Kaukolainat uusitaan aina siinä kirjastossa, jonka kautta ne on lainattu. Kaukolainoja ei kirjata kirjaston omaan järjestelmään, koska ne eivät tunnista toisen järjestelmän kirjaa. Siksi laina on normaalisti muistissa jossain erilliskortistossa tai vihkossa. Kannattaa siis asioida siinä samassa kirjastossa, jos lainan sai ja pyytää heitä uusimaan lainan antajakirjaston kanssa.
Mikäli kyseessä on Sara Wacklinin teos, se löytyy myös digitaalisena, osa 1 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121876, osa 2 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121877 ja osa 3 http://digi.kirjastot.fi/items/show/121878
Hei,
Vanamo-kirjastoissa ei kysymääsi teosta ole saatavana. Katsoin myös Melinda ja Finna-palvelujen kautta, onko missään Suomen kirjastoissa, mutta vastaus on, että valitettavasti kirjaa ei Suomen kirjastoista saa.
Bothasta löytyi Turun yliopiston kirjaston kokoelmista teos Generaal Louis Botha op die natalse front 1899-1900, mutta se on afrikaansin kielinen.
South African history online -sivustolla on kerrottu Bothasta https://www.sahistory.org.za/people/louis-botha
Jos haluat tehdä Steynin kirjasta kaukolainapyynnön, voit tehdä sen verkkolomakkeen kautta. Löydät tietoa kaukolainan tekemisestä ja hinnoittelusta Vanamo-verkkokirjastosta https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat
Kotiliesi Käsityö -lehden numerossa 2015: 1 on (s. 16-17, kaava 66-70) on neulotun häämekon ohje. Samoin Novita neuleet -lehden numerossa on ohje pitsineulemekkoon (artikkelin nimi on lupaavasti " Hääjuhlat kartanossa").
Internetistä löytyy enimmäkseen maksullisia kaavoja, sekä erilaisia ideoita tai vinkkejä. Ks. esim nämä:
https://www.ravelry.com/account/login
- kirjautumalla voi etsiä myynnissä olevia kaavoja
- täältä esim. nämä edulliset kaavat https://www.ravelry.com/patterns/library/chrysanthemum-gown tai https://www.ravelry.com/patterns/library/01-wedding-dress
https://keskustelu.suomi24.fi/t/6741308/haamekko
- keskustelu, johon linkattu useita kaavoja
- linkeistä toimii ainakin https://dreamweaveryarns.com/catalog/…
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tämännimistä kirjaa. Fennian mukaan Antti Numminen on kirjoittanut vain kirjan Janakkalan patteriston taistelujen tie (1989). Patrik Berghäll on vuonna 2016 julkaisussut kirjan Vid dödens portar : avdelning Hartikainens fjärrpatruller 1942 (suomennos Kuoleman porteilla : Ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikainen 1942, Atena). Tämä kirja löytyy useimmista suuremmista kirjastoista, joista sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Tällaisen tiedon voi löytää verkosta vain siinä tapauksessa, että kustantamo on ottanut kyseisen kirjan jo ennakkomainontaansa. Jos tietoa ei löydy kustantamon sivuilta, voi tietysti yrittää kysellä kustantamon tiedottajalta tarkemmin. Jos käännösoikeuksista vasta kilpaillaan, tietoa ei varmasti saa mistään ennen kuin kilpailu on ratkennut. Joskus käy niinkin, että vaikka käännösoikeudet on ostettu, oikeutta ei koskaan käytetä syystä tai toisesta. Valitettavan usein esimerkiksi kirjasarjat saattavat jäädä keskeneräisiksi.
Heikki Poroila
Emme onnistuneet löytämään tekijää kyseiselle runolle. On myös mahdollista että runo on jonkun Kotilieden lukijan lähettämä. Aikoinaan Kotiliedessä saatettiin julkaista lukijoiden nimimerkillä lähettämiä tekstejä. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Kersti Juvan tänä teos Löytöretki suomeen (SKS, 2019) kuuluu Tuusulan kunnankirjaston sekä muiden Kirkes-kirjastojen kokoelmiin. Teoksesta on useita varauksia. Voit tehdä kirjasta varauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1364538
Helsingissä ei ole enää yhtään varsinaista bingohallia ,mutta bingoa pelataan monissa baareissa:
https://yle.fi/uutiset/3-10248635
Luetteloa bingopaikoista emme löytäneet.
