Laanti on kymenlaaksolainen sukunimi. Lähtökohtana saattaa olla muinaisruotsalainen henkilönimi Lande tai jokin muu -land-loppuinen nimi. LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kyllä ainakin meidän kirjastossamme on luettu Alastalon salissa lukupiirissä ja se herätti vilkasta keskustelua! Lukupiirissä pohdittiin muun muassa kirjassa kuvattua 1800-luvun lopun saaristolaiselämää ja suomalaisen merenkulun historiaa. Kilven käyttämä tajunnanvirtatekniikka herätti myös paljon keskustelua ja piiriläiset vertailivat sitä muihin tunnettuihin eurooppalaisiin tajunnanvirtatekniikan taitajiin, kuten Virginia Woolfiin, Marcel Proustiin ja James Joyceen.Lisäksi teoksen monipuolinen sanasto herätti paljon keskustelua. Esimerkiksi tämä Ylen juttu voisi toimia hyvänä keskustelun pohjana sanastonäkökulman kannalta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/05/kuinka-hyvin-tunnet-volter-kil…
Hei,Kirja on alun perin 1959 ilmestynyt satukokoelma, jossa on veljä satua ( "Sunnanäng", "Spelar min lind, sjunger min näktergal", "Tu tu tu!" och "Junker Nils av Eka"). Tarinoista on mainitsemasi "Sunnanäng" suomennettu nimellä Päivärinne (WSOY, 2003), "Spelar min lind, sjunger min näktergal" suomennettu 1984 nimellä Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984). Kaikki löytyvät suomennettuna (kaksi muuta nimillä: Tuku tuku tuku! ja Tammiston Niilo-junkkeri) Satuja -kokelmasta (uusin p. WSOY, 2024)
Lapin läänin pelastustoimen perustiedostot osittain löytyy Rovaniemen pääkirjaston varastosta. Valitettavasti kirjasto on remontissa ja avautuu vasta syksyllä 2025. Lapin pelastuslaitoksen sivulta https://pelastustoimi.fi/lappi/ota-yhteytta löytyy Kirjaamo, osoitteessa : pelastuslaitos@lapha.fi voi kysyä asiaa.
Valitettavasti suomeksi on vain valittuja kappaleita teoksesta Parerga and Paralipomena. Suomennettu kirja on Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista. Kirjassa ovat luvut: Die Welt als Wille und Vorstellung II, luvut 17, 31 ja 39, 46,Über den Willen in der NaturParerga und Paralipomena I.Parerga und Paralipomena II, luvut 8, 24 ja 28 Linkki Finna.fi.Muista teoksista kannattaa varmaan kysyä Filosofia.fi toimitukselta. Linkki sivulle.
Finlaysonin oma sairaala toimi jo vuodesta 1867 lähtien. 1892 sairaala sai omat toimitilat Kortelahdenkadun ja Satakunnankadun kulmauksesta, Kortelahdenkatu 15:sta. Vuonna 1923 sairaalassa tehtiin uudistuksia ja sairaalan piharakennus yhdistettiin sairaalaan. Näin saatiin tilat modernille leikkaussalille.Finlaysonin sairaalan kohtalon sinetöivät sairausvakuutuslaki ja Tampereen keskussairaalan valmistuminen. Johtokunta päätti sairaalan sulkemisesta syyskuussa 1963. Se kuitenkin edellytti, että yhtiön terveyspalveluina säilyisi sen oma lääkäri, poliklinikka ja 2–3 sairaanhoitajaa. Kesällä 1964 sairaala muutettiin poliklinikaksi, jonka virallinen nimi oli Finlaysonin laboratorio ja röntgen. Vuodepotilaat lähetettiin vastedes Tampereen…
Valasnaaras synnyttää tavallisesti vain yhden poikasen 10–17 kuukautta onnistuneen parittelun jälkeen. Synnytyksen ajankohta on yhteydessä suurvalaiden vuotuisiin vaelluksiin, jotka tapahtuvat olosuhteiden mukaan: eläimet siirtyvät kevääksi ja kesäksi pohjoisen ja etelän napapiirin meriin ja muuttavat syksyllä trooppisille ja subtrooppisille vesialueille, missä useimmat lajit talvehtivat; parittelu ja poikiminen osuvat tähän ajanjaksoon.Lähde: Uusi zoo. 2, Nisäkkäät
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on muutama kuukausi sitten vastattu samanlaiseen kysymykseen. Tässä linkki vastaukseen:Mihin kellonaikaan olen syntynyt? | Kysy kirjastonhoitajalta
"Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa" -runo esiintyy ensimmäisen kerran Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjassa vuodelta 1947. Lauluna se on tullut tunnetuksi vuonna 1980 julkaistun Marjatta Meritähden sävellyksen myötä. Laulu on sen verran suosittu ja tunnettu, että ihmettelen, jos vanhemmat ikäluokat ovat voineet välttyä siltä. Päiväkodissa oleminen ei sinänsä mielestäni liity asiaan, koska laulua on laulettu myös esimerkiksi kotona, koulussa ja kerhoissa.
