halonen: Profile. vol. 1. (1998). Kyseinen nuottikirja on Loimaalla saatavana Hirvikosken kirjastossa.
Tietokirjan kirjoittaminen elossa olevasta henkilöstä kannattaa aloittaa keskustelemalla asiasta kyseisen henkilön kanssa. Kirjoittajalla on vastuu siitä, millaisen kuvan hän henkilöstä luo. Suosittelen tutustumaan aluksi kirjoittamisen opaskirjoihin ja Suomen Tietokirjailijat ry:n verkkosivuihin. Toivottavasti kirjaprojektisi etenee.
Ohjeita tietokirjan kirjoittamiseen löydät esimerkiksi alla olevista teoksista:
Tiina Raevaara & Urpu Strellman: Tietokirjailijan kirja (2019)
Virve Mertanen: Tietokirjoittajan käsikirja (2007)
Suomen Tietokirjailijat ry:n verkkosivut: https://www.suomentietokirjailijat.fi/
Lista Suomen kustantamoista: https://kirjoittaminen.fi/kirjan-kirjoittaminen/kustantamot-suomessa/…
Suomen historiasta on ukrainaksi kaksikin teosta.
Henrik Meinanderin Suomen historia julkaistiin vuonna 2009 ukrainaksi nimellä Ìstorìja Fìnljandìì̈ : lìnìì̈, strukturi, perelomnì momenti (Історія Фінляндії : лінії, структури, переломні моменти).
https://finna.fi/Record/helmet.2076757?sid=4048128959
Vuonna 2002 ilmestyi teos Vid Velikogo Knjazivstva do sutšasnoi derzavi : polititšna istorija Finljandii vid 1809 roku (Suomen poliittinen historia 1809-2003, Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi ; per. z fin. Mikko Hautala, Viktor Pilipenko).
https://finna.fi/Record/helmet.1752150?sid=4048188857
Teoksia ei ole kirjastoverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata ne kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Erillistä teosta…
Hei,
Onosato Daiki on sumopainissa suhteellisen uusi tulokas. Sumopainissa hiusten asettelulla on pitkät perinteet. Sumopainijoiden hiusten pituus ja kampaus liittyvät heidän arvoonsa ja asemaansa sumopainihierarkiassa. Alempiarvoisilla painijoilla ei välttämättä ole vielä tarpeeksi pitkiä hiuksia tai heidän ei odoteta käyttävän monimutkaisempia kampauksia. Korkeampiarvoisilla painijoilla on yleensä pidemmät hiukset ja he voivat kunnioittaa perinteitä käyttämällä monimutkaisempia hiustyylejä.
Onosaton hiukset ovat erilaiset, sillä ne eivät ole vielä tarpeeksi pitkät sumopaininutturaan eli topknotiin.
Lähteet:
Ōnosato Daiki - Wikipedia
Chonmage | Sumowrestling Wiki | Fandom
