Minikalkkuna on tavallista kalkkunaa pienempi kalkkuna. Minikalkkunat tulivat kauppojen myyntiin Suomessa jo 1970-luvun alussa.
Helsingin Sanomat kertoi jutussaan 11.11.1971 meikäläisiin ruokapöytiin Amerikasta tulleesta minikalkkunasta mm. seuraavaa: Minikalkkuna painaa 3-4 kiloa, tavallinen jopa kaksinkertaisesti. Sitä voidaan hyvin markkinoida suuren perheen kerta-ateriaksi. Minikalkkunan arveltiin yleistyvän suomalaisissakin kalkkunakasvattamoissa.
Minikalkkunaa kutsuttiin tuolloin joskus myös broilerikalkkunaksi. "Broilerikalkkuna eli minikalkkuna on saatu aikaan roturisteytyksellä" HS 25.11.1971
Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja.
Lisätietoa:
Itärajan vartijat -kirjasarja
Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017)
Rajavartiolaitoksen verkkosivut
Mentulaa haastateltiin Keravan kirjastossa Toiviokoskesta tammikuun 11. päivä. Noin kohdassa 7:30 YouTubesta löytyvää haastattelun taltiointia Mentula puhuu häntä inspiroineista tehdaspaikkakunnista, joihin kuvitteellinen Toiviokoski perustuu; näitä paikkakuntia ovat muun muassa Valkeakoski, Jämsä, Myllykoski ja Kuusankoski. Hanna, Anna ja Johanna -kirja näyttää, kuten sanot, puhuvan alkuperäisessä ruotsinkielisessä versiossa "Dalslandista", joka tosiaan kääntyy suomeksi Dalslandiksi, eikä Taalainmaaksi, joka on täysin eri maakunta. Nopean haun perusteella tästä käännösvirheestä ei ole aikaisemmin keskusteltu, joten halutessasi voit ilmoittaa asiasta teoksen kustantajalle, joka voi ottaa asian huomioon mahdollista uutta painosta…
Suomessa lauantaista tuli vapaapäivä suurimmalta osin 1960-luvun lopulla, kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Tuohon aikaan eduskunnan toimintaa ohjasi valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys vuodelta 1928. Niissä kansanedustajan tehtävä määriteltiin yhteiskunnalliseksi luottamustehtäväksi ja eduskunta lakiasäätäväksi instituutioksi, ei tavalliseksi työpaikaksi. Edustajan tehtävässä ei koskaan ole noudatettu työehtosopimuksissa tai työaikalaissa määriteltyä työaikaa, koska kansanedustaja ei ole työntekijä vaan poliittisen luottamustoimen haltija. Lisäksi valtiopäiväjärjestyksessä oli tuolloin pykälä, jonka mukaan eduskunta on vuodessa koolla korkeintaan 120 vuorokautta. Vuosisadan alusta aina 1960-luvulle saakka…
Tätä laulua on etsitty aiemmin, tässä linkki vastaukseen:https://www.kirjastot.fi/kysy/tormasin-netissa-vanhaan-suomalaiseen-kansanlauluun?language_content_entity=fi
Sinua voisi kiinnostaa runoanalyysiin ja tekstianalyysiin paneutuvat kirjat ja tiettyjen suuntauksien keskeiset teokset. Esseet ja tutkielmat affektiivisuudesta ja kokeellisuudesta kirjallisuudessa voivat vastata monin tavoin juuri näihin mielenkiintoihisi, toki hieman kiertotietä jonkin tietyn esimerkin kautta.Annan muutamia suosituksia. Linkit aukeavat Vaara-finnaan, josta voit tehdä varauksia ja katsella teosten saatavuutta.Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos kirjallisuudentutkimukseen)Runousopin perusteet | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos runouteen)Lentävä hevonen : välineitä runoanalyysiin | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos…
Viola Ardene -nimisen kirjailijan teoksia on etsitty palvelussamme aiemminkin. Tuolla nimellä ei löydy tietokannoista kirjailijaa. Etsitty kirjailija on kaiketikin italialainen Viola Ardone. Hänen viidestä romaanistaan on suomennettu kaksi, Lasten juna (2022) ja Nimeni on Oliva Denaro (2023). Molemmat on suomentanut Laura Lahdensuu. Viola Ardonen teoksia Helmetissä
Kirsi Kunnaksen runo "Äksyn päivä" alkaa muistamallasi säkeellä. Runo sisältyy hänen kokoelmaansa "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja myös kirjaan "Aikamme lukukirja. 2, Oppilaan kirja" (WSOY, 1969).
”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä laulun säveltäjäksi on merkitty J. N. Lahtinen, mutta hän ei ole laulun säveltäjä.Laulun nuotti sisältyy lehden ”Kisakenttä” vuoden 1923 numeroon 3. Siinä säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen. Melodia on sama kuin ”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä. Laulun nuotti sisältyy myös Kaarina Karin kirjaan ”Piiri- ja laululeikkejä” (WSOY, 1939; useita painoksia). Siinäkin säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen kuten myös kirjoissa ”Reipas laulu” (Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, 1948) ja ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971). Näissä kirjoissa on vain laulun sanat.Melkein sama melodia on nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Lieksan seudulta” (Karjalaisen…
Helmet-kirjavarastossa Pasilassa on Nastan vuosikerrat 1962 ja 1963. Ne ovat osa käsikirjastoa eli paikan päällä luettavissa.Hajanumeroita näkyisi löytyvän esimerkiksi myös antikvaari.fi-nettikaupasta. Varastolehtiluettelo.