Tämä laaja Ylen artikkeli käsittelee kasvojentunnistusteknologiaa valvontakameroissa: https://yle.fi/uutiset/3-10135093. Tämän Time-lehden artikkelin mukaan kyseistä teknologiaa hyödyntävä valvontakamera auttoi nappaamaan huumekauppiaan Brasiliassa: https://time.com/5735411/china-surveillance-privacy-issues/.
Tekoälyn käyttöön valvontakameroissa liittyy syvällisiä lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä.
https://yle.fi/uutiset/3-10815487
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006380255.html
Näin näyttäisi todella olevan! Ruotsiksi ja englanniksi elämäkertoja tosiaan löytyy, sekä yksi elämäkertaelokuva, mutta suomeksi en tosiaan löytänyt yhtään. Kysymyksesi on erittäin hyvä ja kiinnostava, mutta valitettavasti emme onnistuneet käytettävissämme olevista lähteistä löytämään vastausta siihen.
Vital lies, simple truths -teos tosiaan sijaitsee Pasilan kirjavarastossa. Asiakkaat eivät voi itse hakea aineistoa sieltä, mutta voit varata kirjan maksutta valitsemaasi Helmet-alueen kirjastoon. Jos sinulla on kirjastokortti ja PIN-tunnus, voit itse tehdä varauksen tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1261552__SVital%20lies%2C%20simple%20truths__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt.
Helmet-kirjastojen henkilökunta voi myös tehdä varauksen puolestasi joko paikan päällä kirjastossa tai puhelimitse. Kirjaston asiakaspalvelussa tarvitset kirjastokortin, puhelimessa kirjastokortin numeron.
Lisätietoa aineistojen varaamisesta löydät tästä linkistä: https://www.helmet.fi/fi-FI/…
Onkohan kyse e-kirjoista? Lappeenrannan kirjastosta pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan heihin, niin ongelma selvinnee. Yhteystiedot löytyvät alta
https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto
Punaisen valon aallonpituus on pisin ja violetin lyhyin näkyvän valon aallonpituuksista. Mitä lyhyempi aallonpituus on, sitä enemmän valo taittuu spektrissä. Tästä syystä esimerkiksi sateenkaaren alimpana on violetti ja ylimpänä punainen väri: kaaren alin väri joutuu ikään kuin "ahtaimmalle" ja taipuu eniten lyhyen aallonpituutensa ansiosta.
Toisaalta taas violetin valon taajuus on suurin ja punaisen pienin. Näiden ulkopuolelle jäävät niin suuret ja pienet taajuudet, ettei niitä niitä voi ihmissilmällä nähdä (vrt. radioaallot, jotka ovat hyvin pienitaajuisia).
Se, miksi näemme vain tietyt värit ja juuri tietyt värit, on näköaistin varaista. Silmä itse säätää valoherkkyyttään eli adaptoituu sen mukaan, paljonko valoa…
Kyseessä saattaa olla VY Canis Majoris -tähti. Tämän punaisen hypergiantin ympäri lentäminen 900 kilometrin tuntivauhdilla normaalilla matkustajalentokoneella kestäisi 1100 vuotta.
lähde: https://www.viikonloppu.com/nyt-meni-mittasuhteet-taysin-uusiksi-olemme-mitattoman-kokoisia/
Hei!
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottojen vierasluetteloita ei ole digitoitu. Kansallisarkisto säilyttää Tasavallan presidentin kanslian arkistoa, josta kyseinen tieto voisi löytyä. Kannattaa siis ottaa yhteyttä Kansallisarkistoon ja tiedustella asiaa sieltä.
Kysymäsi kirja on Astrid Lindgrenin viehättävä satukirja "Pekka Peukaloinen". Siitä on otettu useampia painoksia. Ainakin kaksi saduista on julkaistu myös kuvakirjoina : "Hämärän maassa" ja "Kultasiskoni", jonka nimi satukirjassa on "Rakkahin sisko".
Emme ikävä kyllä löytäneet ainuttakaan lastenkirjaa, jossa isoisää kutsuttaisiin äijäksi.
Kirjasammon kautta voit hakea kaunokirjallisia teoksia, joissa on henkilöhahmona, tekijänä tai aiheena esimerkiksi juuri 'äijä':
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%C3%A4ij%C3%A4
Kirjastokortin saamisessa ei ole alaikärajaa. Louna-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan, että alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Sama sääntö on käytössä myös mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastossa.
Tässä Louna-kirjaston käyttösääntöjä:
https://louna.finna.fi/Content/asiakkaalle
