Lady Windermeren viuhka on kyllä suomennettu teatterikäyttöön ja meillä näytelmää on esitetty, mutta painettuna sen käännöksiä ei ole julkaistu. Näytelmätekstin ovat suomeksi tulkinneet ainakin Eino Palola ja Kersti JuvaKysymyksen Wilde-sitaatin voi kuitenkin löytää suomeksi useasta aforismeja ja lentäviä lauseita sisältävästä kirjasta. Esimerkiksi Maunu Sinnemäen toimittama Lentävien lauseiden sanakirja esittää sen tällaisessa muodossa: "Kokemus on nimi, jonka ihmiset antavat erehdyksilleen." Jarkko Laineen toimittama Lentäviä lauseita taas muotoilee sen näin: "Kokemus on vain nimi jonka annamme virheillemme."
Seuraavista teoksista voisi löytyä jotain tietoa aiheesta:Kylä kartanon mailla: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry : 25-vuotisjuhlajulkaisu, 2009. [Lohja]: Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistys ry, 2009.https://finna.fi/Record/lukki.6732?sid=4759425440Jönsböle vuosien varrella = Jönsböle under årens lopp. [Lohja]: Jönsbölen kyläyhdistys - Jönsböle byförening, 1995.https://finna.fi/Record/lukki.121593?sid=4759425932Lohjan kylät ja kaupunginosat. Lohja: Lohjan kylät ry, 2017https://finna.fi/Record/lukki.749138?sid=4759424393Lisäksi tietoa voi kysellä Kirkniemi-Jönsbölen kyläyhdistykseltä. Yhdistyksen verkkosivusto löytyy osoitteesta https://www.kirkniemi.fi/ ja sieltä tarkemmin sivulta Yhteydenotto: https://www.kirkniemi.fi/yhteydenotto/
Kyseessä on varmaankin ranskalaisten Claude Guillonin ja Yves Le Bonniecin kirja Suicide, mode d'emploi: histoire, technique, actualité (1982). Kirjaa myytiin yli 100 000 nidettä ennen kuin se kiellettiin.https://www.goodreads.com/book/show/4799029-suicide-mode-d-emploi
Kysymykseen on vaikeata antaa täsmällistä vastausta. Esimerkiksi eduskunnan pöytäkirjoista salamurha-termi löytyy 17 kohdasta. https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22salamurha*%22%2C%22o%22%3A%5B%7B%22p%22%3A%22Laadintapvm%22%2C%22d%22%3A1%7D%5D%2C%22r%22%3A%5B%7B%22n%22%3A%22Asiakirjatyyppinimi%22%2C%22t%22%3A%5B%22%5C%22%C7%82%C7%8250c3b67974c3a46b69726a61%5C%22%22%5D%2C%22o%22%3A%22AND%22%2C%22k%22%3Afalse%2C%22m%22%3A%7B%22%5C%22%C7%82%C7%8250c3b67974c3a46b69726a61%5C%22%22%3A%22P%C3%B6yt%C3%A4kirja%22%7D%7D%5D%2C%22l%22%3A1035%7DSuosittelisin kysymään Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) palvelusta aiheesta. kirjaamo@kotus.fi
Muistikuva on aivan oikea: Valistus julkaisi vuonna 1956 Maija Kuusen laatiman vihkosen Maantietoa laulaen : maantiedon keskeistä nimistöä tuttujen laulujen sävelmiin riimiteltynä. Sen 50 laulun avulla oli mahdollista painaa mieleensä esimerkiksi Suomen tuntureita ja muita kohoutumia Rati riti rallan, Suomen ulkosaaria Hämä-hämähäkin ja Suomen rautateitä Minä olen pikkupoika posteljoonin sävelin.
Johnny Bluen nuotit löytyvät Katri Helenan Parhaat-nuotista (1993). Kyseinen nuotti löytyy useasta kirjastosta ympäri Suomea, joten jos omasta kirjastostasi ei tätä löydy, niin voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Amsterdamin nuottia ei valitettavasti yleisistä kirjastoista löydy.
Valitettavasti korujen arviointi tai tunnistus ei kuulu toimenkuvaamme. Kokeilin erilaisia kuvahakuja, sekä sanallisia hakuja, mutta en löytänyt mitään koruanne muistuttavaa.Korua kannattaisi näyttää jollekin asiantuntijalle, esim. koruihin erikoistuneessa antiikkiliikkeessä tai huutokauppakamarissa. Heitä voi löytää esim. Antikvariaatti.net sivustolta. Linkki sivuille.
Oletan, että tarkoitat Yhdysvaltain itsenäisyysjulistusta, se lienee tunnetuin. Wikipedian artikkelin mukaan itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaneita miehiä oli yhteensä 56, mutta alun perin sisällön ja tekstin luonnosteli tehtävään nimetty viisihenkinen komitea, johon kuuluivat Thomas Jefferson, joka kirjoitti pääosan tekstistä, sekä John Adams, Benjamin Franklin, Robert R. Livingston ja Roger Sherman. Vaikka julistukseen tehtiin myöhemmin muutoksia, poistoja ja täydennyksiä, näitä viittä henkilöä pidetään yleisesti julistuksen "loihtijoina".Kyseisistä miehistä ei löytynyt ainakaan Finna.fi-palvelusta suomeksi mitään yhteisteosta tai yhteiselämäkertaa. Helmet-kirjastoista saatavilla ovat englanninkielisenä muun muassa teokset The head…
The Guardianin artikkelissa kerrotaan, että nigerialais-walesilainen kirjailija Anne Giwa-Amu väittää, että teos Puolikas keltaista aurinkoa plagioi hänen romaaniaan Sade, joka julkaistiin vuonna 1996, https://www.theguardian.com/books/2020/mar/18/chimamanda-ngozi-adichie-…
Tämä syytös todettiin aiheettomaksi oikeudessa.
Vastaajamme eivät löytäneet kirjaa, jossa olisi sama tarina eikä verkostakaan löydy muita syytöksiä plagioinnista.
Juha Tapion esittämä Päiväni ilman sinua löytyy nuottina Pop tänään Vol. 9 -kokoelmalta (Otava, 2020). Kyseistä nuottia on laajasti kirjastojen kokoelmissa, joten kysy lähikirjastostasi miten saat sen helpoimmin.
https://finna.fi/Record/piki.4547522?sid=5085120835#componentparts
Kirjojen sähköinen varaaminen toimii yleensä hyvin. Mitään yhtä syytä epäonnistumiseen ei voi suoralta kädeltä sanoa, joten käytännöllisintä on selvittää asia kirjastokäynnin yhteydessä.
Kysymäsi kappale, Prinsessan sukkanauha, löytyy Porvoon kaupunginkirjastosta Heikki Kinnusen laulamana seuraavalta musiikkiäänitteeltä: Kinnunen laulaa Lavia: varis ja valtion varatyömies. (kasetti vuodelta 1987)
Muistakin maakuntakirjastoista kappale löytyy ainoastaan em. kasetilta. Voit tiedustella kasettia Gammelbackan kirjastosta.