Valitettavasti kappaleesta "Taivaassa tavanneet" ei näytä olevan nuotinnosta missään virallisessa tai epävirallisessa julkaisussa. Kappaleen soinnut voi löytää sivustoilta kuten ChordU tai Chordify.
Beate Maly on kirjoittanut oman nimensä lisäksi pseudonyymeillä Lina Jansen ja Laura Baldini. Suomennettuja teoksia on ainoastaan nimellä Laura Baldini. Tähän mennessä julkaistut teokset ovat: Uuden ajan opettaja ja Unelma kauneudesta.LähteetBeate Maly: Autorin (kirjailijan omat verkkosivut) https://www.beatemaly.com/Beate Maly: Auslandslizenzen (käännetyt teokset) https://www.beatemaly.com/kopie-von-historische-romane-laura-baBazar: Laura Baldini https://www.bazarkustannus.fi/tekija/laura-baldini/
Jyväskylässä on toiminut sekä Jyväs-Matti että Jyväs-Martti. Jyväs-Matin toimiala oli arvopaperien ja raaka-ainesopimusten välittäminen. Jyväs-Martin taas maatalouskoneet ja -tarvikkeet.
Isokokoinen talitiaisen kuva esiintyy ainakin Tuire Malstedtin Lasitarha-dekkarin kannessa (ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7189343).Ellei tämä ole etsitty kirja, muita vaihtoehtoja voi hakea esim. Googlen kuvahaulla hakusanoilla "romaani kansi lintu".
Helsingin kaupunginkirjaston kuormat kulkevat vain arkipäivinä. Kuorman mukana kulkevat varaukset, jotka ovat "matkalla noutopaikkaan" eivät siis saavu kirjastoihin viikonloppuisin. Kuormat tulevat kirjastoihin arkipäivisin, mutta aika vaihtelee kirjastoittain. Jos varauksia saapuu kirjastoon runsaasti ja kuorma tulee vaikkapa myöhään iltapäivällä, niin on periaatteessa mahdollista, että osa varauksista ehdittäisiin käsitellä vasta lauantaina. Tällainen on kuitenkin hyvin harvinaista.
Beethovenin kohdalla kyse oli juurikin siitä, että hän ei ollut syntymäkuuro, vaan menetti vuosien saatossa kuulonsa. Beethovenin kuulo alkoi heikentyä joskus 26 tai 27 ikävuoden tienoilla. Hän kuuroutui kokonaan kuitenkin vasta hiukan päälle nelikymppisenä. Tämän jälkeen hän "kuuli" teoksensa mielessään ja pystyi kuvittelemaan niiden soinnin. Alla muutamia artikkeleita (englanniksi).classicfm.com/composers/beethoven/guides/deaf-hearing-loss-composingcaliforniasymphony.org/composer/beethoven/the-whole-story-of-beethovens-deafnessNykyaikana syntymäkuurokin voi tehdä musiikkia, mutta heillä on kuulolaite käytössään. Alla lyhyt artikkeli Danny Lanesta, joka syntyi kuurona, mutta opettaa musiikkia ja säveltää (englanniksi). Toinen linkki vie…
Pojke on tosiaan yksi harvoista suomenkielen lainasanoista ruotsissa. "Till sverigesvenskan har sådana fennicismer inte nått, förutom kanske ett tiotal lånord. Ett omdiskuterat ord är finskans ålderdomliga repo som eventuellt ligger bakom svenskans räv. Vi noterar att de västgermanska språken har de helt annorlunda fox och Fuchs, så nog kan man tänka sig att de gamla nordborna lånat in repo, speciellt om vi betänker att det i genitiv heter revon. Bland de mer allmänt erkända lånen från finska till svenska återfinns känga av kenkä ’sko’, hyvens av hyvä ’bra’, kola ’dö’ av kuolla, pojke av poika, pörte av pirtti, pjäxa av pieksu och rappakalja av rapakalja." Linkki Martin Personin artikkeliin Språkbruk-lehdessäSiitä miten näin on käynyt,…
Katsoin Helka-tietokannasta, että kyseistä teosta "Triandis, Harry Charalambos: Attitude and attitude change, (New York 1971)" näyttäisi kyllä olevan Opiskelijakirjaston hyllyssä jopa kolme kappaletta tällä hetkellä. Asia kannattaa varmistaa Opiskelijakirjaston henkilökunnalta p. 09 19123920.
Kirjaa ei löyty mistään pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta. Helsingin kaupunginkirjasto kyllä kaukolainaa asiakkailleen materiaalia. Tämä kuitenkin edellyttää, että teos ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kirjaston kokoelmiin (yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto jne.). Jos opiskelijakirjaston kaikki niteet ovat kadonneet, eikä kirjaa saa mistään, kaukolainaus on mahdollinen. Kaukolainapyynnön voi täyttää myös internetissä http://www.lib.…