Hei
Sukunimiä ääkkösillä voi englanniksi kirjoittaa kolmella eri tavalla:
Häkkönen ja Ylönen (eli säilyttää ääkköset)
Haekkonen ja Yloenen
Hakkonen ja Ylonen
Nämä ovat listattu suositustavan mukaisesti, eli ensisijaisesti nimi kirjoitetaan niin kuin se on suomeksikin. Jos se ei ole vaihtoehto, suositus on kirjoittaa ae ja oe.
En löytänyt taiteilijaa, joka olisi maalannut tai valokuvannut erityisesti hedelmien mätänemisprosessia eri vaiheissa, muita samankaltaisia kyllä.
Esimerkkinä voisi mainita Caravaggion maalauksen hedelmäkorista, jossa ensivilkaisulla näyttäisi olevan raikkaita, tuoreita hedelmiä parhaassa kuosissaan, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että ne ovat jo eri tavoin mätänemisprosessin alussa. Voit lukea lisää tästä linkistä https://drawpaintacademy.com/basket-of-fruit/.
Hollantilaisen ja flaamilaisen koulukunnan vanitas-asetelmamaalaukset kertovat elämän turhuudesta ja katoavaisuudesta, joten kannattaa käydä hollantilaisen Rijksmuseumin sivuilla, joissa voi selata kuvia kokoelmasta. Esimerkiksi Abraham Mignon on käyttänyt aiheena…
Kirjaston asiakasrekisteristä poistetaan tiedot asiakkaista, jotka eivät ole käyttäneet korttia muutamaan vuoteen. Näin on ilmeisesti käynyt myös siis sinun tiedoillesi.
Poikkea missä tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Saat kirjastokortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.1771712. Kaukolaina tilataan aina oman kirjaston kautta, joten käänny lähikirjastosi puoleen. Värmlannin metsäsuomalaiset on myös luettavissa verkossa, joten voit ladata sen luettavaksi pdf-muodossa, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7167-63-2.
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseinen suomenkielinen VHS-elokuva ("Isä on sairas, pikku kummitus Lapanen") näyttäisi löytyvän ainakin Konneveden pääkirjastosta, mistä sitä voi tiedustella kaukolainaan esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta. Omaa VHS-kappaletta voi yrittää etsiä myös eri myyntikanavista, esimerkiksi verkkohuutokaupoista tai videodivareista.
Hyviä ohjeita löytyy Seurassa vuonna 2018 ja Iltalehdessä vuonna 2020 julkaistuista jutuista. Onko ketään, joka olisi tuntenut äitisi tuohon aikaan, ja jolta voisit kysellä? Turun kaupungin arkistoista tai synnytyssairaalasta saattaa löytyä tietoja. Myös DNA-testin tekemällä voit löytää sukulaisiasi.
Jutuissa haastatellulta Ira Vihreälehdolta on ilmestynyt vuonna 2020 kirja Isä tuntematon, jossa on yli 20 kertomusta isän etsinnästä.
Iltalehti kertoi vuonna 2020 enemmänkin DNA-tutkimuksella etsityistä sukulaisista.
Videoteoksen, kuten minkä tahansa taiteellisen teoksen olemusta itsenäisenä taideteoksena määrittää teoskynnyksen ylittyminen. Teoskynnys ylittyy, jos teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Teoskynnyksen ylittymisen jälkeen teos nautti tekijänoikeudellista suojaa. Teoskynnyksen vaatimukset vaihtelevat kuitenkin eri taiteenaloilla.
Tekijänoikeuksista yleisesti esimerkiksi tekijanoikeus.fi-sivustolla.
Kuvaoikeuksista tarkemmin esimerkiksi Kuvaston sekä av-teoksista esimerkiksi Kopiraittilan sivuilla.
